18.1.07
Armeijalle ei omia kuljetuskoneita
Raskasta ilmakuljetuskykyä ja sen hankintamahdollisuuksia pohtineen työryhmän mukaan raskaiden kuljetuskoneiden hankkiminen on Suomelle liian kallista eikä Suomella ole sellaiselle kalustolle tarpeeksi käyttöä.
Työryhmä esittääkin loppuraportissaan, ettei puolustusvoimille suunnitella hankittavaksi raskaita kuljetuskoneita, mutta se virittelee yhteistyötä Finnairin kanssa.
Finnair suhtautuu varauksella
Työyhmä suosittaa selvitystyön aloittamista yhteistoimista Finnairin kanssa, joka voisi pitää sisällään Airbusin A330 MRTT -laajarunkokoneen hankkimisen. Sen hinnaksi arvioidaan 150 miljoonaa euroa.
Hankinta mahdollistaisi kriisitilanteessa ilmatankkauskyvyn suomalaisille Hornet-hävittäjille. Valtio voisi myös vuokrata koneita joukkojenkuljetuksiin ja mahdollisiin evakuointeihin kriisitilanteissa.
Finnair suhtautuu ehdotukseen koneyhteistyöstä kitsaasti. Lentoyhtiön toimitusjohtaja Jukka Hienonen muistuttaa tiedotteessaan, että yhtiö asettaa liiketaloudelliset lähtökohdat etusijalle kaikissa hankkeissaan. Hienonen korostaa, että Finnairilla on parhaillaan työn alla kaukoliikenteen laivaston uudistaminen. Tästä syystä yhtiö joutuu arvioimaan hyvin tarkasti, miten se suoriutuu edessä olevasta suuresta investoinnista. Toimitusjohtaja lisää, että Finnair auttaa vastaisuudessakin suomalaisia kriisitilanteissa. Finnairin viestintäpäällikkö Taneli Hassinen kertoi aiemmin torstaina, että asiaa kuitenkin seurataan. Selkeää aikataulua selvitykselle ei hänen mukaansa ole.
Työryhmän mielestä valtion ja Finnairin yhteistyöhön otettaisiin kantaa seuraavassa hallitusohjelmassa ja mahdollisessa ensi vuoden turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.
18.1.07Puolustusvoimille lyhyen kantaman IT-ohjusjärjestelmiä
Puolustusvoimat hankkii Saab Bofors Dynamic AB:lta RBS 70 -kalustoon perustuvia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Hankinnan arvo on arvonlisäverottomana noin 65 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen johtajan allekirjoittama hankintasopimus on jatkoa vuonna 2002 solmitulle ITO 2005-sopimukselle ja kalustoltaan pääosin samankaltaista.
Hankinnalla korvataan vanhenevia ITO 86- ja ITO 86 M-ohjusjärjestelmiä, jotka tunnetaan myös Igla-nimellä.
Hankinta sisältää ohjuksia, ampumalaitteita varustettuna lämpötähtäimellä ja omatunnuslaitteella, simulaattoreita sekä huoltojärjestelmän. Materiaalitoimitukset tapahtuvat vuosina 2008-2010.
Koulutusta kyseisille järjestelmille tulevat antamaan Karjalan Prikaati ja Lapin Ilmatorjuntarykmentti.
ITO2005 M -OHJUS BOLIDE
- Teknisiä tietoja:
- - laser-säteen seuraaja, vaikea häiritä
- - enimmäisnopeus 650 m/s, 2+ mach
- - kantamaetäisyys/-korkeus 8km/6 km
- - isku- ja herätesytytin 0,4-4 m, tehokas myös pienille maaleille
- - ontelopanos, läpäisy 200 mm
Puolustusministeriö haluaa armeijalle lisää rahaa
Puolustusministeriö haluaa ensi vuodesta alkaen puolustusbudjettiin korotuksen kasvaneiden menopaineiden vuoksi. Puolustusministeriön vuosille 2008-2011 laatiman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan paine rahoittaa puolustusmateriaalin hankintaa kasvaa merkittävästi, koska materiaalin kustannustaso nousee enemmän kuin yleinen hintataso. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen ylläpito ja vanhenevan kaluston korvaaminen edellyttävät huomattavaa tasokorotusta materiaalihankinnan määrärahoihin ja toimintamenoihin, suunnitelmassa todetaan.
Ministeriön mukaan puolustusvoimat on säästöpaineissa supistanut muun muassa ajoneuvohankintoja ja vaatetuksen uusimista. Nykyresurssit eivät mahdollista koko maan puolustamisesta vastuussa olevien alueellisten joukkojen kehittämistä.
Kiina vahvistaa meri- ja ilmavoimiaan
Kiina ilmoittaa keskittyvänsä meri- ja ilmavoimiensa kehittämiseen lähivuosien puolustushankkeissaan. Ykkössijalla on merivoimien taistelukyvyn parantaminen ja merirajojen turvaaminen. Merivoimien nykyaikaistamista ja tason nostoa on julkisuudessa vaatinut myös presidentti Hu Jintao, jonka mukaan Kiinan on oltava koska hyvänsä valmis käymään meritaisteluja.
Ilmavoimia Kiina kehittää niin, että alueellisen puolustuksen rinnalle nousee kyky torjua ohjusiskuja, parantaa ennakkovaroitusjärjestelmiä ja tiedustelua. Kiinan hallitus julkaisi perjantaina nk. valkoisen kirjan, jossa se linjaa armeijansa ja kaluston kehittämistä.
Linjanvedossa hallitus puolusti Kiinan sotilasmenojen kasvua, jotka ovat 1990-luvun alusta lähtien kasvaneet prosenteissa kaksinumeroisin luvuin, 10-15 prosenttia vuodessa. Virallisesti julkistetun tiedon mukaan Kiinan sotilasmenot olivat tänä vuonna 27 miljardia euroa. Yleinen kansainvälinen arvio on, että todellinen budjetti on moninkertainen. Kiina muistuttaa, että Yhdysvaltain sotilaskulut vuodelle 2007 nousevat yli 400:aan miljardiin euroon.
Taiwanin itsenäistymishankkeet suurin uhka
Kiinan hallituksen mukaan sen suurin sotilaallinen uhka ja haaste on Taiwanin itsenäistymishankkeiden torjuminen ja Taiwanin salmen pitäminen rauhallisena.
