NATO-maiden puolustusmenoista, presidentti Trumpista ja kolmannesta maailmansodasta

Pauli Järvenpää

Kuluneen kesän alussa julkaistussa blogissani ounastelin, että Brysselissä heinäkuussa järjestettävän NATO:n huippukokouksen keskeiseksi teemaksi tulisi nousemaan kiista jäsenmaiden puolustusmäärärahojen tasosta.

Niin siinä sitten kävikin. Tosin kovinkaan kummoisia ennustajanlahjoja ei tässä tapauksessa tarvittu, onhan liittokunnan rahoitus jo pitkään ollut kestoaihe eritasoisten NATO-kokousten asialistalla. Toisaalta Brysselissä suljettujen ovien takana valtionpäämiesten kesken käyty keskustelu oli siitä tihkuneiden tietojen mukaan ilmeisesti ollut ennenkokemattoman särmikäs ja kiihkeä – diplomaattikielellä ilmaistuna ”avoin ja asiapitoinen”.

Vuoden 2014 Walesin huippukokouksessa jäsenvaltioiden puolustusmenojen tavoitteeksi linjattiin 2 prosentin taso bruttokansantuotteesta. Merkittävien asehankintojen osuuden tulisi lisäksi olla vähintään 20 prosenttia puolustusmäärärahoista. Aikaa näiden tavoitteiden täyttämiseen annettiin kymmenen vuotta eli vuoteen 2024 saakka. Suositukset toistettiin sittemmin myös Varsovan huippukokouksessa vuonna 2016.

Tähän kesään mennessä vain kahdeksan NATO:n 29 jäsenestä on 2 prosentin tasoon yltänyt. Nämä maat ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kreikka, Puola, Romania, Viro, Latvia ja Liettua. Ranska on ilmeisesti hyvin lähellä suositusta. Euroopan isoista maista taas Saksa on 1,3 prosentin tasollaan silmiinpistävän kaukana.

Tämä ei ole jäänyt presidentti Donald Trumpilta huomaamatta. Jo ennen huippukokousta Saksa ja Norja saivat hänen allekirjoittamansa kirjeen, jossa erityisesti niitä patistetaan puolustuksen suhteen lisäpanostuksiin – nämä maat valikoituivat kohteiksi arvatenkin siksi, että ne eivät olleet ottaneeet 2 prosentin suositusta presidentti Trumpin mielestä tarpeeksi vakavasti, niin upporikkaita ja kehittyneitä maita kuin ovatkin.

Vasemmalta: Saksan kansleri Angela Merkel ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg iloisissa avajaistunnelmissa.

Itse Brysselin kokouksessa etenkin Saksa sai kuulla kunniansa. Suljettujen ovien takana presidentti Trump kuuleman mukaan uhkaili Yhdysvaltain jättävän NATO:n, elleivät jäsenmaat maksa ”laskujaan”, kuten hän asian ilmaisi. Sitten hän kyseli, pitäisikö Yhdysvaltain puolustaa jotakin jäsenmaata vaikka itselleen kolmannen maailmansodan uhan alla siitäkin huolimatta, ettei uhattu maa ole maksanut laskujaan? Eräs kokouksessa mukana ollut kokenut länsidiplomaatti totesi tämän kirjoittajalle, ettei hän ole eläessään joutunut todistamaan sellaista Saksan-ruoskintaa kuin mitä Brysselin kokouksessa oli tarjolla.

