Päättäjät: ei Natolle ja kodinturvalle, kyllä asevelvollisuudelle

Suomen Sotilas kysyi päättäjiltä kahdeksan kysymystä. Saimme 14 vastausta. Natoon haluaa yksin kokoomus, mutta perussuomalaiset, keskusta ja muutos 2011 ovat samaa mieltä kokoomuslaisten kanssa siitä, että Suomi ei pärjää yksin. Asevelvollisuus saa laajan tuen, mutta kodinturvaa kannattaa varauksetta vain muutos 2011. Kanervan työryhmän määrärahapalautusehdotukset Puolustusvoimille eivät riitä kokoomukselle, perussuomalaisille eivätkä keskustalle. Myös pieni muutos 2011 haluaa sotaväelle lisää määrärahoja. Vasemmistopuolueet ja vihreät uskovat ilmeisesti joko maailman hyvyyteen tai siihen, että Suomi on niin vahva, että se pärjää yksin ilman liittolaisia tai lisämäärärahoja kiristyneessä kansainvälispoliittisessa ympäristössä Venäjän miehittäessä naapurimaitaan. Suomen ulkopoliittisen linjan selkeyden kyseenalaistaa yksin muutos 2011. Ruotsalainen kansanpuolue ja kristilliset eivät nähneet vaivaa edes vastata kyselyyn. Mahtaako turvallisuudesta tulla teemaa näissäkään eduskuntavaaleissa? Sen näemme huhtikuuhun mennessä.

8kysymysta1 8kysymysta2

Suomen Sotilas kysyi eduskuntavaalikyselyssään puolustusvaliokunnan jäseniltä, puoluetoimistoilta ja turvallisuuden avainministereiltä (pääministeri, ulkoasiainministeri, sisäministeri ja puolustusministeri) kahdeksan kysymystä Suomen turvallisuusratkaisuista. Kysymykset lähetettiin joulukuussa. Vastaamiseen oli aikaa kuukausi. Puolustusvaliokunnan jäseniltä saimme vastauksia perussuomalaisilta, keskustalaisilta, kokoomuslaisilta ja vihreiltä. Ministereistä kolme (Stubb, Tuomioja ja Haglund) ei vastannut ollenkaan ja yksi (Räsänen) vastasi myöhässä, jonka vuoksi yhdeltäkään ministeriltä ei saatu vastauksia. Puolustusministeripuolueelta, ruotsalaiselta kansanpuolueelta, ja kristillisiltä emme saaneet näin vastauksia lainkaan ajoissa, koska myöskään heidän puoluetoimistonsa eivät vastanneet.

Suomen Sotilaan eduskuntavaalikyselyssä ei tullut suuria yllätyksiä. Kokoomus kannattaa Natoa ja muut vastustavat. Vasemmisto ja vihreät eivät halua antaa Puolustusvoimille rahaa ja tuntuvat muutenkin uskovan maailmanrauhaan tai suomalaisen asevelvollisen ylivoimaisuuteen taistelukentällä. Täysistuntosalin vasemmalla reunalla nimittäin Suomen puolustuksen uskotaan pärjäävän nykyratkaisuin, yksin ja vähällä rahoituksella. Sen sijaan yllättävää oli, että ainakin näin vaalien alla puolueiden edustajilta vaikuttaa syntyvän varsin suoraa ja reipasta tekstiä. Ehkä turvallisuusympäristön nopeat muutokset ovat saaneet poliittiset toimijatkin rohkaistumaan ja ottamaan aiempaa selkeämmin kantaa vaikeiksi koettuihin kysymyksiin. Saammeko siis kuitenkin Nato-vaalit?

