Natossa vääntöä viholliskuvista

Nato järjesti 70-vuotisjuhlakokouksen Lontoossa. Kokouksen voi sanoa olleen onnistunut odotuksiin nähden – toki suuri osa tästä selittyy sillä, että odotukset olivat todella pienet. Yksi kokouksen mielenkiintoisimpia käänteitä oli se, kun presidentti Donald Trump puolusti voimakkaasti Natoa ja sen roolia. Tämän oli saanut aikaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka kutsui kokouksen alla Natoa aivokuolleeksi. Suuri osa Naton kysymyksistä kiteytyy siihen, kuka on tulevaisuudessa Naton vihollinen.

Kylmän sodan päättyminen, USA:n kiinnostuksen siirtyminen Euroopasta Aasiaan, terrorismi, avaruuden kilpavarustelu, kyberuhat ja Kiinan nousu ovat muuttaneet huomattavasti Naton toimintaympäristöä. Myös populismin ja nationalismin nousu ovat muuttaneet suhtautumista globaaliin yhteistyöhön ja halukkuuteen sitoutua toimimaan yhdessä muiden maiden kanssa.

Jutun pääkuva: Lontoon huippukokouksessa muisteltiin Pohjois-Atlantin liiton 70-vuotista historiaa. Kuva: NATO

Seurasin Naton huippukokouksen keskustelua erityisesti ranskalaisten ja brittien kommenttien osalta. Keskustelun aloitti kokouksen alla Ranskan presidentti Macron, joka kutsui Natoa aivokuolleeksi. Ranska on historiallisesti usein ollut omilla poluillaan Natossa, olihan se eräänlainen ulkojäsen myös kylmän sodan aikana. On kuitenkin ollut paljon arvuuttelua, mikä oli lopulta Macronin motiivi esittää tällainen voimakas kommentti.

Entinen kokenut ranskalainen diplomaatti Gérard Araud, joka toimi muun muassa Ranskan USA:n suurlähettiläänä, ei pitänyt Macronin avausta kovin onnistuneena, mutta totesi samalla, ettei oikeasti tiedä, mikä olisi parempi tapa herättää Nato pohtimaan tilannettaan ja tulevaisuuden strategiaa. Yksi Macronin tavoite oli saada Nato pohtimaan tulevaisuuden rooliaan. Siinä mielessä julkilausuman kohta 7, jossa pääsihteeri kutsutaan tekemään ehdotuksia järjestön tulevaisuudesta (forward-looking reflection process) on voitto Macronille (koko julkilausuman voi lukea täältä: www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_171584.htm).

Macronin kommentti liittyy varmasti myös Brexitiin ja EU:n rooliin maanosan tulevaisuuden puolustusjärjestelyissä. Kun Britannia lähtee EU:sta, se poistaa yhden suuren esteen EU:n puolustusyhteistyöltä. Samalla Ranskasta tulee EU:n todellinen sotilasmahti. Tässä EU:ssa Saksa voi olla talousmahti, mutta Ranska on ainoa ydinasevalta ja globaalina toimijana ainoa sotilaallinen suurvalta unionissa. On epätodennäköistä, että EU:n yhteinen puolustus etenee nopeasti, mutta on täysin mahdollista, että uuden komission kaudella se lähtee liikkeelle.

Britanniassa Naton rooli kasvaa Brexitin myötä. Siitä tulee keskeisempi osa Britannian liittolaisjärjestelyjä. Britanniassa moni myös haaveilee näinä aikoina maan tulevan jälleen merkittäväksi globaaliksi toimijaksi. Se on kuitenkin epärealistinen toive. Vaikka maa saikin kauppaneuvottelut Kiinan kanssa solmuun lähettämällä laivastoa Etelä-Kiinan merelle, Britannia ei oikeasti kykene olemaan globaali suurvalta. Käytännössä sen suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät terrorismiin ja kyberuhkiin. Toki Euroopan vakaus on sille merkittävä kysymys, vaikka se onkin pyrkinyt tämän asian unohtamaan Brexit-keskustelun keskellä.

