Nopeammin, edullisemmin, innovatiivisemmin – joukkoistaminen puolustusalalla

Suomessa ja maailmalla puolustusbudjetit ovat olleet kovien paineiden alla säästöjen ja puolustusteknologian kallistumisen takia. Monien uusien asejärjestelmien kehittäminen ja hankkiminen on tullut todella kalliiksi. Maailman muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne ja käynnissä olevat kriisit ovat kuitenkin herättäneet päättäjät tajuamaan puolustusinvestointien tärkeyden.

Usein uusien asejärjestelmien kehitysprojektit edustavat hyvin perinteistä ajattelua, jossa tehdään koko ajan monimutkaisempaa ja kalliimpaa. Samaan aikaan monilla teknologian aloilla ketterä kehitys, modulaariset ratkaisut ja standardikomponenteista rakentaminen ovat tehneet tuotekehityksestä nopeampaa, kustannustehokkaampaa ja joustavampaa. Yksi tällainen uusi menetelmä on joukkoistaminen.

Joukkoistaminen tai joukkouttaminen (crowdsourcing) on tullut tärkeäksi osaksi useiden yritysten liiketoimintaa viime vuosien aikana. Wikipedia määrittelee joukkoistamisen seuraavasti: Joukkouttaminen, yleisön osallistaminen; talkoistaminen; kuvaa yleisesti hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että yritys kerää tuoteideoita ja ratkaisuja tiettyyn ongelmaan tai rahoitusta (crowdfunding) toimintaansa suurelta yleisöltä. Crowdsourcing ja crowdfunding ovat tämän hetken merkittävimpiä trendejä yritysmaailmassa. Näihin toimintamalleihin liittyy myös se, miten suuri määrä ihmisiä tai jopa asiakkaita saadaan sitoutettua yrityksen toimintaan. Näin voidaan samalla kehittää uudenlaista avoimuutta ja jakaa uusia toimintamalleja ja tuoteideoita. Monet suuret yritykset, kuten Coca-Cola, Unilever, Boeing, Lego, puhumattakaan pienemmistä ovat jo ottaneet joukkoistamisen strategiaansa.

Myös eri maiden puolustusvoimat ovat alkaneet hyödyntää joukkoistamista. Yksi tunnettu joukkoistamisprojekti USA:ssa on ollut Local Motors (localmotors.com), joka on konsepti, miten joukkoistamismallilla voidaan rakentaa kulkuneuvoja alusta loppuun. Tähän malliin perustuen USA:n armeija on luonut yhdessä Local Motorsin kanssa projektin (ArmyCoCreate.com), jossa on suuniteltu yhdessä projektiin osallistuneiden asiantuntijoiden, sotilaiden ja yleisön yhteistyönä uusia ajoneuvokonsepteja sotilasoperaatioihin. USA:ssa on käynnissä myös useita muita hankkeita siitä, miten joukkoistamista voisi hyödyntää laajemmin puolustusteollisuudessa ja asevoimien toiminnassa.

Yksi joukkoistamisen ajatus on saada tuotteiden suunnitteluun ja tekemiseen mukaan ihmisiä, jotka todella käyttävät tuotteita. Sotilasvarusteissa ja aseissa se tarkoittaa rivisotilaiden, käyttäjien, mukaan ottamista suunnitteluun ja kehittämiseen. Sitä kautta saadaan käytännöllisiä ajatuksia, mutta samalla sitoutetaan tuotteiden tulevia käyttäjiä, kun he saavat käyttöönsä varusteita, joiden suunnitteluun ja tekemiseen he ovat itse voineet vaikuttaa.

Toinen puoli joukkoistamista on saada suuri määrä ihmisiä yhdessä kehittämään ideoita tuotteiksi, ja näin kerätä parhaat ideat ja kehittäjät mukaan ratkaisemaan tuotekehityksen käytännöllisiä ongelmia. Se voi myös tarkoittaa kustannustehokasta tapaa kehittää, kun innostuneet ja halukkaat ihmiset tulevat mukaan kehittämiseen vapaaehtoisesti tai halusta vaikuttaa lopputulokseen tai antaakseen näyttöjä kyvyistään.