Kiina on jo sijoittanut mannermaan puolelle, Taiwania vastapäätä, yli 600 ohjusta - määrää kasvatetaan vuosittain. Muita uhkia ovat Japanin ja Yhdysvaltojen lisääntynyt sotilasyhteistyö, Japanin oman puolustuksen kasvattaminen ja Korean niemimaan tulenarka tilanne.
Kiinan armeijan miesvahvuus on 2,3 miljoonaa. Se on maailman suurin, vaikka sotilaiden määrää on kaluston modernisoinnin myötä vähennetty jo vuosia. Kiina sanoo, että se ei tule missään oloissa käyttämään ensimmäisenä ydinase
29.12.06Kotkan rannikkoalue yhdistetään Suomenlahden Meripuolustusalueeseen
Merivoimien joukko-osasto Kotkan rannikkoalue lakkautetaan itsenäisenä joukko-osastona 31.12.2006 ja se liitetään 1.1.2007 Suomenlahden meripuolustusalueeseen Kotkan rannikkopataljoonana. Kotkan rannikkopataljoonassa koulutetaan vuosittain noin 300 varusmiestä sijoitettavaksi merivoimien meritiedustelukomppanioihin.
Kotkan rannikkoalueen päätösjuhlallisuuksia vietetään Haminassa 29. joulukuuta, jolloin suoritetaan paraatikatselmus, komentajan vaihto ja lipun luovutus.
Kotkan rannikkoalueen komentaja, komentaja Veijo Taipalus luovuttaa komentajuuden ja joukko-osaston lipun Suomenlahden meripuolustusalueen komentajalle, kommodori Antero Karumaalle. Samalla komentaja Juha Pallaspuro vastaanottaa Kotkan rannikkopataljoonan komentajuuden.
Osana Puolustusvoimien ja merivoimien rakennemuutosta Turun rannikkopatteristo, yksi Saaristomeren meripuolustusalueen joukkoyksiköistä lakkautetaan 31.12.2006. Toiminnoista osa siirtyy Saaristomeren meripuolustusalueen uuteen 1.1.2007 perustettavaan joukkoyksikköön, jonka nimeksi tulee Turun rannikkopataljoona.
23.12.06Aliupseeristo palaa armeijaan ensi vuoden alussa
Vuoden vaihteessa puolustusvoimiin perustetaan uudestaan aliupseeristo, joka lakkautettiin 1970-luvulla. Aliupseerin virkanimike korvaa sotilasammattihenkilöstön virat. Uudistus koskee noin 1 800:aa puolustusvoimissa työskentelevää. Heidän palkkauksensa ei muutu muutoksen myötä. Muutos on askel kohti puolustusvoimien tavoitetta jakaa henkilöstö upseereihin, aliupseereihin ja siviileihin eli samaan malliin monien länsimaiden asevoimien kanssa.
Aliupseeriston koko kasvaa samaa tahtia kuin opistoupseerit vähenevät eläkkeelle siirtymisten myötä. Aliupseerit korvaavat vähitellen opistoupseerit, joiden peruskoulutus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa.
Tavoitteiden mukaan puolustusvoimissa on parinkymmenen vuoden päästä noin 5 000 aliupseeria, eli he olisivat suurin sotilashenkilöstöryhmä. Tällä haavaa suurin sotilashenkilöstöryhmä on opistoupseerit, joita on noin viidennes kaikista puolustusvoimissa työskentelevistä noin 16 000 henkilöstä.
Valtaosalle uutta aliupseeristoa tulee nykyistä vaativampia tehtäviä, kun he siirtyvät opistoupseereilta vapautuviin tehtäviin eli lähinnä varusmiesten kouluttajiksi. Aliupseerit hallitsevat aseiden kuten ohjusten käytön, huoltavat lentokoneita ja kuljettavat panssarivaunuja kuten sotilasammattihenkilöstö nykyään. Aliupseereita tarvitaan asevoimissa käytännön osaajiksi, koska asejärjestelmät teknistyvät ja upseeriston koulutus on muuttunut entistä akateemisemmaksi.
Kts. lisää aiheesta www.mil.fi/paaesikunta/tiedotteet/2647.dsp
22.12.06Sodankylän vaatetuskorjaamon toiminta kumppanille
Puolustusvoimien vaatetushuollon kehittäminen Pohjoisella Maanpuolustusalueella toteutetaan strategisen kumppanuuden avulla. Sodankylän vaatetuskorjaamon toimintaa jatkaa 1. helmikuuta 2007 alkaen Comforta Oy.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen teki päätöksen kumppanuusneuvotteluiden aloittamisesta elokuussa 2006, minkä jälkeen kumppanuudesta on neuvoteltu puolustusvoimien materiaalilaitoksen johdolla. Ministeri Kääriäinen päätti 21.12.2006 strategiseen kumppanuuteen siirtymisestä Comforta Oy:n kanssa.
Kumppanuussopimus allekirjoitetaan vuoden 2006 loppuun mennessä ja toiminta siirtyy Comforta Oy:lle 1.2.2007. Sopimus kattaa vaatetushuollon palvelut vuosille 2007 - 2014.
Puolustusvoimien henkilöstö (29 henkilöä) siirtyy liikkeenluovutuksen omaisin periaattein kumppanille vanhoina työntekijöinä entisillä työsuhteen ehdoilla.
Comforta Oy:n tarjouksen mukaisten vuosikustannusten ja Sodankylän Vaatetuskorjaamon nykyisten vuosikustannusten vertailu osoittaa, että palvelujen ostaminen kumppanilta on jokaisena vuotena edullisempaa. Vuodesta 2010 lähtien palvelujen ostaminen muodostuu noin 16 % edullisemmaksi kuin nykyinen toiminta.
20.12.06Merivoimille uusi alussarja vuonna 2010
Merivoimat hankkii kolme miinantorjunta-alusta sekä niihin miinasodankäynnin tietojärjestelmän sekä elinjakson aikaisen huollon ja ylläpidon tukipaketin (sisältää mm. varaosia ja erikoistyökaluja).
Hankintasopimuksen kokonaishinta on 244,8 MEUR ja se rahoitetaan vuoden 2006 talousarviossa myönnetyltä Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuudelta (PVKEH 2006). Merivoimat vastaanottavat ensimmäisen aluksen vuonna 2010 ja viimeisen 2012. Operatiivinen valmius saavutetaan 2015 mennessä.
