RUK 100

100 vuotta sitten, 1.4.1920, aloitti ensimmäinen reserviupseerikurssi opintonsa Haminassa. Tavoitteena oli kouluttaa upseereita sodan ajan reserviin ja valmistaa ammattiupseeriksi pyrkiviä virkaupseeritutkintoon tähtäävään koulutukseen vuotta aikaisemmin toimintansa aloittaneessa kadettikoulussa. Nämä tavoitteet ovat säilyneet vuosisadan.

Sata vuotta myöhemmin Reserviupseerikoulu, Upseerikoulu ja puolustushaarojen omat reserviupseerikurssit sekä eräät pienemmät sotilasopetuslaitokset ovat kouluttaneet isänmaalleen yhteensä yli 180 000 upseeria sodan ajan reserviin. Viimeisen neljännesvuosisadan ajan joukkoon on otettu myös naiset. Suomessa on jo yli tuhat upseerikoulutuksen saanutta naista.

Reserviupseerikoulun piti aloittaa toimintansa jo aikaisemmin, mutta vain kahta vuotta aikaisemmin päättyneen ensimmäisen maailmansodan joukkojen kotiutusten ja sodan seurauksena syntyneiden väestövirtojen myötä oli puhjennut maailman historian ensimmäinen pandemia, espanjantauti, joka tappoi sodanjälkeisinä vuosina parissa vuodessa enemmän ihmisiä kuin ihminen oli tappanut maailmansodan rintamilla neljässä vuodessa. Syrjäisen Suomen espanjantauti päästi monia maita vähemmällä, mutta meilläkin se kuritti yksittäisiä paikkakuntia ja tappoi muutenkin heikkokuntoisia juuri taakse jääneen sisällissodan punavankeja ja muun muassa lykkäsi ensimmäisen reserviupseerikurssin aloittamista. Tänään, sata vuotta myöhemmin pandemia leviää ja vaikuttaa jo sotilasopetukseenkin. Kouluja suljetaan ja kansalaisten liikkumista sekä kokoontumista rajoitetaan.

Niiden vakavuutta lainkaan kyseenalaistamatta, pandemiat tulevat ja menevät niin kuin sodat ja luonnonmullistuksetkin. Upseerien kouluttaminen sodan ajan reserviin ei pääty koronavirukseen. Suomessa koulutetaan upseereita reserviin nykyään Haminan perinteisen RUK:n lisäksi Meri- ja Ilmasotakouluissa, Panssarikoulussa, Utin erikoisjääkäreiden reserviupseerikurssilla sekä Urheilukoulussa ja Logistiikkakoulussa.

Ensimmäiset reserviupseerit koulutettiin kuitenkin jo ennen ensimmäistä pandemiaa, yli sata vuotta sitten. Koulutus alkoi Vimpelissä joulukuun viimeisinä päivinä 1917, maan juuri itsenäistyttyä. Juuri itsenäistyneessä maassa ymmärrettiin, että kaikkea muuta voi ostaa, mutta ei johtajia. Kevään 1918 verisen veljessodan voittivat laillisen hallituksen joukot. Voitto saatiin pitkälti juuri paremman osaamisen ja parempien johtajien – vimpeliläisten, suojeluskuntalaisten ja erityisesti jääkärien – ansiosta.

Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva suuri sodan ajan reservi tarvitsee edelleen suuren määrän reservin upseereita. Heidän merkityksensä Suomen maanpuolustukselle ja myös rauhan ajan yhteiskunnalle on mittaamaton.

Keväällä 80 vuotta sitten RUK:n kouluttamien reserviupseerien ensimmäinen tulikoe oli takana ja toinen edessä. Liian harvat saivat kantaa liian suuren taakan. Yli 1 100 upseeria ja reserviupseeria kaatui. Reserviupseereita oli koulutettu liian vähän, vain noin 15 000, mutta laatu oli sitäkin parempi. Mannerheimin tunnustus reserviupseereille oli tinanappien ja reserviupseeriarvojen poistaminen juuri ennen seuraavaa sotaa. Jatkossa olisi vain upseereita kultaisine arvomerkkiruusuineen. Jatkosodan aikana koulutettiin yli 16 000 upseeria lisää sodan kovaan kulutukseen.

Haminassa RUK:n päärakennuksen edessä seisoo kaatuneiden upseerien patsas. Sen jalusta kätkee uumeniinsa 4 913 kaatuneen suomalaisen upseerin nimen. He antoivat korkeimman hinnan isänmaamme puolesta kolmessa sodassa, joista viimeinen jää tänä keväänä 75 vuoden taakse.

Kesäkuussa 2020 tuhannet suomalaiset upseerit kokoontuvat kunnioittamaan satavuotiasta sotakouluaan Haminaan – edellyttäen, että pandemia tai sen uhka ei sitä estä. He ovat joukko tuiki tavallisia suomalaisia miehiä ja naisia ylipäälliköstä, tasavallan presidentti, kapteeni Sauli Niinistöstä nuorimpaan vänrikkiin ja aliluutnanttiin.

Ilman heitä tätä maata ei olisi. Ei nyt eikä tulevaisuudessakaan.

Kesäkuussa ilmestyy myös juhlateos RUK 100 maalla, merellä ja ilmassa. Kirja kouluista ja niiden valmistamista miehistä, jotka Mannerheimin sanoin tekivät enemmän kuin heiltä oli vaadittu. Winston Churchillin sanoin, kaksinkertaisista kansalaisista.

Onnea sotakouluillemme ja kiitos menneille polville. Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet.

jaakko.puupera (at) suomensotilas.fi

PS. Viikolla yksitoista, taakse jääneenä leutona talvena muistimme talvisodan päättymisen 80-vuotispäivää, tänä vuonna se oli perjantai 13.3. Saman viikon alussa koronavirustartunta sulki karanteeniin tai koteihinsa jo suuren osan Naton ja sen jäsenmaa Saksan maavoimien johdosta. Keskiviikkona 11.3. WHO julisti COVID-19-epidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. 12.3. aamulla ilmestyivät oman työpaikkani oveen ohjeet taudin leviämisen ehkäisemiseksi työyhteisössä. Maaliskuun iduksen alla, viikon päättyessä, valtiot alkoivat sulkea rajojaan ja lentoliikenneyhteyksiä. Pian Suomikin oli jo käytännössä poikkeustilassa. Valmiuslaki astui voimaan. Tulevaisuus näyttää aikanaan, minkälaiset seuraukset epidemiasta ja sen varotoimista aiheutuu. Melkoisen varmasti aika lailla vähäisemmät kuin talvisodasta ja espanjantaudista. Toivottavasti. Sen näkee, ken elää.

Share This