Miten saan rahaa, vaikutusvaltaa ja ystäviä – Putinin lähipiiri

Ei ole uutinen, että Vladimir Putinilla tausta on vakoilussa, salaisissa operaatioissa ja KGB:ssä. Viime vuonna julkaistu kirja, Putin’s People: How the KGB Took Back Russia and then Took on the West, antaa kuitenkin paljon uutta tietoa ja johdonmukaisen historiallisen kertomuksen, miten Venäjä on tullut nykyiseen tilanteeseen. 

Kyse ei ole pelkästään vakoilijoista, sillä KGB:n henkilöstö koki, että he ovat itse asiassa mahdollistaneet kapitalistisen Venäjän, joten myös kapitalismin hedelmät kuuluvat heille. Kirja on mielenkiintoinen yhteenveto Venäjän tapahtumista viimeisen 30 vuoden aikana. Kirja nostaa esiin monia asioita, joista nykyinen Venäjä haluaisi vaieta, ja ei olekaan yllätys, että venäläiset ovat nostaneet kirjan tekijöitä vastaan oikeusjutun Lontoossa. Katsotaan lyhyesti, miten kirja esittää Venäjän viimeiset 35 vuotta. 

Jutun pääkuva: Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat Helsingissä elokuussa 2019. Kuva Kremlin.ru

Neuvostoliiton loppu häämöttää

1980-luvun puolivälissä Neuvostoliitto oli lähestymässä lopullista romahdustaan. Ihmiset, jotka tunsivat hyvin maan tilanteen, ymmärsivät myös tilanteen toivottomuuden. Ja ketkä olivat he, jotka tunsivat hyvin maan tilanteen, mutta osasivat myös verrata sitä muuhun maailmaan? Heitä oli erityisesti tiedusteluorganisaatioissa, erityisesti KGB:ssä. Heillä oli myös mahdollisuus hankkia tietoa ja opiskella, miten länsimainen talous toimii ja millaista teknologiaa siellä kehitetään. 

KGB-upseeri Vladimir Putin noin vuonna 1980. Kuva: Kremlin.ru

Nämä ihmiset katsoivat, että selviytyäkseen maan tuli saada käyttöön modernia teknologiaa ja alkaa kehittää tehokkaampaa talousjärjestelmää. KGB:n siipien suojissa alettiin sallia kokeiluja, joilla kehitettiin yksityisiä yrityksiä. Samaan aikaan KGB harrasti ulkomaisen teknologian hankintaa. Siihen tarvittiin ulkomaista valuuttaa. Sitä taas saatiin luomalla peiteliiketoimintoja ja myymällä luonnonvaroja näiden kautta.

Tässä vaiheessa astuu kuvaan myös nuori KGB:n upseeri Vladimir Putin komennuksella DDR:n Dresdenissä. Tärkeä osa hänen toimintaansa oli operoida näiden peiteyritysten kanssa, hankkia tietoa ja teknologiaa lännestä. Hän rakensi suhteita KGB:ssä, Neuvostoliitossa ja myös länsimaissa niihin, jotka olivat operoimassa näitä salaisia liiketoimia. 

Putin rakentaa verkostojaan Pietarissa

Sitten seurasi Neuvostoliiton romahdus, jota Putin itse on kuvannut elämäänsä eniten vaikuttaneeksi asiaksi. Putin oli kuitenkin nopeasti jaloillaan ja Pietarissa, jossa hän pääsi kaupunginjohtajan esikuntaan. 1990-luvun alun Venäjä oli täydellisen taloudellisen romahduksen partaalla. Niin myös Pietari. Kaupunki suunnitteli, että sen tulisi myös itse organisoida öljyn ja muiden luonnonvarojen myyntiä länteen pitääkseen kaupunkilaiset hengissä ja estääkseen perustoimistojen romahduksen. Putin tarttuikin aktiivisesti toimeen ja yhdessä paikallisten rikollisjärjestöjen kanssa alettiin jälleen harjoittaa kauppaa länteen esimerkiksi Sveitsiin ja Luxemburgiin rekisteröityjen erilaisten peiteyritysten kautta. Ainoa ongelma oli, että heiltä unohtui ohjata tulevat rahat kaupungin ja kaupunkilaisten auttamiseen. 

Pietarin aikana Putin rakensi omaa lähipiiriä, josta on tullut tärkeä osa Venäjän vaikuttajia hänen valtakautensa aikana. Voikin sanoa, että hänen valtapiirinsä on rakennettu kolmessa vaiheessa, ensin Dresdenissä KGB:n upseerina, sitten Pietarin kaupungin johdossa ja lopuksi Moskovassa presidenttinä. Mutta yhteistä näille kaikille vaiheille on, että monet lähipiirin ihmisistä tulevat tiedusteluyhteisöstä, toimivat yhdessä rikollisjärjestöjen kanssa ja käyttävät luonnonvaroja ja valtion omaisuutta korruptoidakseen politiikan niin Venäjällä kuin muualla. Yhteistä eri vaiheille on myös se, että ihmiset, jotka esittävät vaikeita kysymyksiä, alkavat tutkia asioita tai kritisoida järjestelmää, joutuvat hyvin pian vaikeuksiin ja heille käy tavalla tai toisella huonosti.  