Tuskinpa. Vaikka kokooomus on puolueena pääministeri Alexander Stubbin myötä näyttänyt ottaneen aiempaa selkeämmin Nato-myönteisen linjan ja korostaa turvallisuuspolitiikkamme sitomista läntiseen yhteyteen, on kokoomustaustainen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottanut aiemmista kannoistaan takapakkia lanseeraamalla niin kutsutun neljän jalan mallinsa. Tämä presidentin uusi nelinkontin asento koostuu uskottavasta puolustuskyvystä, kahdenvälisistä yhteistyöverkostoista Naton, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja muiden kanssa sekä hyvistä ja selkeistä suhteista Venäjään. Neljäntenä jalkana on kansainvälinen toiminta YK:ssa ja muissa vastaavantyyppisissä organisaatioissa.

Niinistön mukaan turvallisuuspolitiikkamme perustuu tälle pohjalle, ja tasavallan presidentti on jopa toppuutellut turvallisuuspoliittista keskustelua kutsumalla puoluejohtajat luokseen keskustelemaan aiheesta. Jotkut kommentoijat olivat havaitsevinaan tilaisuudessa myllykirjeen makua toisten ylistäessä tasavallan presidenttiä johtajuuden ottamisesta. Ulkopuolinen tarkkailija voisi huomauttaa, että ehkä tässäkin tapauksessa kolikolla on kaksi puolta.

Nelinkontin

Suomen Sotilaan kyselyyn vastanneiden keskuudesta ainoastaan yksi vastaaja oli jokseenkin eri mieltä väitteen ”Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on ollut selkeä Ukrainan kriisin aikana” kanssa. Tämäkin vastaaja edusti muutos 2011 -nimistä pienpuoluetta, jonka ainoa edustaja nykyeduskunnassa on perussuomalaisista pois potkittu James Hirvisaari. Vaikuttaa siis, että ulkopoliittisen johdon toimintaan luotetaan poliittisessa kentässä laajalti.

Venäjän-vastaiset pakotteet ovat osa ulkopolitiikkaamme. Kyselyymme vastanneen muutos 2011 -puolueen Jari Leinon lisäksi ainoastaan perussuomalaisten Pentti Oinonen sekä vasemmistoliiton Jussi Saramo olivat eri mieltä väitteestä ”EU:n kanssa yhteiset ei-sotilaalliset painostuskeinot (esimerkiksi pakotteet) ovat olennainen ja tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa”.

Vaalikyselyn perusteella sosiaalidemokraatitja keskustan edustajat ovat penseimpiä sotilaalliselle liittoutumiselle. Molemmat antavat varsin yksiselitteisesti rukkaset Nato-jäsenyyden hakemiselle seuraavan vaalikauden aikana. Tässä voi halutessaan nähdä jakolinjan vanhojen ”kekkospuolueiden” sekä muiden välillä. Vasemmistopuolueiden Nato-vastustus näyttäisi vastausten perusteella olevan tiukempaa kuin keskustan.

EI kodinturvalle

Puolueiden kannoissa on keskeisten maanpuolustuskysymysten osalta suuriakin eroja. Keskusta-vaikuttajien vastauksissa kannatetaan paikallisjoukkojen kehittämistä sekä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ja Puolustusvoimien yhteistyön syventämistä. Myös asevelvollisuusjärjestelmää kannatetaan keskustassa. Itse asiassa asevelvollisuus saa nykymuodossaan kannatusta kaikilta paitsi vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Vihreiden Alanko-Kahiluodon mielestä Suomessa tulisi siirtyä vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Vasemmiston Jussi Saramo taas vaatii järjestelmään muutoksia, kuten koulutettavien määrän vähentämistä sekä erikoistumisen lisäämistä, mutta näkee kuitenkin asevelvollisuuden ammattiarmeijaa parempana ratkaisuna Suomen oloissa.

Keskustalaiset vastustavat kodinturvaa yhtä ehdottomasti ja tiukasti kuin vasemmistoliitto ja vihreät. Itse asiassa edes sosiaalidemokraatit eivät ole niin tiukasti kodinturvaa vastaan kuin keskusta. Ehkä hieman yllättäen myöskään perussuomalaiset vastaajat eivät lämpene ajatukselle kodinturvajoukkojen perustamisesta. Kodinturva sai kannatusta vain kokoomuksen riveistä. Suomen Nato-jäsenyyden kannattajien lisäksi kodinturvaa ajaneiden on turha toivoa, että kumpikaan hanke etenisi Suomessa. Niille ei löydy riittävää kannatusta eduskunnassa eikä äänestäjien keskuudessa. Muutaman kokoomuslaisen tuki ei riitä.