Suurimmaksi kysymykseksi nouseekin, mitä uhkia vastaan Nato todella keskittyy toimimaan. Euroopassa Venäjä on edelleen suurin uhka, mutta globaali toimija Venäjä ei enää ole, vaikka se itse niin toivoisi. USA:n kiinnostus kohdistuu entistä enemmän Kiinaan ja Aasiaan. Britanniassa kokouksen aikana nostettiin keskusteluun, voisiko Japani ja Etelä-Korea olla jatkossa Naton jäseniä. Globaalien uhkien ja toimintakyvyn näkökulmasta laajeneminen Aasiaan voisi monella tapaa olla mielekästä. Samalla Turkin rooli järjestössä on entistä epäselvempi.

USA:n presidentti Trump on ollut voimakas Naton kritisoija. Osittain taustalla on ”America First” – ajattelu, mutta myös USA:n rooli maksumiehenä (jonka toki voi laskea monella tavalla) ja hänen yleisesti negatiivinen suhtautumisensa globaaleja sopimusjärjestelyjä kohtaan. Vastareaktiona Macronin kommenteille Trump puolusti Natoa tässä kokouksessa ja piti Macronin lausuntoa ilkeänä. Virallisissa yhteyksissä Macronin ja Trumpin suhde kokouksessa näytti jäätävältä, mutta epävirallisemmin he näyttävät tulevan hyvin toimeen. Trump tarjosi jopa kyydin Macronille limusiinissaan Buckinghamin palatsin illallisen jälkeen. Voi olla, että tämä uhittelu sopii kummankin presidentin sisäpolitiikkaan hyvin. Samalla voi varmaan todeta, että USA ja myös Trump ovat edelleen sitoutuneet Natoon.

Maailma on muuttunut paljon Naton 70-vuotisen historian aikana. Brittilehti Evening Standard kiteytti muutoksen kirjoittamalla ”Nato syntyi presidentti Trumanin kaudella, mutta nyt sen pitää elää The Truman Show -todellisuudessa”. Tällä vertauksella lehti viittasi elokuvaan, jossa henkilö huomaa, että hänen koko elämänsä on rooli TV-sarjassa. Samalla tavoin nykypolitiikka tuntuu olevan usein tosi-TV:tä sosiaalisessa mediassa. Tällaisessa ympäristössä ei ole helppo tehdä pitkän aikavälin kansainvälisiä sitoumuksia ja panostuksia yhteisteen turvallisuuteen.

Jos koitamme laittaa sivuun populistisen ja provosoivan retoriikan, sekä Trumpin että Macronin kommenteissa on oleellisia vaatimuksia Natolle ja sen tulevaisuudelle. Kaikkien maiden tulisi kantaa oma roolinsa yhteistyössä, mukaan lukien Trumpin vaatima 2%:n puolustusbudjettisitoumus, minkä lisäksi järjestön on pakko miettiä tulevaisuuden painopisteitä, uhkakuvia ja yhteistyön muotoja muuttamassa maailmassa, kuten Macron vaatii. Kun miettii näitä vaatimuksia yhdessä, oleellista ei ole vain riittävä panostus puolustukseen, vaan miten rahat ja resurssit käytetään ja mitä uhkia vastaan niillä valmistaudutaan.

Nato ja Eurooppa ovat historiallisesti olleet voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Tulevaisuudessa tämä sidos voi heikentyä: Natossa tulee globaalimpi ja toisaalta Euroopassa voi olla myös muita puolustusjärjestelyjä. Euroopan osalta kuitenkin Naton rooli on hyvin tärkeä ainakin näkyvissä olevassa tulevaisuudessa. Suomen osalta Nato on edelleen tärkeä toimija. Huippukokouksen päätös Baltian ja Puolan puolustussuunnitelmien päivityksestä, korostaa Naton roolia Suomen lähialueella. Samalla Suomen on pakko hyväksyä, että Naton rooli ja painopisteet voivat muuttua. Lisäksi Euroopan suuret valtiot ajavat maanosaan myös uusia puolustusjärjestelyjä, eikä Suomella ole varaa olla huomioimatta niitä.

Trump ja Macron poistuivat yhdessä Englannin kuningattaren vastaanotolta Buckinghamin palatsista, vaikka julkisuudessa ovat toisiaan arvostelleet.

Avainsanat: , , , , , , ,

Share This