Suomen Sotilas
AlavalikkoNettijatkotNettisotilas Osto-OpasMitalitHuomio!Suomen Sotilas FacebookissaSuomen Sotilas Logo

Suomen Sotilas:

Suomen Sotilas on maamme vanhin ja suurin sotilasaikakausijulkaisu. Vuodesta 1919 lähtien ilmestynyt Suomen Sotilas on turvallisuuspolitiikkaan, strategiaan, sotataitoon ja sotilastekniikkaan keskittyvä sotilasaikakausijulkaisu. Lehden kirjoittajina toimivat omien alojensa huippuasiantuntijat.

Lehden osakekannan omistaa Maanpuolustuskiltojen liitto. Maanpuolustuslehdistössä harvinaisella tavalla Suomen Sotilas on riippumaton, eikä ole millään tavalla sidoksissa Puolustusvoimiin. Lehden levikki on yli 10 000.

Nettisotilas
[ takaisin arkistoon ]

Pääkirjoitus 6.12.2007

NE

Ne piirittävät meitä. Ne ovat ajaneet meidät nurkkaan ja haluavat varastaa raaka-aineemme ja
rikkautemme. Vain yhdessä seisten me voimme vastustaa niitä. Erimielisyys on meille uhka. Ne,
jotka ovat eri mieltä, ovat menneet niiden puolelle. Ne ovat pettureita. Ne yrittävät horjuttaa rivejämme. Ne sanovat sitä demokratiaksi, mutta se on kaaosta. Tarvitsemme vahvan johtajan, joka suojelee meitä niiltä.

Näin ajattelee moni maansa lähihistorian nöyryytysten traumatisoima venäläinen. Vladimir
Putin on vastaus heidän huutoonsa. Venäjä ei ole demokratia, eikä mikään Venäjällä viittaa siihen, että siitä olisi tulossa sellainen. Venäläiset eivät nimittäin halua meidän demokratiaamme.
He kysyvät jo, mistä me lännessä tiedämme, mikä on Venäjälle ja venäläisille parhaaksi? Millä
oikeudella me kerromme kaikille maailman kansoille, että meidän mallimme on ainoa oikea?
Olemmeko me siinä edes oikeassa? Kannammeko me taas valkoisen miehen taakkaa ja viemmekö
me taas valoa niille, sinne pimeyden sydämeen?

Venäläiset muistavat Neuvostoliiton romahduksen jälkeiset vuodet, juovuspäissään horjahtelevan
Jeltsinin ja paljon puhutun ”demokratian”. Demokratia näyttäytyi venäläisille heikkoutena,
turvattomuutena, laittomuutena, oligarkiana ja kaaoksena. Nöyryytyksenä. Kun neuvostoaikana
pikkupojat leikkivät urheaa punasotilasta, joka ajoi tankillaan nurin ilkeät fasistit ja amerikkalaiset, oli ihanteena nyt rosvopäälliköksi ruvennut loistoautollaan kaahaava naapurin Afganistanin veteraani. Tätä venäläiset eivät enää halua. Vanhat haluavat vakautta ja nuoret vaurautta. Putin tarjoaa kumpaakin. Syrjäytyneen kansanosan mielipiteellä ei ole väliä, eiväthän ne edes äänestä.

Kansakunnan johtaja Putin ja hänen ”nashinsa” – meikäläiset – eivät tarvitse vaalivilppiä vahvistaakseen valtansa tulevissakin vaaleissa. Opposition ääni painettiin duumanvaaleissa marginaaleihintai hiljennettiin jo kauan ennen vaaleja. Putinin saama kannatus Venäjällä on yhtä aitoa, kuintoisen varreltaan lyhyen miehen, valtakunnanjohtaja Hitlerin ja hänen ”natsiensa” kannatus oli aikoinaan Saksassa. Mutta historia ei toista koskaan itseään sellaisenaan. Venäjä ei ole 1930-luvun Saksa eikä Putin ole Stalin. Toisaalta Stalin ja Lenin ovat taas suosiossa Venäjällä, sulassa sovussa ortodoksisen symboliikan ja kaksipäisen kotkan kanssa. Putin muistuttaa venäläisiä symboliikalla suuruuden ajoista ja siitä, ettei suuruutta saavutettu keskenään kinastelemalla. Poliittisesti aktiivista venäläistä puhuttelevat venäläisyys, nationalismi, voima ja me vastaan ne -asetelma.

Valtaenemmistöä taas ei kiinnosta koko politiikka. Aivan kuten kaikkialla maailmassa ei venäläistenkään enemmistöä kiinnosta kansalaisvapaudet tai valtiofilosofia. Tarvehierarkian alimmat portaat – leipä ja sirkushuvit – ovat lähellä kansan sydäntä. Demokratian perään haikaileva pieni älymystö jää auttamatta vähemmistöksi, niin kuin on käynyt niin usein ihmiskunnan historiassa. Riittävän monelle Putinin aika on ollut paranevan hyvinvoinnin aikaa. Se riittää yleensä ihmisille muuallakin kuin Venäjällä.

Harva pysähtyykään miettimään, mitä Romanovien kotka tai Leninin punalippu todellisuudessa
symbolisoivat. Löytyyhän meiltä Suomestakin kylliksi historiattomia ja typeriä, itsensä älyköksi
nimittäneitä ihmisiä ehdottamaan Maon ja Stalinin jälkeen maailmanhistorian suurimman
teurastajan, Leninin, patsaan pystyttämistä pääkaupunkiimme. Miksei sitten saman tien Keisari
Wilhelm II:n patsasta ja Hitler-aukiota? Hekin vaikuttivat myönteisemmin Suomen selviytymiseen kuin Lenin.

Mutta mitä venäläiset ajattelevat meistä, joille Lenin eräiden mielestä lahjoitti vapauden 90 vuotta sitten? Me olemme venäläisille vain yksi ”niistä”. Emme ole mitenkään erityisiä. Olemme osa länttä. Venäläisen sotilaan, poliitikon, KGB- tai FSB-upseerin, ja Putinin silmin me olemme olleet ”niitä” viimeistään siitä lähtien kuin liityimme EU:hun. Venäläisen silmin ulkomaailmassa on vain meikäläisiä ja potentiaalisia vihollisia. Välimuotoja ei ole. Me olemme puolemme valinneet.

Venäläiset kunnioittavat vain omiaan ja niitä, joilla on voimaa takana. EU:lla voimaa ei ole ja sen
venäläiset tietävät.

jaakko.puupera@suomensotilas.fi

[ takaisin arkistoon ]

Finn-Enterprise
Img Footer