Harmiton jatkaja Jeltsinin työlle?

Boris Jeltsinin kaudella 1990-luvulla Venäjä oli monessa mielessä kaoottisessa tilanteessa, mikä ei sinänsä ole yllätys 70-vuotisen kommunismikauden jälkeen. Maa oli tuhottu poliittisesti, taloudellisesti ja moraalisesti. Valtionyhtiöiden ja resurssien yksityistäminen toimi nopeimpien ja vahvimpien ehdoilla. Liike-elämän huipulle nousi nuoret, jotka olivat olleet ensimmäisenä perustamassa pankkeja ja kapitalistista liiketoimintaa. Heitä alettiin kutsua oligarkeiksi. 

1990-luvun lopulla Jeltsinin terveys ja valta alkoi horjua. Suurimpana pelkona oligarkien ja Jeltsinin perheen ja lähipiirin keskuudessa pidettiin kommunistien paluuta valtaan. Tällöin he kiinnittivät huomiota Pietarista Moskovaan siirtyneeseen Putiniin, jolla tuntui olevan erinomainen kyky eliminoida valtaan pyrkivät kommunistit. 1999 oli lopulta pakko löytää Jeltsinille seuraaja, Putin nostettiin tuntemattomuudesta valokeilaan suurella mediakampanjalla ja 2000 hän voitti presidentinvaalit.

Boris Jeltsin luovuttaa Venäjän federaation perustuslain seuraajalleen Vladimir Putinille joulukuussa 1999. Kuva: Kremlin.ru

Jeltsinin esikunta ja oligarkit uskoivat, että Jeltsinin kauden liberaalin kapitalismin tulevaisuus oli taattu. Kesti vuosia, että he uskoivat tilanteen muuttuneen dramaattisesti ja lopullisesti. Putin, joka oli ainakin esittänyt halutonta nousta valtaan ja alussa ollut myös varsin epävarma kriisien keskellä, oli ottanut vallan itselleen. Ja oikeastaan oleellisempaa oli, että valtaan oli noussut tiedusteluyhteisö, nuo entiset KGB:n kasvatit, joka katsoi, että oli ollut luomassa kapitalismia 1980-luvulla Neuvostoliitossa. Heistä tuntui siltä, että 1990-luvun oligarkit varastivat kapitalismin heiltä. Nyt he ottivat sen takaisin. Venäjää on usein sen jälkeen kutsuttu valtiokapitalismiksi, mutta ehkä parempi olisi sanoa sen olevan tiedustelutaustaisen yhteisön kapitalismi, jossa sama yhteisö hallitsee valtiota ja liiketoimintaa.

Häikäilemättömyys, raha ja valta: Hodorkovskista tehdään esimerkki

Mihail Hodorkovski on keskeisesti esillä kirjassa. Hän on tietynlainen kiteytys siitä muutoksesta, jonka Putinin toteutti 2000-luvulla. Häntä ja hänen yhtiötänsä Yukosia syytettiin veropetoksista ja maksuun vaadittavien verojen määrä nousi sitä mukaan, kun yhtiö lupasi maksaa ne. Kyseessä oli operaatio, jolla osoitettiin poliittisesti aktiiviseksi ryhtyneen Hodorkovskin avulla rajat, mitä liikemies saa tehdä ja mitä ei. Samalla hankittiin huomattava määrä luonnonvaroja ja tuotantokapasiteettia Putinin lähipiirin haltuun. Tapaus osoittaa myös, miten opportunistia monet länsimaiset toimijat olivat. Aluksi tapausta kauhisteltiin, mutta kun esimerkiksi länsimaisille energiayhtiöille avautui mahdollisuus päästä jaolle Yukosin jakamiseen, kritiikki unohtui nopeasti ja todettiin, että varmaan se Hodorkovski jotain lakia rikkoi. 

Mihail Hodorkovski raportoimassa presidentti Putinille 2002. Kuva: Kremlin.ru

Yukosin jäämistöstä syntyi tärkeä lähde tehdä rahaa, vallata muita yrityksiä, mutta myös laajentaa poliittisista valtaa. Samalla media hankittiin valtapiirin kontrolliin. Rahaa käytettiin myös Venäjän ulkopuolella, kuten Ukrainassa, poliittiseen vaikuttamiseen. Operaatioissa on edelleen ollut mukana samoja ihmisiä, jotka toimivat jo 1980-luvulla peiteyrityksissä ja 1990-luvulla Pietarissa. 

