Petri Hulkko: Maavoimilla menee hyvin

Kenraaliluutnantti Petri Hulkko, kuva Aleksei Kettunen

Puolustuskeskustelun ilmatilaa on hallinnut HX-hanke joka on näkynyt maamme rajojen ulkopuolellakin. Eilen oli kuitenkin Maavoimien vuoro jossa vanhan sanonnan mukaan useimmat palvelevat. Medialle nykytilaa sekä tulevaisuutta esitteli Helsingissä Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko.

”Maavoimilla menee hyvin”, kuului Hulkon viesti tiivistettynä. Ilma- ja merivoimien suurhankkeet eivät tarkoita maavoimien hidasta näivettymistä, kuten on monissa keskusteluissa pelätty. Onnistuneilla second-hand kaupoilla hankittiin päättyneellä ”maavoimien vuosikymmenellä” satojen miljoonien arvosta käytettyä kalustoa, joka on käyttökelpoista pitkälle 2030 luvullekin. Suurempiin materiaalihankintoihin eivät henkilöresurssitkaan olisi riittäneet. Kehyksissä on vielä varaa tärkeimpiin hankintoihin myös nyt kuluvalla vuosikymmenellä.

Asevelvelvollisuutta kehitetään

Ikäluokkien pieneneminen sekä poistuma kutsunnoissa on näkynyt koko ajan pienempänä varusmiesvahvuutena. Palveluksen suorittaa enää 2/3 nuorista miehistä. Ikäluokkien vahvuuden lasku tasaantuu kuitenkin tulevina vuosina ja antaa aikaa suunnitella. Lähiviikkoina hallitus asettaakin komitean tulevaisuuden asevelvollisuusmallia pohtimaan. Palveluksen sisältöä muttamalla voitaisiin kenties lisätä kutsunnoissa palvelukelpoisiksi todettavien määrää. Tätä tutkimaan on Puolustusvoimissa asetettu työryhmä. Kaikkien ei tarvitse olla rk-taistelijoita, vaan keveämpiäkin tehtäviä löytyy, esimerkkinä vaikka taistelusimulaattoreita kehittävät ammattikoodarit varusmiehinä. Kun mahdollisimman moni nuori suorittaa palveluksen säilyy tämä perinne ja on takuu myös tulevaisuuden maanpuolustustahdosta.

Komentaja Hulkkoa on ilahduttanut vapaaehtoisten naisten kasvaneet määrät, aikaisemmasta 400:sta on noustu lähemmäs 1000 naissotilasta vuosittain. ”Naisissa olisi iso potentiaali. Vielä nykyistäkin huomattavasti enemmän voisimme ottaa; kenties kaksin tai kolminkertaisen määrän,” hän kaavailee. Naisten määrä voisi kasvaa jopa 10 % varussotilaista.

Tulenjohtajiksi hakeutuu paljon naissotilaita

Kansainvälinen yhteistyö

Ruotsin kanssa on puolustusyhteistyö vuosi vuodelta kiinteytynyt. Yhteiset harjoitukset ovat kasvaneet komppanian kokoluokasta viime vuoden suomalaiseen taisteluosastoon Ruotsin maaperällä. Ensi vuonna saadaaan kokoon yhteinen prikaati, joka harjoittelee vuorovuosina eri maissa. Yhteistyö on merkittävää myös tutkimus- ja materiaalipuolella. Samoin jatkuvasti kehitetään johtamisen ja aselajien yhteistomintakykyä.

Kansainväliset harjoitukset kotimaassa jatkuvat. Näistä näkyvin on perinteisesti ollut Niinisalossa pidetty ARROW, johon tänä vuonna ovat vieraaksi tulossa USA (250 sotilasta), Iso-Britannia (100) sekä Viro (50). Tätäkin suurempi kansainvälinen tapahtuma on Rovajärvellä marraskuussa toteutuva Tulenkayttöharjoitus. Sen osallistujavaltiot ovat USA (200 sotilasta), Iso-Britannia (100) sekä Ruotsi (150) ja Norja (100)

Valmiusjoukot laajenevat

Valmiusyksiköt ovat toimineet vuodesta 2017 ja onnistuneet harjoituksissa jatkuvasti hyvin. Laadukkaampi koulutus sekä uusimmat taisteluvälineet ovat motivoineet myös varusmiehiä hakeutumaan näihin joukkoihin. Vain hyvin pieni osa on jouduttu niihin käskemään.

Edellinen Puolustusvoimien komentaja ilmoitti haastattelussa toissa vuonna varuskuntien Valmiusyksiköiden laajenevat pataljoonakokoon. Aivan perinteistä tuhatmiehistä pataljoonaa ei joukko-osastoihin olla luomassa mutta nykyinen 100-200 sotilasta kasvaa kuitenkin virallisesti lausuttuna ”satoihin” joka varuskunnassa. Voidaan puhua pienoisyhtymästä joka sisältää kaikki maavoimien aselajit ja kykenee siten itsenäiseen taisteluun maahantunkeutujaa tai muuta uhkaa vastaan.

Panssariprikaatissa sekä Porin prikaatissa ovat nyt aloittaneet pilottina tällaiset lajennetut yksiköt. Näissä joukoissa on ollut jo ennestään runsaasti vuoden palvelevia sotilaita, joko panssarimiehiä tai kansainvälisiin tehtäviin koulutettavia. Siten pidempi palvelusaika on koskenut lähinnä aselajijoukkoja. Pidempään palvelukseen ei näin tarvita paljoa nykyistä suurempaa joukkoa ja lisäharjoitusten kustannukset pysyvät näin kohtuullisina. Jatkossa tehtävä on monimutkaisempi, kun valmiusyksiköt ensi vuonna kasvavat kaikissa varuskunnissa.

Karjalan prikaatin valmiusjoukon CV-90 harjoituksessa

Aliupseerikoulutus uudistuu

Yksi Maavoimien ongelmakohtia on ollut, mistä saada uusia palkattuja aliupseereita kouluttamaan sotilaita sekä toimimaan asejärjestelmä- sekä huoltotehtävissä. Kenraaliluutnantti Hulkko kertoi Suomen Sotilaalle, että ongelma on pahentunut niin, että viime vuonna jääkärijoukkueen kouluttajiksi ei aselajikoulusta valmistunut yhtään uutta aliupseeria. Syynä on ollut henkilöiden halukkuuden mukaan avautuvat koulutuspolut. Ensi vuonna määräävät kuitenkin joukko-osastojen tarpeet koulutettavan henkilömäärän ja tämä puute korjaantuu, kertoo Petri Hulkko.

Varusmiespalveluksen päätöskyselyiden arvosanat kertovat tyytyväisyydestä palveluksen laatuun

Avainsanat: , ,

Share This