Hankinnan tavoitteena on tuottaa merivoimille operatiivinen miinantorjuntakyky valtakunnallisesti tärkeiden meriyhteyksien turvaamiseksi miinauhkaa vastaan. Alukset hankitaan ensisijaisesti kotimaan tehtäviä varten. Alusten järjestelmiä voidaan myös hyödyntää siviilitehtävissä ja viranomaisyhteistyössä, mm. merenpohjan kartoittamisessa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä sekä vedenalaisten räjähteiden vaarattomaksiteossa. Alukset parantavat Suomen mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen kriisinhallintatehtäviin EU- ja Nato -yhteensopivana.
Merivoimien miinantorjunta-alusten kokonaisvastuulliseksi päätoimittajaksi valittu italialainen Intermarine S.p.A. Miinantorjunnan taistelujärjestelmän aluksiin toimittaa Intermarine S.p.A:n alihankkijana toimiva saksalainen Atlas Elektronik GmbH.
Hankintaan sisältyy teollista yhteistyötä (vastakaupat) koskeva velvoite. Hankkeeseen kohdistuva suora teollisen yhteistyö koostuu sekä alihankintatyöstä että teknologian ja tietotaidon siirroista kotimaiselle teollisuudelle. Tätä kautta luodaan kotimaiselle teollisuudelle kyky toimia merivoimien kumppanina alusten ja niiden taistelujärjestelmän elinjakson aikaisessa huollossa, kunnossapidossa ja modernisoinnissa.
Intermarine S.p.A rakentaa ja pääosin varustelee alukset Pohjois-Italiassa Sarzanassa ja La Speziassa sijaitsevilla telakoillaan. Aluksista kolmas varustellaan osin Aker Yards Oy:n toimesta Suomessa. Insta DefSec Oy suorittaa taistelujärjestelmän ohjelmiston kehittämis-, asennus- ja integraatiotyötä. Patria Systems Oy:llä on merkittävä osuus hankkeeseen liittyvässä teollisessa yhteistyössä. Näiden yritysten lisäksi Intermarine S.p.A:n alihankkijoina tulee toimimaan noin 20 muuta kotimaista yritystä ja tutkimuslaitosta. Suurin osa yrityksistä on pk-yrityksiä. Kotimaahan kohdistuvan alihankintatyön osuus on alusten rakentamisvaiheessa noin 96 henkilötyövuotta. Hankkeen elinjaksonaikainen kotimaisuusaste on yli 50 %.
Intermarine S.p.A on toimittanut miinantorjunta-aluksia mm. Italian, Australian ja Yhdysvaltojen merivoimille. Atlas Elektronik GmbH:n miinantorjunnan taistelujärjestelmä on puolestaan käytössä mm. Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
Merivoimien ja italialaistoimittajan Intermarine S.p.A:n välinen sopimus allekirjoitettiin Merivoimien esikunnassa 23. marraskuuta 2006.
19.12.06Sopimukset Patria AMV 8x8 -ajoneuvoista ja Patria Nemo –kranaatinheitinjärjestelmistä allekirjoitettu Slovenian puolustusministeriön kanssa
Slovenian puolustusministeriö on tänään allekirjoittanut sopimukset slovenialaisen Rotisin ja Patrian kanssa Slovenian puolustusvoimille toimitettavista 135 Patria AMV 8x8 –ajoneuvosta ja yksiputkisesta 120 mm Patria Nemo –kranaatinheitinjärjestelmästä. Sopimus on samalla ensimmäinen kansainvälinen kauppa koskien Patrian uutta, kesäkuussa 2006 esiteltyä Nemo-heitinjärjestelmää. Molemmat tuotteet edustavat markkinoiden uusinta teknologiaa tarjoten ainutlaatuista suojaa ja suorituskykyä. Tuotanto siirretään vaiheittain Sloveniaan vuosina 2007 – 2008. Yhdessä Patrian ja Rotisin kanssa slovenialainen Gorenje tulee olemaan mukana tuotannossa. Sopimusten kokonaisarvo on noin 278 miljoonaa euroa.
Patrian toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi toteaa: “Olemme erittäin tyytyväisiä, että slovenialaiset valitsivat parasta teknologiaa. Patria tuottaa ajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestelmät yhteistyössä paikallisten kumppaneiden ja teollisuuden kanssa. Lisäksi vastakauppasopimuksillamme on myönteisiä vaikutuksia Slovenian talouteen kokonaisuutena. Patria AMV 8x8 on voittanut useita armeijan kenttätestejä eri maissa. Lisäksi se on ainoa ajoneuvo maailmassa, jonka miinasuojaus on Etelä-Afrikan viranomaisten sertifikaatin vaatimalla erittäin korkealla tasolla. Patrian kranaatinheitintuoteperheen uusin jäsen on Patria Nemo, joka esiteltiin kesäkuussa 2006. Sen jälkeen ei ainoastaan Slovenia, vaan myös useat muut maat ovat todenneet tämän heitinjärjestelmän ylivoimaisuuden. Patria Nemon näkymät ovat lupaavat.”
Rotisin toimitusjohtaja Ivan Crnkovic sanoo: ”Olemme ylpeitä siitä, että neuvottelut on saatu menestyksekkäästi päätökseen. Rotis tulee tuottamaan osia ja pääkomponentteja yhdessä muun kiinnostusta osoittaneen slovenialaisen teollisuuden kanssa. Yhdessä me tarjouksen mukaisesti vastaamme hankkeessa Slovenian teollisuuden osallistumisesta, jonka osuus on noin 30 % kaupan arvosta. Loput 70 % toteutetaan vastakauppoina, eli slovenialaisten tuotteiden ja palvelujen vientinä. Näin monet slovenialaiset yritykset saavat jalansijaa uusilla markkinoilla, uusilla tuotteilla ja saavat uutta teknologista osaamista.”
Patria on kansainvälisesti toimiva puolustusväline- ja ilmailuteollisuuskonserni. Päätuotealueet ovat panssaroidut pyöräajoneuvot, kranaatinheitinjärjestelmät, helikopterit ja lentokoneet sekä näiden elinkaaren tukipalvelut ja puolustuselektroniikkajärjestelmät. Patria toimittaa omaan erityisosaamiseensa ja kumppanuuksiin perustuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja maailmanlaajuisille markkinoille.