Saksa ei ole piitannut NATO:n suosituksista, sitä ei käy kieltäminen. Toisaalta se on ollut vahvasti mukana monissa kansainvälistä turvallisuutta lisäävissä liittokunnan yhteisissä toiminnoissa kuten esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa Afganistanissa ja Afrikassa. Se on myös alusta pitäen osallistunut torjuntahävittäjillään Baltian alueen ilmatilan valvontaan, se on ottanut säännöllisesti osaa NATO:n järjestämiin sotaharjoituksiin ja se on myöskin kantanut vastuuta Baltian alueen puolustuksesta ottamalla Liettuaan sijoitetun pataljoonan kokoisen monikansallisen taisteluryhmän johtoonsa. Paljon NATO:n keskeisestä infrastruktuurista myös on sijoitettu Saksaan ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Eräs lisäongelma Saksan kohdalla saattaa olla se, että Saksalta on totuttu odottamaan lujaa maanpuolustusta. Se oli kylmän sodan aikana hampaisiin saakka varustettu maa. Itä-Saksasta puhumattakaan myös Länsi-Saksa käytti mittavia summia maanpuolustukseen: kun vuonna 1975 Länsi-Saksan puolustusmenot olivat korkeimmillaan, se käytti niihin 3,13 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Vielä vuonna 1989, vuonna jolloin Berliinin muuri mureni, puolustukseen käytettiin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kahden prosentin bruttokansantuoteosuus ei tietenkään ole muuta kuin suhdeluku. Toisaalta se antaa myös mahdollisuuden vertailla, mihin kaikkeen puolustukseen suunnattua rahaa on käytetty.

Tästä vertailusta ilmenee, että verrokkimaihinsa – Ranskaan ja Iso-Britanniaan – suhteuttaen Saksa käyttää paljon rahaa asevoimiensa henkilöstön määrän ylläpitämiseen, mutta varsin vähän uuden modernin kaluston hankkimiseen, sen ylläpitoon tai yleisen valmiuden parantamiseen.

Julkisuuteenkin on putkahtanut tietoja, joista ilmenee esimerkiksi että Bundeswehrin joukoilla on niukalti toimivia nykyaikaisia taistelupanssarivaunuja (vuonna 2019 NATO:n nopean toiminnan joukon VJTF:n kärkiprikaatin aseman ottavalla joukolla oli tänä kesänä käytössään 9 taistelupanssarivaunua 44:stä tarvittavasta), sen sukellusveneistä kaikki olivat vuonna 2017 yhtä aikaa telakalla ja täten poissa päivittäisestä valmiudesta, ja vain osa sen torjuntahävittäjistä tai kuljetuskoneista on vaadittavassa NATO-valmiudessa.

Brysselin huippukokouksen keskustelut olivat ilmeisen suoraa puhetta, jopa niin suoraa muun muassa presidentti Trumpin viitauksilla kolmanteen maailmansotaan, että voisi olettaa Saksan niin kuin muidenkin jäsenmaiden niihin reagoivan. Jonkinlaista ryhdistäytymistä onkin jo havaittavissa. Esimerkiksi Saksan hallitus puhuu jo 1,5 prosentin tasosta vuoteen 2024 mennessä, samoin monet jäsenmaat ovat lyöttäytymässä yhteen suurten aseprojektien tiimoilta. Sotilaallisen ja muun yhteiskunnallisen valmiuden kohottaminen on lähes kaikkien jäsenvaltioiden asialistalla. Myös EU:n jäsenmaat PESCO-suunnitelmineen tuovat tilanteeseen oman myönteisen lisänsä.

Tämän päivän perspektiivistä näyttäisikin siltä, että vuoden 2024 huippukokouksessa NATO-maat olisivat puolustusmenojen kohdalla ohittaneet ajankohdan, jolloin niistä käytävä keskustelu on ”avoin” ja ”asiapitoinen”.


Pauli Järvenpää
Vanhempi tutkija, International Centre for Defence and Security (ICDS)
Tallinna

Kuvituskuva: Naton huippukokous pidettiin Brysselissä 11-12.7.2018. Nato-maiden johtajat asettuivat yhteiskuvaan avajaisseremonioiden yhteydessä. Keskellä Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg, jonka rinnalla kuvasa vasemmalla Belgian pääministeri Charles Michel ja vasemmalla Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Kuva: Nato Official.

Avainsanat: , , , ,

Share This