Vihreiden edustajista ainoana kyselyyn vastasi usein puolueensa vasemmistosiipeen sijoitettu Outi Alanko-Kahiluoto, joka ei vastauksissaan lämmennyt sen enempää Kanervan työryhmän näkemyksille, kodinturvajoukkojen perustamiselle kuin Nato-jäsenyydelle. Tämä on mielenkiintoista, sillä 21.1.2015 julkaistussa Verkkouutisten TSN Gallupilla teettämässä kyselyssä vihreiden kannattajat olivat kokoomuslaisten jälkeen innokkaimpia sitomaan Suomen turvallisuusrakenteen ”länteen”, joskaan kysymyksenasettelussa ei määritelty tarkemmin, mitä lännellä tarkoitetaan. Suomen Sotilaan toimituksessa tapahtuneen inhimillisen virheen vuoksi vihreiden puolustusvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto ei ilmeisesti koskaan saanut kyselyä. Pahoittelemme tapahtunutta. Olisimme mieluusti julkaisseet kokeneen parlamentaarikon vastaukset, mutta huomasimme virheemme vasta niin myöhään, ettei asiaa voitu enää korjata.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Niinistö tarkensi antamiaan vastauksia runsaasti osoittaen erityistä kiinnostusta puolustuspoliittisiin kysymyksiin – tällaiset perustellut mielipiteet eivät olleet yleisiä kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini, kuten puoluetoverinsa Niinistö, on korostanut uskottavan ja itsenäisen maanpuolustuksen merkitystä Suomen itsenäisyyden turvaajana.

Vihervasemmisto vastustaa

Vihreät ja vasemmisto eivät halua käyttää yhteisiä rahoja maanpuolustukseen. Natokaan heille ei kelpaa. Kanervan työryhmän korotusesitysten riittävyyteen maanpuolustuksemme turvaamiseksi uskovat vastanneista vain vasemmistoliiton puoluetoimiston puolesta vastannut Saramo, vihreiden kansanedustaja Alanko-Kahiluoto sekä SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen. Muut kyselyyn vastanneet puolueet (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja muutos 2011) kannattavat Puolustusvoimien rahoituksen lisäämistä ja pitävät Kanervan työryhmän esitystä riittämättömänä.

Vasemmistoliiton Jussi Saramo mahdollisesti tiivistää useiden puoluetovereidensa tunnot – uskotaan Suomen Sotilaan toimituksessa – todetessaan, ettei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Varustautumiseen ei Saramon mukaan ole erityistä tarvetta kuten ei myöskään vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan laajentamiseen nykyisestä. Koska maailma on niin hyvä, Natoonkaan ei tarvitse liittyä. Suomella ei ole vasemmistoliiton mielestä syytä kantaa huolta sotilaallisista uhkista.

Vihreät ja molemmat vasemmistopuolueet vastustavat siis lisärahoitusta, Nato-jäsenyyttä ja vapaaehtoisen työpanoksen nykyistä parempaa hyödyntämistä kodinturvan kautta. Kodinturva on ratkaisuna käytössä osana asevoimia muun muassa Virossa, Puolassa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsia lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut ovat myös Naton jäseniä, ja ne ovat myös nostamassa puolustuspanostustaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Natoon haluaa vain kokoomus. Perussuomalaisten Niinistö ei sulje pois liittoutumismahdollisuutta, mutta ei sitä kannatakaan. Puolueen puheenjohtajaTimo Soini on jo vuosia sitten todennut, että mieluummin Nato kuin EU. Kokoomuksen selkeän Nato-myönteisen kannan sijaan perussuomalaiset näyttää edustavan keskikastia näkemyksissään koskien sotilaallista liittoutumista – ei vahvaa kantaa suuntaan eikä toiseen, kunhan omasta tontista pidetään huolta. Toiseksi suurimmalla oppositiopuolueella – vaalien 2015 veikkausten voittajasuosikilla keskustalla – on hyvin samansuuntainen suhde liittoutumiseen. Vastustavatko puolueiden edustajat aidosti Nato-jäsenyyttä vai pelkäävätkö he kannattajiensa reaktiota vaaliuurnilla? Siihen emme tiedä vastausta, mutta ainakaan suoraa kannatusta Nato ei oppositiosta saa sen enempää vasemmistolta ja vihreiltä kuin perussuomalaisilta, keskustalta tai yhden miehen muutos 2011 -ryhmältä.