Rotis d.o.o. on perustettu vuonna 1990. Alkuun yhtiö harjoitti pääasiassa kauppatoimintaa, vuonna 1994 se aloitti oman tuotannon. Rotis on nopeimmin kasvavia metalliyrityksiä Sloveniassa. Vuosina 1994 – 2005 sen liikevaihdon vuosittainen keskikasvu oli 40 %. Yritys myy putkia, terästä, koneita ja edustaa useita huomattavia erilaisten mekaanisten ja erityislaitteiden valmistajia.
Lisätietoja: www.patria.fi ja www.rotis-lj.s
14.12.06Puolustusvoimat sopimukseen kunnossapidon ja tuotannon pientarvikkeista
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta ja Würth Oy ovat sopineet kunnossapidon ja tuotannon pientarviketoimituksista puolustusvoimille seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Sopimuksen arvo on 12 miljoonaa euroa (alv 0%).
Sopimus kattaa muun muassa henkilönsuojaimet, kemikaalit, käsityökalut ja sähkötarvikkeet. Sopimus perustuu valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tekemään valtakunnalliseen tarjouskilpailutukseen.
Sopimuksen mukaisesti Würth Oy määrittelee yhdessä joukko-osaston kanssa tarkan tuotevalikoiman ja palveluhyllyjen sisällön ja perustaa täyttöpalvelupisteen asiakkaan toimipisteeseen.
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnalla on ollut vuodesta 2001 alkaen Hansel Oy:n kautta Würth Oy:n kanssa sopimus pientarvikelogistiikasta. Tällä sopimuksella yhtenäistettiin ja laajennettiin aiemmin eri joukko-osastoissa käytössä olleet paikalliset toimintamallit koko puolustusvoimat kattavaksi yhtenäiseksi toimintamalliksi.
15.12.2006Puolustusministeri päätti Kansainvälisen Keskuksen uudelleen järjestelyistä
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen päätti 15.12.2006 Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen toimintojen ja henkilöstön uudelleen järjestelyistä.
Niinisalossa toimivan Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen tehtävät organisoidaan uudelleen. Uudessa toimintamallissa keskuksen tehtävänä on kansainvälisen kriisinhallinnan osaamiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät sekä näihin liittyvä kansainvälinen kurssitoiminta ja kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyön kehittäminen siviilikriisinhallinnan toimijoiden kanssa.
Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus jatkaa toimintaansa Pääesikunnan alaisena itsenäisenä sotilaslaitoksena. Se sijoitetaan Tuusulaan Helsingin Ilmatorjuntarykmentiltä vapautuviin tiloihin kesään 2008 mennessä. Keskuksen henkilöstömäärä tulee olemaan noin 30 eli henkilöstön määrä lähes puolittuu nykyisestä. Porin Prikaatiin Säkylään muodostetaan kansainvälisen kriisinhallinnan joukkojen tuottamiseen ja varustamiseen keskittyvä toimintokokonaisuus, johon siirretään noin 35 tehtävää. Kansainvälisen toiminnan johtamiseen liittyviä tehtäviä (noin 5 henkilöä) siirretään aikanaan Maavoimien Esikuntaan Mikkeliin.
14.12.2006Asevelvollisten päivärahaa korotetaan
Asevelvollisten sekä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten päivärahaa korotetaan vuoden 2007 alusta lukien. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen antoi 14.12.2006 tätä koskevan asetuksen.
Uudet päivärahat ovat 180 päivää palveleville 3,80 euroa, 270 päivää palveleville 6,50 euroa ja 362 päivää palveleville 9,00 euroa. Myös reserviläisten päiväraha korotetaan 3,80 euroon. Lisäksi reserviläisille maksetaan erillistä reserviläispalkkaa.
Lisäksi korotetaan eräitä muita asevelvollisille maksettavia etuuksia. Näitä ovat ulkomaanpalvelukorvaus, ruoka- ja majoitusraha, kotihoidon ruokaraha, laskuvarjohyppylisä, sukellusraha ja lentolisä.
23.11.2006Puolustusministeri Kääriäinen päätti Ilmatorjuntakoulun siirtämisestä
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen päätti 23.11.2006 Ilmatorjuntakoulun siirtämisestä Tuusulasta Jyväskylän maalaiskuntaan Tikkakoskelle. Ilmatorjuntakoulu liitetään osaksi Ilmasotakoulua 1.1.2008 lukien. Tällä hetkellä Ilmatorjuntakoulu on osa Tuusulassa sijaitsevaa Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiä, jonka toiminta lakkaa kuluvan vuoden lopussa. Ilmatorjuntakoulu kouluttaa ilmatorjuntahenkilöstöä maa-, meri- ja ilmavoimien tarpeisiin.
Toimintojen siirron jälkeen Ilmasotakoulu vastaa koko ilmapuolustuksen kantahenkilökunnan koulutuksen toimeenpanosta sekä ilmatorjunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Ilmatorjuntakoulu keskittyy ilmatorjunnan taktiikan ja taistelutekniikan opetukseen sekä johtamisjärjestelmäosaamiseen ja -koulutukseen. Pääosa ilmatorjunnan järjestelmäkoulutuksesta annetaan jatkossa ilmatorjuntakoulutusta antavissa joukko-osastoissa. Ilmapuolustuksen toimintojen kehittämisen ja yhdistämisen myötä Tikkakoskelle siirtyy noin 30 tehtävää.
17.11.2006Italialainen Intermarine S.p.A. Merivoimien miinantorjunta-alusten toimittajaksi
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen 17.11.2006 tekemällä päätöksellä on Merivoimien miinantorjunta-alusten kokonaisvastuulliseksi päätoimittajaksi valittu italialainen Intermarine S.p.A. Miinantorjunnan taistelujärjestelmän aluksiin toimittaa Intermarine S.p.A:n alihankkijana toimiva saksalainen Atlas Elektronik GmbH.Intermarine S.p.A:lta hankitaan kolme miinantorjunta-alusta, miinasodankäynnin tietojärjestelmä sekä elinjakson aikaisen huollon ja ylläpidon tukipaketti (sisältää mm. varaosia ja erikoistyökaluja). Hankintasopimuksen kokonaishinta on 244,8 MEUR ja se rahoitetaan vuoden 2006 talousarviossa myönnetyltä Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuudelta (PVKEH 2006). Merivoimat vastaanottavat ensimmäisen aluksen vuonna 2010 ja viimeisen 2012. Operatiivinen valmius saavutetaan 2015 mennessä.
