Pääkirjoitus
nro.1/2010
Sotilaan haudalla
Si vis pacem, para bellum, jos haluat rauhaa valmistaudu sotaan, opetti Vegetius, sama viesti oli Sunzilla ja von Clausewitzilla. Sotilailla haudan takaa.
Seitsemänkymmentä vuotta sitten olimme sodassa. Antautuminen olisi tarkoittanut sadoilletuhansille suomalaisille vapaudenriistoa, karkotusta tai väkivaltaista kuolemaa ja miljoonille omaisuuden menettämistä. Kansakunta taisteli elämästä ja kuolemasta ja säilytti vapautensa. Siitä meitä muistuttavat ristien hiljaiset rivit.
Toisin kävi antautuneille. Talvisotaa seuranneina kuukausina totalitaristinen komento levisi Suomenlahden etelärannalta aina Atlantille asti. Demokratian lippu liehui Manner-Euroopassa seuraavan viiden vuoden ajan vain Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä.
Pian tästä muistuttavat vain sankarihaudat. Uudet uhat; terrorismi, huumeet ja ilmaston lämpeneminen saavat ikiaikaisesta sodasta puhujat kuulostamaan vanhanaikaisilta. Sodan uhka on kuin kumpujen yöstä. Resurssit halutaan siksi siirtää puolustuskyvystä uusien uhkien torjuntaan.
Suomessa ollaan samalla kurssilla, mutta vauhtimme on hitaampi kuin muualla Euroopassa. Emme ole vielä luopuneet kokonaan oman alueen puolustuskyvystä läntisten veljiemme tavoin. Olemmekin pian Kreikan ohella viimeinen EU-maa, jolla on edes rajallinen kyky riittävän sotavoiman mobilisointiin ja laajamittaiseen nykyaikaiseen sotaan nykyaikaista vastustajaa vastaan. Kreikan ja Suomen kanssa samaan joukkoon kuuluu eurooppalaisista EU:n ulkopuolisista maista enää Sveitsi ja tietysti Venäjä. Euroopan ulkopuolisista Nato-maista tähän joukkoon kuuluvat Turkki ja Yhdysvallat.
Venäjän heikossa jamassa olevat asevoimat ovat sodankäyntikykyään romuttavaan Eurooppaan verrattuna suhteessa päivä päivältä vahvemmat. Venäjä panostaa yhä laajamittaisen sodankäyntikyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Eurooppa alkaakin olla Venäjän rinnalla sotilaallinen kääpiö. Mantereelta ei löydy enää montaa asevoimaa joka kykenisi sotimaan sellaista vihollista vastaan, jolla on muutakin aseistusta kuin itse rakennettu pommi ja rynnäkkökivääri. Venäjä pystyy myös kiistämään Euroopan energiahuoltovarmuuden halutessaan. Onneksi sota ei kuitenkaan uhkaa, aivan kuten se ei uhannut 71 vuotta sittenkään. Mutta sitten se tuli yllättäen kaikki.
Yhtä yllättäen tuli etelään talvi ja peitti koko maan valkoiseen vaippaansa. Mutta kevään tullen lumen alta paljastuu aina sotilaiden hautoja.