Ei kiinnosta?

Harmittavan suuri osa tavoitelluista jätti vastaamatta kyselyyn määräaikaan mennessä, joskin eräät kansanedustajat sekä ministeriöiden edustajat avustajiensa välityksellä pahoittelivat vastausten myöhästymistä. Sen enempää ulkoasiain- kuin puolustusministeriönkään edustajat eivät vastanneet kyselyyn. Puolustusvaliokunnan jäsenten keskuudessa kyselyyn osallistuminen sen sijaan oli jopa kiitettävän suurta. Erityisesti valiokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö vaivautui myös perustelemaan näkemyksiään.

Keskustan edustajat osoittivat myös erityistä kiinnostusta kyselyyn: puolueen edustajat esittivät Suomen Sotilaalle yhteisen vastauksen yhdessä puoluetoimistonsa kanssa lähes välittömästi kysymykset vastaanotettuaan. Sen sijaan valtioneuvoston kansliasta emme saaneet mitään vastausta. Sisäministeriöstä herättiin kyselyyn, kun se oli jo ohi.

Kiireessä sattuu virheitä ja aina ei ehdi kaikkeen vastata. Ymmärrämme sen, eikä tämä suoritus mennyt meidän toimitukseltammekaan ihan nappiin. Vasta kun materiaali oli menossa painoon, huomasimme lähetyslistoja tarkastaessamme, että alihankkijallemme oli mennyt väärä lista, josta puuttui yksi puolustusvaliokunnan jäsen. Niinpä kyselymme ei koskaan tavoittanut asiantuntevaa, kokenutta ja ahkeraa puolustusvaliokunnan jäsentä, kansanedustaja Pekka Haavistoa (vihr.), jonka vastaus jäi ikäväksemme meistä johtuvista syistä näin pois kyselystä. Tarjoamme Haavistolle kuten muillekin mahdollisuutta tuoda näkemyksensä ja mahdolliset kommenttinsa esille sähköisessä mediassamme. Sana on vapaa. Osallistumalla keskusteluun Suomen Sotilaan sosiaalisessa mediassa Facebookissa osallistut keskusteluun noin 200 000 suomalaisen maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta kiinnostuneen äänestäjän kanssa.

Suomen Sotilas kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita ja toivottaa uudelleen ehdolle asettuville menestystä. Lukijoitamme kehotamme äänestämään. Se on perusoikeus, velvollisuus se ei ole.

Lisäys 14.3.: Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä otti toimitukseen yhteyttä ja pyysi saada antaa puolueensa vastaukset, vaikka ne eivät enää painettuun lehteen ehtineetkään. Julkaisemme ne erikseen tässä.

Lisäys 14.3.: Puolustusministeri Carl Haglundin erityisavustaja Patrik Gayer (RKP) pahoitteli niin ikään, ettei puolueensa saanut vastattua Suomen Sotilaan kyselyyn. Hänen haastattelunsa aiheesta löytyy täältä.

 Kyselytutkimuksen laatija ja artikkelin kirjoittaja, avustajamme Pekka Virkki on oikeustiedettä opiskeleva kustannusyrittäjä, joka osallistuu turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

Avainsanat: , , , ,

Share This