Paavo Väyrynen: Euroopan unionin puolustusyhteistyötä edistettävä

Suomen Sotilas kysyi seitsemältä presidenttiehdokkaalta näiden näkemyksiä turvallisuutta ja maanpuolustusta koskevissa kysymyksissä. Kaikki presidenttiehdokkaat vastasivat kyselyyn, viimeisimpänä ehdokkuutensa joulukuussa varmistanut Paavo Väyrynen.

Politiikan ikiliikkujana tunnetuksi tullut Väyrynen aloitti uransa jo parikymppisenä Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton varjossa. Pitkälti tältä ajalta periytyy myös ehdokkaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen maailmankuva. Läheiset idänsuhteet ja penseys Euroopan integraatiota kohtaan ovat vihastuttaneet ja ihastuttaneet suomalaisia jo sukupolvien ajan.

Haastattelussamme Väyrynen sanoo ei Nato-jäsenyydelle, mutta ehkä hiukan yllättäen kuitenkin tiivistäisi Euroopan unionin puolustusyhteistyötä. Liikenevät rahat hän laittaisi erityisesti maavoimien kehittämiseen ja ohjuksiin.

Gallupeissa pienessä nosteessakin ollut Väyrynen päihittää keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen mennen tullen. Mutta voisiko oman puoleensa keskustan rinnalle perustanut konkari – joka on viime vuosina kohahduttanut kutsumalla puolueensa asiantuntijajäseneksi mm. Itä-Ukrainan venäläismielisten separatisten tukijan – yltää peräti Sauli Niinistön haastajaksi?

Presidentinvaalissa Väyrynen edustaa valitsijayhdistystä, eli ei ole virallisesti minkään puolueen ehdokkaana.

 

Paavo Väyrynen. By Paasikivi – Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=63735173

 

Näin Väyrynen vastasi esittämiimme kysymyksiin

1. Mikä on yleinen käsityksenne Suomen puolustuskyvystä, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä
ensisijaisista kehittämistarpeista lähivuosina?

Suomen puolustuskyky on kunnossa yleisen asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden
pohjalta. Suomen puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen on kuitenkin käytettävä rahaa.
Panostukset tulee tehdä maamme puolustuskykyä kasvattaviin kohteisiin, kuten maavoimien
kehittämiseen, ilmatorjuntaan ja ohjuksiin.

2. Mitä tulisitte edellämainittujen osalta presidenttinä erityisesti painottamaan (yksi asia)?

Tulisin painottamaan maavoimien kehittämiseen liittyviä hankintoja.

3. Mitä pidätte tärkeimpinä kriteereinä tulevia kalustohankintoja tehtäessä ja kuinka nämä
kriteerit näkyvät käytännössä? Mikä on kantanne tuleviin hävittäjähankintoihin?

Kalustohankintojen tärkeimpinä kriteereinä pidän niiden suuntautumista puolustuskyvyn
edistämiseen, kustannustehokkuutta ja sitä, että niihin ei muodostu teknologiseen tai muuhun
syyhyn liittyvää riippuvaisuussuhdetta kaluston tuottajaan. Yhteistyö Ruotsin kanssa tulee asettaa
etutilalle myös hankinnoissa.

4. Millaisena näette Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin Naton ulkopuolisena EU-
jäsenvaltiona? Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Mikäli pitäisi, milloin? Mikä olisi johtamanne
Suomen linja Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisessä?

Suomen tulee säilyttää asemansa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana. EU:n
puolustusyhteistyötä tulee edistää, mutta unionia ei tule pyrkiä kehittämään sotilasliitoksi tai
sotilaalliseksi suurvallaksi.

5. Millaisena näette Suomen tiedustelutoimijoiden, vastavakoilun sekä terrorismintorjunnan
tilan? Mikä on tärkein yksittäinen uhka, jota vastaan Suomen tulee näin instrumentein suojautua?
Mitkä ovat tiedustelun keskeiset kehittämistarpeet?

Suomen tiedustelutoimintaa tulee kehittää kansallisista lähtökohdista ja omaehtoisesti. Suomen
suurin uhka on terrorismi, jonka uhkataso on Suojelupoliisin tuoreiden arvioiden mukaan jo
suunnilleen sama kuin muilla Pohjoismailla. Tiedustelutoimintaa tulee kehittää turvaamalla
nykymuotoiselle toiminnalle riittävät resurssit.

Suomen itsenäisen rajavalvonnan palauttaminen on tiedustelulainsäädännön kiristämistä
tärkeämpää terrorismin ehkäisemiseksi. Ovien avaaminen ”isoveli valvoo” -yhteiskunnalle on suuri
vaara kansalaisvapauksillemme. Sillä ei myöskään saavutettaisi uudistuksen julkilausuttuja
tavoitteita, sillä aikaisempien Euroopan terrori-iskujen tekijät ovat poikkeuksetta olleet jo
entuudestaan viranomaisten tiedossa.

6. Mikä on yleinen käsityksenne maailmantilanteen kehityksestä ja Suomen kohtaamista
haasteista sekä maamme asemasta lähivuosina?

Maailmanpolitiikassa on lukuisia geopoliittisia kipupisteitä, kuten Ukraina, Syyria, Iran ja Pohjois-
Korea, jotka asettavat suurvallat vastakkain. Parhaassa tapauksessa suurvallat eivät joudu suoraan
sotilaallisesti vastakkain, vaan kriisit joko ratkeavat rauhanomaisesti, sijaistoimijoiden avulla, tai ne
jäätyvät.

Huonommassa tapauksessa kriisi jollain edellä mainitsemillani alueilla muuttuu suoraksi suurvaltojen
väliseksi yhteenotoksi, joka varmasti heijastuisi myös Itämeren alueelle. Suomen tulee pysyä
Yhdysvaltojen ja Venäjän kiistojen ulkopuolella. Tämä on mahdollista, kun säilytämme maamme
aseman sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana. Jos Suomi olisi Naton jäsenmaa,
meistä tulisi mahdollisessa kriisitilanteessa Venäjän ensi-iskujen kohde.

Share This