Hankinnan tavoitteena on tuottaa Merivoimille operatiivinen miinantorjuntakyky valtakunnallisesti tärkeiden meriyhteyksien turvaamiseksi miinauhkaa vastaan. Alukset hankitaan ensisijaisesti kotimaan tehtäviä varten. Alusten järjestelmiä voidaan myös hyödyntää siviilitehtävissä ja viranomaisyhteistyössä, mm. merenpohjan kartoittamisessa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä sekä vedenalaisten räjähteiden vaarattomaksiteossa. Alukset parantavat Suomen mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen kriisinhallintatehtäviin EU-ja Nato-yhteensopivana.
Hankintaan sisältyy teollista yhteistyötä (vastakaupat) koskeva velvoite. Hankkeeseen kohdistuva suora teollisen yhteistyö koostuu sekä alihankintatyöstä että teknologian ja tietotaidon siirroista kotimaiselle teollisuudelle. Tätä kautta luodaan kotimaiselle teollisuudelle kyky toimia merivoimien kumppanina alusten ja niiden taistelujärjestelmän elinjakson aikaisessa huollossa, kunnossapidossa ja modernisoinnissa.
Intermarine S.p.A rakentaa ja pääosin varustelee alukset Pohjois- Italiassa Sarzanassa ja La Speziassa sijaitsevilla telakoillaan. Aluksista kolmas varustellaan osin Aker Yards Oy:n toimesta Suomessa. Insta DefSec Oy suorittaa taistelujärjestelmän ohjelmiston kehittämis-, asennus- ja integraatiotyötä. Patria Systems Oy:llä on merkittävä osuus hankkeeseen liittyvässä teollisessa yhteistyössä. Näiden yritysten lisäksi Intermarine S.p.A:n alihankkijoina tulee toimimaan noin 20 muuta kotimaista yritystä ja tutkimuslaitosta. Suurin osa yrityksistä on pk-yrityksiä. Kotimaahan kohdistuvan alihankintatyön osuus on alusten rakentamisvaiheessa noin 96 henkilötyövuotta. Hankkeen elinjaksonaikainen kotimaisuusaste on yli 50 %.
Intermarine S.p.A on toimittanut miinantorjunta-aluksia mm. Italian, Australian ja Yhdysvaltojen merivoimille. Atlas Elektronik GmbH:n miinantorjunnan taistelujärjestelmä on puolestaan käytössä mm. Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
Taustaa
Valtioneuvoston vuoden 2004 selonteossa todetaan, että merivoimien tulee kyetä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen ja meritse tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa. Miinantorjuntakykyä kehitetään hankkimalla uusi miinantorjuntalaivue vuoteen 2012 mennessä. Laivue käsittää etsintä- ja raivausaluksia, sukeltajajoukkueita sekä miinasodankäynnin tietojärjestelmän.
Laivueen kehittäminen aloitetaan Intermarine S.p.A:n kanssa solmittavalla sopimuksella, jolla hankitaan kolme monikäyttöistä miinantorjunta-alusta ja miinasodankäynnin johtamisen tietojärjestelmä sekä elinjaksonaikaisen huollon ja ylläpidon tukipaketti.
Hankittavat kolme monikäyttöistä miinantorjunta-alusta sisältävät miinantorjunnan tarvitsemat laiva- ja taistelujärjestelmät. Alus ja sen laivajärjestelmät sisältävät miinantorjunta-aluksille ominaiset shokinkestävät ja herätteettömät laitteet, joilla mahdollistetaan henkilöstön turvallisuus ja taistelujärjestelmän turvallinen ja tehokas käyttö. Taistelujärjestelmä sisältää mm. merenpohjan kartoittamiseen sekä vedenalaisten kohteiden ja räjähteiden etsintään, tunnistamiseen ja vaarattomaksi tekemiseen tarvittavia laitteita.
Hankittavat alukset ovat 52 metriä pitkiä ja niiden uppouma on 680 tonnia. Alusten syväys on 3,1 metriä ja nopeus 13 solmua. Nämä ominaisuudet yhdessä monipuolisen taistelujärjestelmän kanssa luovat aluksille hyvän ympärivuotisen käytettävyyden saaristo-, rannikko- ja avomeriolosuhteissa. Laivuetta on suunniteltu täydennettävän vuosina 2010-2012 raivaajasukeltajakalustolla ja kauko-ohjattavalla raivausjärjestelmällä.
Kolmen miinantorjunta-aluksen ja miinantorjunnan johtamisen tukitietojärjestelmän hankintaa koskeva tarjouspyyntö lähetettiin toukokuussa 2004 eurooppalaisille telakoille ja järjestelmätoimittajille. Tarjouspyynnössä korostettiin kokonaisvastuullisen päätoimittajan miinantorjuntaosaamisen ja kokemuksen merkitystä, puolustushallinnon yleisten hankintaperiaatteiden noudattamista ja teollisen yhteistyön tärkeyttä.
Merivoimat vastaanotti tarjoukset seitsemältä eurooppalaiselta yritykseltä tammikuussa 2005. Saatujen tarjousten vertailu toteutettiin tarjouspyynnössä esitettyjen vertailukriteereiden kautta. Marraskuussa 2005 puolustusministeri Kääriäinen päätti merivoimien esityksestä, että merivoimat saa jatkaa neuvotteluja Intermarine S.p.a:n (Italia), Kockums AB:n (Ruotsi) ja Navantia SA:n (Espanja) kanssa. Näiden yritysten tarjoamat vaihtoehdot olivat osoittautuneet tarjousten vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmiksi. Jatkoneuvotteluiden ulkopuolelle jätettiin suomalainen Aker Yards Oy (tuolloin Aker Finnyards Oy) ja saksalainen Lürssen Werft GmbH. Abeking & Rasmussen GmbH:lta (Saksa) ja Armaris SA:lta (Ranska) oli jo aiemmin suljettu pois tarjouskilpailusta.
Merivoimien suorittama tarjousten jatkovertailu ja sen käymät neuvottelut ovat osoittaneet, että Intermarine S.p.A:n tarjous, joka sisältää Atlas Elektronik GmbH:n taistelujärjestelmän, on kokonaistaloudellisesti edullisin ja täyttää parhaiten merivoimien
(9.11)Kenraaliluutnantti Ari Puheloista esitetään pääesikunnan päälliköksi
Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 9.11.2006 päättänyt esittää Tasavallan Presidentille, että Itäisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen nimitetään pääesikunnan päällikön virkaan 1.4.2007 lukien viiden vuoden määräajaksi. Itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikköä, prikaatikenraali Antti Lankista esitetään vastaavasti Itäisen maanpuolustusalueen komentajaksi ajaksi 1.4.-31.12.2007. Samoin esitetään, että komentaja Mikko Santavuori määrätään Suomen pysyvän YK-edustuston sotilasedustajan tehtävään 1.8.2007 lukien asemapaikkanaan New York.