Trump, suomalaiset ja terrori-iskut

Oma tarinansa on sitten, miten presidentti Donald Trump liittyy kaikkeen tähän. Lyhyesti Trumpin kiinteistöt ovat olleet hyviä sijoituskohteita tahoille, jotka haluavat häivyttää rahan alkuperän. Omistuksia on ollut mahdollistaa pitää erilaisten off-shore-yritysten kautta. Tämä toi Trumpin perheen lähelle Putinin valtapiiriä. Ja kun Trump lähti pyrkimään presidentiksi, tämä valtapiiri heräsi nopeasti tilanteeseen ja ryhtyi toimimaan. 

500-sivuiseen kirjaan mahtuu paljon lisää yksityiskohtia ja esimerkkejä, miten Putin on rakentanut valtaansa, tai toisaalta miten valtapiiri käyttää Putinia ja Putin on myös oman asemansa vanki. Suomeen tarina liittyy esimerkiksi siten, että Putinin lähipiirissä on ihmisiä, jotka ovat hankkineet Suomen kansalaisuuden. Näitä on nyt esimerkiksi USA:n ja EU:n pakotelistalla. Mutta onhan Suomessakin ollut monia tahoja, jotka ovat olleet halukkaita tekemään bisnestä heidän kanssaan. 

Tähän kaikkeen liittyy myös epäilykset lavastetuista terroristi-iskuista, erityisesti tsetseenien vastuulle laitetuista iskuista Putinin ensimmäisellä kaudella. Yhteistä monille kirjassa kuvatuille operaatioille, ovat ne sitten bisnestä tai pommi-iskuja, että toiminta on eräänlaista diktatuurin, mafian ja määräävässä markkina-asemassa olevan liikeyrityksen yhdistelmää. Näin on luotu vallan, terrorin ja rahan vastustamaton yhdistelmä. 

Uutta tieto ja ymmärrystä toimintatavoista

Kirjan kirjoittaja Catherine Belton on brittiläinen journalisti, joka toiminut vuosia muun muassa Financial Timesin Moskovan kirjeenvaihtajana. Financial Times ja The Economist nimesivät kirjan viime vuonna yhdeksi vuoden 2020 parhaista kirjoista. Belton on haastatellut kirjaa varteen lukuisia venäläisiä ja myös tehnyt paljon työtä erilaisten yksityiskohtien esiin kaivamiseksi. Hänen yksi periaatteensa on ollut tuttu “follow the money” (seuraa rahavirtoja) -periaate, joka tuli tunnetuksi esimerkiksi Watergate-tutkinnassa presidentti Richard Nixonin aikaan. 

Vaikka tietäisi yleisellä tasolla Putinin tarinan, tämä kirjaa tuo esiin paljon uutta. Omalta kannalta, ehkä mielenkiintoisin uusi näkökulma oli KGB:n aktiviteetit jo 1980-luvulla luoda yksityistä liiketoimintaa Neuvostoliittoon, kun se totesi talousjärjestelmän toimimattomaksi. Kirja esittää varsin vakuuttavia yksityiskohtia ja näkemyksiä tämän tueksi ja samalla selittää, miten KGB:n silloinen toiminta yksityisten yritysten kanssa ja toisaalta länsimaiset peiteyritykset loivat pohjan 2000-luvun toiminnalle. 

Roman Abramovich seuraamassa omistamansa Chelsea-jalkapallojoukkueen peliä 2014. Kuva: Brian Minkoff – London Pixels, cc-lisenssillä

Kirjaa ei ole vielä saatavissa suomeksi. Docendo on julkaisemassa siitä suomenkielisen käännöksen myöhemmin syksyllä nimellä “Putinin sisäpiirissä”. Kirja on uusi ja mielenkiintoinen teos, joka auttaa ymmärtämään nykyistä Venäjää ja sen Neuvostoliiton jälkeistä aikaa. Etenkin Suomessa ja suomalaisten on tärkeää ymmärtää, miten itäinen naapurimaa toimii ja mitä siltä voidaan odottaa. Niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa on nähty, miten Venäjä on käyttänyt tätä rahan ja mafian yhdistelmää vaikuttaa politiikkaan etenkin kansallismielisten liikkeiden ja poliitikkojen tukemisen kautta, esimerkiksi Ranskassa, Unkarissa ja Italiassa. Ja myös moni länsimainen pankki ja yritys on halunnut sulkea silmänsä venäläisen rahan alkuperälle. 

Kirjaan liittyen tullaan kohta näkemään jatkonäytelmä lontoolaisessa oikeudessa. Rosfnet-öljy-yhtiö ja neljä venäläistä miljardööriä ovat haastaneet kustantajan HarperCollinsin ja kirjoittajan Beltonin oikeuteen Lontoossa. Yksi haastajista on Roman Abramovitš, jonka kirja väittää ostaneen Chelsea-jalkapalloseuran Putinin pyynnöstä. Britanniassa tämä on nostanut puheen aiheeksi sen, mahdollistaako maan oikeusjärjestelmä rikkaiden liian helposti vaientaa julkinen keskustelu. Kantajia on edustamassa liuta kalliita eturivin lakifirmoja. 

Avainsanat: , , ,

Share This