Joukkoistaminen voi olla myös osa maanpuolustusta. Yleinen asepalvelus on oleellinen osa Suomen puolustuskykyä. Samaan aikaan tämän päivän puolustuskyky vaatii myös paljon muuta kuin kiväärit kädessä metsässä juoksevia miehiä. Tarvitaan teknistä osaamista, innovatiivisia teknisiä ratkaisuja ja kyberpuolustuksen osaajia. Kaikissa näissä joukkoistaminen voi olla yksi uusi tapa saada tehokkaita ratkaisuja ja tuotteita käyttöön, mutta myös samalla sitouttaa suuri määrä kansalaisia mukaan tähän työhön.

Ukrainan kriisin yhteydessä esiin on noussut hybridisodan malli (tai non-linear war), jossa sodan toiminnan rajoja häivytetään. Sodankäynti voi koostua informaatio-operaatioista, kyberoperaatioista, sissitoiminnasta, ulkopuolisten taistelijoiden tukemisesta tai muista epäsuorista toimista. Toimia voidaan myös koko ajan innovoida, jolloin myös vastapuolen pitäisi nopeasti kehittää vastatoimia. Perinteinen organisaatio voi olla hidas tällaisten vastatoimien innovointiin, ja silloin voi olla tehokkaampaa koota suuri joukko eri alojen asiantuntijoita ja antaa heille vapauksia luoda nopeasti uusia ratkaisuja.

Israel etsii jo koulunpenkiltä tietokoneosaajia mukaan maan kyberpuolustukseen. Näissä nörteissä voi olla monia lahjakkuuksia, joilla voi olla paljon annettavaa puolustukselle vaikka he eivät kenties fyysisesti olisi soveltuneet tai muuten eivät olisi innostuneet perinteisestä armeijapalveluksesta. Joukkoistaminen laajemmin voi palvella laajemmin tätä samaa tarkoitusta: tuoda erilaisia osaajia tekemään työtä maanpuolustuksen hyväksi. Samalla voidaan puolustuksen käyttöön saada innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja niin toimintatapojen kuin teknologian osalta.

Myös Suomen kannattaisi miettiä joukkoistamista laajemmin puolustuksessa. Se on uusi tapa laajentaa kansalaisten osallistumista maanpuolustukseen ja tuoda se kokonaan uusille alueille. Joukkoistaminen avaa paljon mahdollisuuksia, mutta se vaatii myös muutoksia organisaatioon ja ajatteluun. Joukkoistaminen voi toimia vain, jos organisaatio omaksuu avoimen toimintamallin, jossa ollaan valmiita jakamaan organisaation tarpeita ja pohtimaan uudenlaisia ideoita sekä sitouttamaan ihmiset oikeasti tekemään parhaansa. Joukkoistamisprojekteissa on myös hyväksyttävä se, että kuka tahansa, ei vain virallisesti tehtävään asetettu päällikkö tai insinööri, voi tuoda erinomaisen ratkaisun tarpeeseen. On selvää, että joukkoistaminen vaatii selkeät toimintamallit ja vastuut, mutta käytäntö niin liiketoiminnassa kuin joissakin puolustusvoimissa osoittaa, että ne on mahdollista löytää.

Artikkelin kirjoittaja Jouko Ahvenainen johtaa globaalisti toimivaa Grow VC Group -yritystä, joka on crowdfunding -sijoittamisen, peer to peer -markkinapaikkojen ja uudenlaisten sijoitusmallien pioneeri. Jouko Ahvenainen valittiin Britanniassa crowdsourcing -alan 15. merkittävimmän vaikuttajan joukkoon.

Avainsanat: , ,

Share This