Kenraaliluutnantti Ari Tapani Puheloinen (s. 1951) on palvellut vuodesta 2004 Itäisen maanpuolustusalueen komentajana. Aikaisemmin hän on toiminut pääesikunnassa valmiuspäällikkönä, erityistehtävissä, vanhempana osastoesiupseerina kansainvälisellä osastolla ja toimistoupseerina tiedusteluosastolla, Panssariprikaatissa prikaatin komentajana ja pataljoonan komentajana, Puolustusneuvoston yleissihteerinä ja yleissihteerin apulaisena, ETYJ:n erityistehtävissä Wienissä ja apulaissotilasasiamiehenä Moskovassa. Lisäksi hän on suorittanut opintoja Yhdysvalloissa. Kenraaliluutnantiksi hänet ylennettiin 6.12.2004.
Prikaatikenraali Antti Ensio Lankinen (s. 1949) on palvellut vuodesta 2004 Itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut Keskisen prikaatin komentajana KFOR-operaatiossa Kosovossa, Pohjoisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkönä, Maasotakoulun johtajana, Maanpuolustusopiston johtajana, Pohjois-Karjalan prikaatin komentajana, Maanpuolustuskorkeakoulussa opettajana, koulutusupseerina ja toimistopäällikkönä, pataljoonan komentajana ja operatiivisen toimiston päällikkönä YK-joukoissa Libanonissa, pääesikunnassa vanhempana osastoesiupseerina operatiivisella osastolla sekä toimistopäällikkönä ja toimistoesiupseerina järjestelyosastolla ja Pohjanmaan sotilasläänin esikunnassa osasto- ja toimistopäällikkönä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin 6.12.2002.
Komentaja Mikko Usko Juhani Santavuori (s. 1958) on palvellut vuodesta 2003 pääesikunnan kansainvälisellä osastolla sektorijohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut EU:n ja WEU:n sotilasesikunnissa Brysselissä esikuntaupseerina, pääesikunnassa erityistehtävissä ja materiaaliosastolla osastoesiupseerina, Maanpuolustuskorkeakoulussa opettajana, YK-joukoissa Makedoniassa vanhempana tiedotus- ja yhteysupseerina, Helsingin sotilasläänin esikunnassa osastoesiupseerina ja Suomenlinnan rannikkorykmentissä toimistopäällikkönä. Lisäksi hän on suorittanut opintoja Ruotsissa, Sveitsissä ja Saksassa. Komentajaksi hänet ylennettiin 6.12.1999.
(12.11)Uusi kansainvälinen pommisopimus tuli voimaan
Sopimuksen mukaan allekirjoittajamaiden on poistettava jättämänsä räjähtämättömät pommit ja ammukset sota-alueelta. Sopimusta vesittää se, etteivät mm. Israel, Venäjä ja Yhdysvallat ole allekirjoittaneet sitä.
Uusi kansainvälinen sopimus, jolla pyritään estämään räjähtämättömien pommien tuhot, on astunut voimaan, kertoo Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Sopimuksen mukaan allekirjoittajamaiden on huolehdittava jättämiensä tai ampumiensa räjähtämättömien pommien ja ammusten poistamisesta.
Sopimuksen merkitystä vähentää se, että sitä eivät ole allekirjoittaneet sen enempää Israel kuin myöskään Kiina, Venäjä tai Yhdysvallat.
Libanonissa on kuollut jo yli 20 ihmistä räjähtämättömiin rypälepommeihin, joita jäi Israelin heinä-elokuussa tekemän hyökkäyksen jäljiltä. Suomi ratifioi sopimuksen viime vuonna. Sopimuksen mukaan allekirjoittajamaiden on joko poistettava jättämänsä tai ampumansa erilaiset räjähtämättömät pommit ja ammukset sota-alueelta tai maksettava niiden poistamiskustannukset. Uusi sopimus on lisäpöytäkirja tavanomaisia aseita koskevaan yleissopimukseen, joka solmittiin vuonna 1980.
Khiam-raportti: Israelin hyökkäyksen tahallisuudesta ei todisteita
Valtioneuvoston kanslian asettama asiantuntijaryhmä ei ole löytänyt todisteita siitä, että Israel olisi hyökännyt tarkoituksella YK:n asemia vastaan Khiamissa Libanonissa.
Ryhmä ei myöskään löytänyt perusteita kyseenalaistaa Israelin selvitystä, jonka mukaan hyökkäys johtui virheestä.
Valtioneuvoston kanslian asettama asiantuntijaryhmä luovutti perjantaina selvityksensä suomalaisen rauhanturvaajan kuolemaan johtaneen pommi-iskun syistä. Selvityksen otti vastaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Osastopäällikkö Irma Ertmanin johtama asiantuntijaryhmä pyrki selvittämään, miksi Israel ampui heinäkuussa 500 kilon täsmäpommin YK:n tukikohtaan Khiamissa Etelä-Libanonissa.
Tukikohta tuhoutui täysin Israelin armeijan iskussa, ja neljä UNTSO-operaation sotilastarkkailijaa sai surmansa. Yksi heistä oli suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen. Muut kolme sotilastarkkailijaa olivat Kiinasta, Kanadasta ja Itävallasta.
"Israelin selvitys ei riittävä"
Asiantuntijat ovat perehtyneet Israelin ja YK:n asiasta tekemiin selvityksiin. Työryhmän mukaan Israel on myöntänyt, että virhe oli heidän. Israel on myös pahoitellut tapahtunutta. Israelin selvitys on työryhmän mukaan looginen, mutta ei riittävä.
Israelin selitys lähti siitä, että YK:n tukikohta katosi Israelin asevoimien tietokannoista tietokonevirheen takia. Tästä syystä ilma- ja tykistöpommitus jatkui alueelle, vaikka YK huomautti asiasta toistuvasti. Asiaa pahensi se, että Israel vaihtoi alueella olevia joukkojaan. Seudun ja YK-tukikohdan sijainnin tunteva divisioona vedettiin pois ja korvattiin toisella, joka ei tuntenut aluetta.
