Pekingin mittakaavalla

Aleksei Kettunen

Suomen Sotilas jatkaa ulkomaalaisen sotilasparaatien uutisointia.

Tänään Kiinan Pekingissä pidettiin 31˙C helteessä mittava sotilasparaati. Juhlallisuuksien aiheena oli toisen maailmansodan päättymisen 70-vuotispäivä Aasian sotanäyttämöllä.

Anglosaksisesta ja Eurooppa-keskeisestä historiantulkinnastamme johtuen mielikuvamme toisesta maailmansodasta alkaa Hitlerin kansallissosialistisen Saksan hyökkäyksestä Puolaan 1.9.1939, jolloin Ranska ja Iso-Britannia julistivat sodan Saksalle ja päättyy Saksan ehdottomaan antautumiseen ensin Länsiliittoutuneille 8.5.1945 ja Neuvostoliitolle 9.5.1945.

Tuon tulkinnan mukaan näin suomalaisittain merkittävä Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota 30.11.1939–13.3.1940 ei ole osa toista maalmansotaa.

Myös toisen maailmansodan toinen erittäin merkittävä sotanäyttämö, Kiina, johon Japani hyökkäsi jo 7.7.1937, ei ole tuon anglosaksisen tulkinnan mukaan osa toista maailmansotaa kuin vain siitä lähtien, kun Japanin keisarikunta hyökkäsi Yhdysvaltain Pearl Harbourin laivastotukikohtaan 7.12.1941. Kiinan-Japanin sotaa 1937-1945 edelsivät pienemmät sotilaalliset kahnaukset jo 1931 lähtien. Sota päättyi syyskuussa 1945. Yhdysvaltain pommitettua ydinpommeilla Hiroshimaa 6.8.1945 ja Nagasakia 9.8.1945 sekä Neuvostoliiton julistettua sodan Japanille 8.8.1945 ja Puna-armeijan suurhyökkäyksen lyötyä 1,4 miljoonan miehen Mantsuriaa ja manner-Kiinaa puolustavan Japanin Guandong-armeijan (Kwantung-armeijan) Japanin keisari Hirohito julisti Japanin ehdottoman antautumisen 14.8.1945 ja julisti tulitauon alkaneeksi 14.-15.8.1945 (eräät japanilaisyksiköt jatkoivat taisteluja kuitenkin jopa 7.-8.9.1945 saakka ja viimeinen japanilaistaistelija, luutnantti Hirō Onoda antautui Filippiinien Lubang-saarella vasta maaliskuussa 1974).

Japani allekirjoitti ehdottoman antautumisensa Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Neuvostoliiton ja Ranskan edustajille Tokion-lahdella USS Missouri-taistelulaivan kannella vasta 2.9.1945. Kiinassa sijaitsevat japanilaisjoukot antautuivat Kiinan Kuomintagin ja liittoutuneiden Kaakkois-Aasian edustajalle, kenraali He Yingqinille vasta 9.9.1945 (japanilaispuolelta antautumisen allekirjoitti Japanin Kiinan-armeijan komentaja, kenraali Yasuji Okamura). Tästä johtuen Victory Japan -päivää ja toisen maailmansodan päättymistä juhlitaan Iso-Britanniassa 15.8., Yhdysvalloissa ja Venäjällä 2.9. ja Kiinassa 3.9.

Kiinan ja Japanin välinen sota 1937-1945 oli erittäin verinen. Kiinalaisia kaatui noin 30 miljoonaa (valtaosin siviilejä) ja japanilaisia 380 tuhatta. Tuo sota oli vain osa laajempaa Kiinan tragediaa eli toukokuussa 1927 alkanutta ja vasta toukokuussa 1950 päättynyttä sisällissotaa, jonka uhrimäärä on laskettavissa sadoissa miljoonissa.

Kansainvälisestä vastakkainasettelusta johtuen länsimaat jättivät nämä juhlallisuudet huomioimatta ja valtaosa EU-valtioista ja Yhdysvallat olivat edustettuna hyvin matalalla tasolla eli ulkoministeri- tai suurlähettilästasolla.

Alla oleva venäjänkielinen Russia Todayn noin 1,5 tunnin paraativideo keskittyy lähinnä jalkaisin marssiviin paraatiosastoihin. Palaamme tarkemmin kalustomarssiin ja varsinkin kalustouutuuksiin myöhemmin, kunhan saamme lisää videoaineistoa ja ehdimme analysoida sen.

Muutama tekninen huomio paraatista: vaikka äkseeraus on tuotu Kiinaan Euroopasta, marssissa on selkeitä eroja. Europpalaisittain tuttu 120 askelta minuutissa on vaihtunut aasialaiseen 112 askeleeseen minuutissa.

Myös vartalonkäyttö on erilaista. Jos Euroopassa marssitaan suorin jaloin, niin Aasiassa polvet ovat hieman koukussa. Aasiassa vallitsevan käsityksen mukaan ihmisvartalon keskusta sijaitsee nivusten ja navan välissä ja se ammentaa voimansa maasta (eli sen oltava lähempänä sitä). Saman uskomuksen mukaan ihminen, joka ei osaa kävellä hyvin, on jollakin tavalla riidassa koko maailman ja myös itsensä kanssa.

Marssijat käyttävät lantiotaan toisella tavalla, eli käyttävät joogaa tai itämaisia kamppailulajeja harrastaville lukijoillemme tuttuja pandoja eli lihaslukkoja (sekä nivukset että peräaukko “imaistaan” sisälle, mikä antaa lantiolle lisää vakautta). Lisäksi marssijat etenevät hengityksen tahdissa (joko 1:1 eli sisään- tai uloshengitys joka askellella tai sen kerrannaisia).

Paraatin ehdoton huippukohta on aikamerkissä 57:30 marssivan Vanuatun saarivaltion kuuden miehen paraatiosasto.

Paraatia noin kuukauden ajan harjoitellessa keskimäärin 55-vuotiaat kiinalaiskenraalit laihtuivat 5 kiloa. Kiinalaiset paraatitosastot koostuvat enimmäkseen 18-19-vuotiaista varusmiehistä

Palaamme asiaan sekä tämän paraatin että laajemminkin Kiinan merkeissä.

Avainsanat: , , ,

Share This