Näin naapurissa

Joka vuoden tammikuussa Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan eliitti kokoontuu idylliseen Sälenin pikkukaupunkiin Taalainmaalla. Tilaisuuden järjestäjänä on Folk och Försvar –järjestö, ja tapaamisella on pitkät historialliset juurensa: näin on tehty jo vuodesta 1939 saakka.

Sälen on paikka, jossa näkee ja jossa voi näkyä. Samalla saa kuulla, mitä mieltä maan korkein poliittinen ja sotilaallinen johto on Ruotsin turvallisuuspoliittisesta asemasta.

Tänä vuonna pääministeri Stefan Löfven piti Sälenin konferenssin odotetun pääpuheen. Pääministeri maalasi Ruotsin turvallisuuden osatekijöitä isolla pensselillä. Hänen mukaansa ruotsalaisia uhkaa näinä aikoina monta eri tekijää: on ilmaston lämpenemistä, on terrorismia ja organisoitua rikollisuutta, on uhkia maan energiaturvallisuudelle ja muulle infrastruktuurille, on pahimmillaan koko kansan terveyttä vaarantavia epidemioita.

Sotilaalliset uhat olivat myös sentään päässeet Löfvenin listalle. Tosin monet osanottajista olisivat mielellään nähneet ne keskeisemmässä asemassa –  puhutaanhan maasta, Ruotsista, jota kohti Venäjä on sotaharjoitustensa yhteydessä jopa lentänyt ydinasekelpoisilla pommikoneillaan ja tehnyt ydinasein suoritettuja valehyökkäyksiä sen pääkaupungin lähettyvillä sijaitseviin kohteisiin.

Pääministeri Löfvenin poliittiset vastustajat eivät säästelleet sanojaan. Näitä hyökkäyksiä vastaan pääministeri  puolustautui lupaamalla, että hän tuota pikaa asettaisi kaikkien parlamentissa edustettuina olevien kahdeksan puolueen edustajista koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä tulee olemaan vuoden 2020 puolustuspäätöksen valmistelu.

Pääministerin puheenvuorojen lisäksi kokouksen tunnelmaa sähköisti 27 tunnetun turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntijan laatima Svenska Dagbladetissa Sälenin aattona julkaistu yhteinen mielipideartikkeli, jossa he toivoivat Ruotsin hallituksen hakevan kiireimmän kaupalla NATO:n jäsenyyttä. Heidän mukaansa NATO on ainoa järjestö, joka voi tässä maailmantilanteessa taata Ruotsille sen sotilaallisen turvallisuuden. Tämän vetoomuksen allekirjoittajina oli suurlähettiläitä, sotilaita, professoreita ja tutkijoita, olipa joukossa myös entinen Ruotsin puolustusvoimien komentaja ja kaksi sotilastiedustelun entistä päällikköä.

Ruotsi on NATO-kysymyksessä tällä hetkellä jyrkäsi jakautunut maa. Mielipidetiedustelujen mukaan neljä kymmenestä ruotsalaisesta pitää Venäjää arvaamattomana ja aggressiivisena uhkana, ja sama määrä kansasta näkee NATO-jäsenyyden tarpeellisena. Kuitenkin vain 35 prosenttia kansasta on valmis tukemaan Ruotsin nopeaa liittymistä NATO:on. Merkittävänä  yleisen mielipiteen liikahduksena voidaan kuitenkin pitää, että NATO-vastustajien määrä on vähentynyt viime vuosien mittaan selvästi alle puoleen kansasta.

NATO-jäsenyyden suhteen Tukholmasta tuskin kannattaa odottaa nopeita liikahduksia. Sen sijaan ainakin tämän vuoden Sälenin pohjalta voi odottaa laajaa, perusteellista ja asioiden ytimiin menevää turvallisuus- ja puolustuspoliittista keskustelua, joka huipentuu vuoden 2018 syyskuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin länsinaapurissamme.

 

Pauli Järvenpää

International Centre for Defence and Security (ICDS), Tallinna

 

Share This