Iloisia aikoja

Seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten Suomi pääsi ulos sodasta. Edessä oli enää lyhyt kamppailu entistä aseveljeä vastaan.

Sodan lopputuloksena Saksan valta lännessä vaihtui vapauteen ja demokratiaan kun idässä taas alkoi Neuvostoliiton miehitys ja pakkovalta. Seurasi puolen vuosisadan kylmä sota, jonka päättymisen 30-vuotisjuhlia vietetään tänä syksynä. Aseellinen rauha Euroopassa ja ydinasevaltojen ylläpitämä kauhun tasapaino on jo jäänyt unohduksiin, mutta ei todellisuudessa ole lakannut olemasta. EU:n ja Naton rooli tämän rauhan rakentamisessa ja ylläpidossa on siksikin yhä merkittävä.

Miltä maailma sitten näyttää syksyllä 80 vuotta toisen maailmansodan syttymisen ja 30 vuottakylmän sodan jälkeen? Lööppien mukaan aivan kamalalta. Berliinin muuria ei ole, mutta uusia nousee, rauhanmarssit eivät enää kerää keskenkasvuisia marssille USA:n pahoja Euroaseita vastaan, mutta ydinsodan pelon on korvannut ilmastopaniikki. Jos edellä mainitut eivät kylmähermoisempaa Suomen sotilasta hötkäytäkään, niin Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseltä kauppasodalta, Saksan ja koko EU-alueen talouden hiipumiselta ja Putinin isovenäläiseltä pullistelulta on vaikea ummistaa silmiä. Krimhän on yhä miehitetty, ollut jo viisi vuotta, jos se on päässyt joltakulta unohtumaan…

Mutta onko maailma tai ihmiskunta oikeastaan tälläkään kertaa menossa vauhdilla kohti vääjäämätöntä tuhoaan? Onko maailma tänään huonompi paikka elää? No, eipä taida olla.

Maapallon väestön kasvu on taittumassa. YK:n mukaan vuonna 2100 planeetallamme on noin kaksi miljardia 0–14-vuotiasta. Se on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2000. Puoli vuosisataa sitten nainen synnytti elämänsä aikana keskimäärin viisi lasta, tänään 2,5. Meillä Euroopassa luku onkin sitten paljon pienempi. Afrikan väkiluku on reilu miljardi ja sekin on eräiden ennusteiden mukaan saavuttamassa huippunsa vuoteen 2100 mennessä, samalla kun Uralin itäpuolisen maantieteellisen Euroopan miljardiväestö jo taantuu ja Amerikan vastaavan kokoinen väestö kasvaa enää hitaasti. Loput nelisen miljardia ihmistä löytyvät tänään nousevasta Aasiasta, jossa sielläkin väestönkasvu on taittumassa.

Myös globaali eliniän odottama on noussut. 50 vuotta sitten se oli 60 vuotta, tänään jo 70. Maailman aikuisväestöstä jo 80 % osaa lukea ja kirjoittaa. Sukupuolten välinen tasa-arvokin on edistynyt, vaikka työtä vielä riittää. Maailman kolmekymppiset miehet ovat viettäneet koulussa elämästään keskimäärin kahdeksan vuotta, naiset seitsemän. Samaan aikaan globaali tulonjako on tasoittunut. Äärimmäinen köyhyys on puolittunut parissa kymmenessä vuodessa. Absoluuttinen ja suhteellinen köyhien määrä on laskenut, mutta maailmassa on yhä miljardi tilastollisesti köyhää. Suunta on kuitenkin parempaan päin – edellyttäen, että annamme maailman köyhille mahdollisuuden parantaa elinolosuhteitaan työllä ja tuotannolla.

Hyvinvoinnin ylläpito ja elinolosuhteiden parantaminen ei ole mahdollista ilman energiaa. Tästä energiasta alle kaksi prosenttia tuotetaan maailmalla tuuli- ja aurinkovoimalla. 80 % tuotetaan fossiilisilla raaka-aineilla, loput vesi- ja ydinvoimalla. Nyt olemme päättäneet luopua fossiilisten raaka-aineiden käytöstä energiantuotannossa. Tulevaisuus näyttää millä tavoin valittu linja vaikuttaa hyvinvointiimme, turvallisuuteemme ja hiihtokeleihin tulevina talvina.

jaakko.puupera@suomensotilas.fi

PS. Jos tietokantaan työnnetään vaillinaista tai epävarmaa tietoa, ei saada tieteellisesti päteviä ennusteita vaan vaillinaisia ja epävarmoja tutkimustuloksia. Roskaa sisään – roskaa ulos. Jos nämä tulokset kuitenkin esitetään tieteellisenä faktana ja vielä poimitaan vain kauhuskenaarioita tukevat tulokset ja unohdetaan muu data ja lähdetään tekemään politiikkaa kvasitieteellisen uskomusrakennelman pohjalta väittäen, että nyt ei saa ajatella vaan pitää olla paniikissa ja toimia heti, pitäisi jokaisen itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevan ihmisen huolestua enemmän valitusta politiikasta ja sen seurauksista kuin hataralla pohjalla olevasta kauhuskenaariosta. Erityisen huolestuttavaa on se, jos edes tiedeyhteisö ei enää hyväksy kyseenalaistamista ja normaalia väittelyä havainnoista. Jos päättäjien maailmankuva rakentuu uskomusten varaan ja toisinajattelu kielletään, on syytä olla huolissaan. Paniikki tappaa ja fanaatikot ovat aina turvallisuusuhka.


Kuva: Näkymä Nigerian pääkaupunkiin Abujaan. Kuva Bryn Pinzgauer, CC-lisenssillä

Avainsanat: , , ,

Share This