Työryhmä kertoi Suomen esittäneen Israelille seitsemän lisäkysymystä, mutta Israel ei vastannut niihin. Lisäkysymykset koskivat muun muassa sitä, mikä oli Israelin asevoimien ryhmitys, miten paikallisia asukkaita informoitiin tapahtumista, miten armeija itse raportoi niin sanotuista lähelleampumistapauksista ja miten tykistötulta tarkkailtiin.
Vanhanen: Asia loppuun käsitelty
Pääministeri Vanhanen arvioi, ettei selvitystyötä enää jatketa työryhmän päätettyä työnsä. Listätietoa ei ole saatavilla edes poliittisella painostuksella. Hän huomautti tosin, että työryhmä kutsutaan uudelleen koolle, jos lisätietoa tavalla tai toisella tulee.
Rauhanturvaajien kuoleman takia ketään ei aseteta syytteeseen. Syyte edellyttäisi, että olisi osoitettava yksittäinen ihminen, joka olisi asiasta vastuussa. Tässä tapauksessa sellaista henkilöä ei voida osoittaa, työryhmä arvioi. Myös Israelin sotilassyyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen.
Tapahtuman johdosta YK:n rauhanturvaajien ohjeita riskialueilla tarkistetaan. Esimerkiksi asellisten ryhmien olemassaoloa rauhanturva-alueella pyritään rajoittamaan. Aseellisten yhteenottojen riski otetaan entistä tarkemmin huomioon joukkojen mandaattia harkittaessa.
Lisää aiheesta Valtioneuvoston sivuilta www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=173593".
(3.11)EU:n taisteluosaston suomalaisjoukko yhteis-harjoituksiin Saksaan
Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin kuuluvan Saksa-Hollanti-Suomi -taisteluosaston suomalainen Suojauskomppania osallistuu Saksassa 3. – 26. marraskuuta järjestettäviin harjoituksiin. Harjoitusjoukon kokonaisvahvuus on runsaat 110 sotilasta ja 28 ajoneuvoa. Suomalaisosia harjoituksessa johtaa everstiluutnantti Petri Mattila.
Alkuvaiheessa 5. – 10.11. suomalaisosasto harjoittelee Pohjois-Saksan Bergenissä yhdessä taisteluosastoon kuuluvan hollantilaisen huoltopataljoonan kanssa. European Intergration 06 -harjoituksen päämääränä on harjoituttaa Saksa-Hollanti-Suomi -taisteluosaston huolto-osia ja niiden suojausta. Hollantilaisten johtamaan harjoitukseen osallistuu kaikkiaan noin 700 sotilasta.
Perjantaina 10.11. suomalaisjoukko siirtyy Etelä-Saksaan Leipheimiin, missä jatketaan saksalaisten johtamassa European Endeavour 06 -harjoituksessa. Leipheimin lentokentän alueella järjestettävään harjoitukseen osallistuu noin 840 sotilasta Hollannista, Saksasta ja Suomesta. Täällä Suojauskomppania harjoittelee mm. esikunnan suojaamista ja saattuetoimintaa. Koulutukseen sisältyy lisäksi lääkintä-, helikopteri- sekä ase- ja ampumakoulutusta yhdessä saksalaisten ja hollantilaisten kanssa.
Takaisin Suomeen joukko palaa 26.11. aamulla.
(3.11)Pohjoismaisen taisteluosaston rekrytointi käynnistyy
Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin kuuluvan Pohjoismaisen eli Ruotsi-Suomi-Norja-Viro -taisteluosaston rekrytointi on aloitettu. Suomen osaston kokonaisvahvuus tulee olemaan 221 henkeä.
85-henkisen Kranaatinheitinosaston lisäksi suomalaisia rauhanturvaajia haetaan seitsemään pienempään osastoon: sotilaspoliisiosastoon, kansainväliseen suojeluosastoon, tiedustelun johto-osaan ja tiedusteluryhmään, elektronisen sodankäynnin osastoon (EW-osasto), kansalliseen huoltoelimeen, topografiryhmään ja sensorijaokseen.
Hakuaika Pohjoismaiseen taisteluosastoon päättyy 1.12. Valintakokeet järjestetään Porin Prikaatissa Säkylässä 5. – 9.2.2007. Valittujen osalta koulutus alkaa pääsääntöisesti kesäkuun alussa, ja jatkuu vuoden loppuun.
Taisteluosaston kuuden kuukauden päivystysvuoro alkaa 1.1.2008. Tarkempaa tietoa hakeutumisesta löytyy osoitteesta www.mil.fi/eubg.
(1.11)Yhdysvaltain armeija mainostaa voimalla
Yhdysvaltain armeijan tuorein mainoskampanja vetoaa ihmisiin voimalla. Kampanja korostaa sekä fyysisistä että psyykkistä voimaa. Uusi slogan on "Army strong". Kampanjaa esittelevän videon alussa Websterin sanakirja selittää sanan voima. Siitä video jatkuu: – Mutta kaikella kunnioituksella Websteriä kohtaan, on olemassa voimakas, ja sitten on olemassa armeijan voimakas (army strong).
Sotilaita kuvataan marssimassa aavikolla ja harjoittelemassa hankalissa olosuhteissa. Armeijan video ei peittele sodankaan vaaraa. Tavoitteena on pysäyttää rekrytointien väheneminen.
Kampanjan on tehnyt McCann Erickson. Se voitti armeijan 200 miljoonan dollarin eli 160 miljoonan euron tilin viime joulukuussa. Aiemmin mainonnasta vastasi Publiciksen Leo Burnett. Sen tekemä kampanja korosti yksilöllisyyttä. Yksillöllisyyden ajatus on jätetty uudesta kampanjasta. Osa sotilaista koki, että yksillöllisyyttä korostava teema ei sovi armeijan koulutukseen.
Uusi kampanja alkaa marraskuussa, kertoo Adweek.
Kääriäinen: Palveluksen kesto ei saa olla ainoa vertailukriteeri
Aseellista palvelusta ja siviilipalvelusta verrattaessa ei ole oikeudenmukaista tuijottaa yksinomaan palveluksen kestoa, sanoo puolustusministeri Seppo Kääriäinen. Siviilipalveluksen lyhentämistä vaatineet ovat perustelleet ehdotustaan sillä, että lyhin varusmiespalvelus kestää nykyisellään vain 180 päivää, siviilipalvelus 395 päivää.
Kääriäinen nostaa esiin Ilta-Sanomissa esitetyn laskelman, jonka mukaan siviilipalvelus vastaa kestoltaan noin kahdeksan ja puolen kuukauden aseellista palvelusta. Hänen mukaansa ero pienenee yhä, kun otetaan huomioon, etteivät siviilipalveluksen suorittavat yleensä joudu kertausharjoituksiin.
Puolustusministeri sanookin, että siviilipalveluksen kehittämistä pohdittaessa on otettava huomioon palvelustyyppien rasittavuus ja vaativuus. Hän huomauttaa, että useimmat siviilipalvelumiehet eivät esimerkiksi joudu rasittaville leireille tai maastoharjoituksiin.
Kääriäinen sanoo myös, ettei siviilipalveluksen kehittäminen kuulu puolustusministeriölle vaan valtioneuvostolle kokonaisuudessaan.
Seppo Kääriäinen puhui iltapäivällä maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n ja nuorisojärjestöjen asevelvollisuusseminaarissa Helsingissä.
Viime vuonna kutsuntoihin osallistuneita oli 33 500. Heistä 82 prosenttia otettiin aseelliseen palvelukseen ja noin kaksi prosenttia siviilipalvelukseen. Runsas 15 prosenttia osallistuneista vapautettiin terveydellisistä tai muista syistä.
Puolustusministeri MTS:n ja nuorisojärjestöjen seminaarissa
Yleinen asevelvollisuus on Suomen kansallisen puolustuksen kannalta kestävä ratkaisu, korosti puolustusministeri Seppo Kääriäinen avatessaan 11.10.2006 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ja nuorisojärjestöjen asiaa käsitelleen seminaarin Helsingissä.
Ministeri Kääriäinen muistutti, että kansalaisilla on yhteiskunnan jäseninä sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Niiden tulee koskettaa yhdenvertaisesti kaikkia yhteiskunnan jäseniä. Normaalin varusmiespalveluksen lisäksi laki mahdollistaa joko aseettoman palveluksen tai siviilipalveluksen.
Varusmiespalveluksesta ja siviilipalveluksesta puhuttaessa on ministeri Kääriäisen mukaan syytä muistaa, että edelliseen astuu 82 % ja jälkimmäiseen noin 2 % ikäluokasta. Siviilipalveluksen lyhentämisestä ei ole mielekästä keskustella irrallaan koko järjestelmän kehittämisestä. Ensin tulee puuttua siviilipalveluksen sisältöön ja vasta sitten sen kestoon, totesi ministeri Kääriäinen. Mihinkään huutokauppaan siviilipalveluksen kestosta puolustushallinnon ei ole syytä lähteä
Puolustusministeriön näkökulmasta on olennaista, että kaikki palvelusmuodot ovat rasittavuuden ja keston suhteen tasapuolisia vaihtoehtoja nuorten näkökulmasta. Olennaista on myös, että siviilipalvelus kytketään selkeästi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Puolustusvoimien uskottava suorituskyky ja koko maan puolustaminen edellyttävät korkeatasoista 350.000 miehen reserviläisarmeijaa. Olennaisten muutosten tekeminen yleiseen asevelvollisuuteen edellyttäisi koko puolustusratkaisumme perusteiden uudelleenarviointia. Yleinen asevelvollisuus selittää suomalaisten jatkuvasti korkeana säilyneen maanpuolustustahdon.
Ministeri Kääriäisen avauspuheenvuoro on kokonaisuudessaan luettavissa puolustusministeriön verkkosivulta osoitteessa www.defmin.fi/puheet.
(21.9.06)Euroopan puolustusviraston kokous Brysselissä
Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunta kokoontui 20.9.2006 Brysselissä. Johtokunnan puolustusmateriaalijohtajien kokoonpanon puheenjohtajana toimii ylijohtaja Eero Lavonen puolustusministeriöstä.
EDA aloitti 1.7.2006 keskitetyn puolustushankintojen ilmoittamismenettelyn (puolustushankintojen käytännesäännöt). Johtokunta jatkoi nyt hankkeen tukemista sopimalla käytännesääntöihin liittyvistä tietosuojan parannuksista ja huoltovarmuutta koskevista periaatteista. Johtokunta keskusteli myös puolustusmateriaalihankinnoissa sovellettavista vastakaupoista.
Tärkeänä uutena puolustusviraston työalueena tarkasteltiin Euroopan puolustusteollisen perustan kehittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Lisäksi keskusteltiin muista ajankohtaisista aiheista, kuten standardoinnista ja yhteensopivan sotilasvarustuksen kehittämisestä Euroopassa.
(10.9.06)Maailman asemenot kasvaneet ennätysmäisiksi
Maailman asemenojen odotetaan nousevan kuluvana vuonna ennätysmäiseen 1,06 biljoonaan dollariin (n. 830 miljardiin euroon), arvioi kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam. Edellinen ennätys saavutettiin vuonna 1988, jolloin hallitukset käyttivät aseisiin arvioilta 1,08 biljoonaa euroa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen asemenot laskivat, mutta ovat alkaneet uudestaan kasvaa vuodesta 1999 lähtien. Oxfam Internetissä
(15.8.06)Merivoimat tutki vedenalaisen äänihavainnon
Merivoimat on analysoinut Helsingin eteläiseltä merialueelta saadut vedenalaiset äänihavainnot. Äänihavaintojen lähdettä ei kyetty selvittämään, mutta sukellusveneen mahdollisuuttakaan ei voida varmuudella sulkea pois. Tapahtumahetkellä vedenalainen kuuluvuus alueella oli poikkeuksellisen hyvä. Pitkään jatkuneiden helteiden ja tyynen sään seurauksena äänihavaintoja tulee hyvinkin kaukaa, jopa kymmenien kilometrien päästä.
Merivoimien vedenalainen valvonta havaitsi lauantaina 5. elokuuta noin klo 21 pinta-alusliikenteeseen sopimattomia ääniä viitaten mahdolliseen sukellusveneeseen. Merivoimien ohjusvene Rauma ja Merivartioston vartiolaiva Merikarhu käskettiin havaintoalueelle vedenalaiseen valvontaan. Alukset eivät havainneet alueella mitään poikkeuksellista ja lopettivat etsinnät aamuyöllä.
