Pommiuhka ja panssarintorjuntaa paikallispuolustusharjoituksessa

Syksy on taas saapunut ja sen mukana Puolustusvoimien Paikallispuolustusharjoitukset. Ne käynnistyivät maanantaina. Tänään perjantaina harjoitukset päätetään ja kaikki reserviläiset kotiutuvat. Suomen Sotilas seurasi näistä koitoksista suurinta eli Etelä-Savo 20 harjoitusta, joka pidettiin Mikkelin kaupungin Karkialammen alueella sekä Saimaan rannalla Puumalassa. Osallistujina täällä oli 700 sotilasta, joista noin 200 oli reserviläisiä. Ajoneuvoja mukana oli satakunta. Savon alueella kaikkein raskain panssarikalusto oli jätetty varuskuntiin teiden säästämiseksi. Kaikkiaan maamme eri puolilla paikallispuolustuksen parissa toimi kuluneella viikolla kuudessa erillisessä harjoituksessa yhteensä 4.400 osallistujaa.

VYKS-sotilaan hihamerkki. Usein vapaaehtoisesti vuoden miehistötehtävässä palveleva, kuten tämänkin merkin kantaja Uudeltamaalta. Kuva: Arto Ojanen

Viikon tapahtumista kertoi medialle harjoituksen johtaja eversti Petri Olli Karjalan prikaatista. Paikallisjoukkojen lisäksi mukana olivat tutut siviiliyhteistyökumppanit poliisi sekä pelastuslaitos. Tarkoituksena oli kehittää edelleen viranomaisyhteistoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Tällä kertaa harjoiteltiin myös viranomaisten tiedottamista. Tästähän olemme saaneet viime aikojen ”kovissa tilanteissa” jo esimerkkejä, voisi hänen viestiään täydentää.

Nämä harjoitukset kiertävät eri alueille, jolloin voidaan harjoitella kullekin seudulle ominaisia uhkia vastaan. Saimaan vesistössä tapahtuva öljyonnettomuus olisi kansallinen katastrofi, jonka rajoittamiseen tarvitaan nopeasti käsipareja. Maakuntakomppania harjoittelikin tätä yhtenä päivänä yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.

Viikon edetessä kasvoivat uhat, sillä alueella raportoitiin erilaisia epäselviä tilanteita ja häiriöitä. Rauhan ajan toimivaltuuksilla nämä ”caset” hoidetaan poliisin johtamina Puolustusvoimien antaessa tarvittaessa virka-apua. Sotilaspoliisit ottivat kiinni epäilyttäviä henkilöitä sekä PV:n Karkialammen varastoihin tunkeutuneita sivullisia. Poliisin TEPO-terroristipommiryhmäkin sai harjoitusta, kun alueelta löytyi pommi.

Viikon edetessä oli harjoitustilanne muuttunut uhkaavammaksi. Karjalan prikaatin Valmiusyksikkö VYKS oli keskitetty alueelle keskiviikkoiltana. Puumalan Pistohiekan alueella järjestettiin kaksipuolinen taisteluharjoitus KASI-simulaatttoreita käyttäen. Tämänkaltainen toiminta palvelee kahta tarkoitusta: Joukot ovat valmiina, jos niitä oikeasti tarvitaan. Toisaalta näytetään voimaa ulkopuolisille sekä myös vahvistetaan oman kansan puolustustahtoa: Emme odota kriisin eskaloitumista kädet taskussa.

Orbiter lennokki lahtörampilla. Punainen varmistusnauha muistuttaa nopeusmittarin pitot-putken suojaholkin olevan vielä paikoillaan. Kuva: Santeri lltanen

Eilen Puumalassa ensimmäiseksi käyntikohteeksi valikoitui minilennokkiryhmä, jolla oli lentojen välissä aikaa poseerata lennokkeineen haastateltavina. Ryhmää johti RUK-kurssinsa viikkoa aikaisemmin päättänyt kokelas ja siihen kuuluu lennättäjiä sekä mekaanikkoja karkeasti suhteessa 1:1. Yksi lennättäjistä on alikersantti, muut miehistökoulutettuja. Vapaaehtoisten lennokkivarusmiesten motivaatio oli säilynyt korkealla pidemmästä palveluajasta huolimatta.

Osa lennokkiryhmästä. Kuva: Santeri Iltanen

Maakuntakomppanian kertausharjoituksen kulusta kertoi reserviläisalikersantti, jonka kasvoilta näkyi useamman päivän lyhyeksi jääneet yöunet; kutsuttakoon häntä vaikka nimellä ”alikersantti K”. ”Pysäytimme VYKS in hyökkäävät rynnäkköpanssarit miinoituksilla ja tuhosimme vaunut singoilla.” Tämä tarkoittaa kertasinkoja, sillä nämä MAAK it on varustettu ainoastaan kevyen jalkaväen kalustolla.

Näinkö siinä kävi, kysyy Suomen Sotilas uutta tehtävää metsän siimeksessä odottavan CV-vaunun miehistöltä: ”No ei todellakaan!”; vastaa nuorisokielellä puhemieheksi ryhtynyt helsinkiläinen taistelija rynnäkköpanssarinsa päältä. ”Meidän vaunumme ei ajanut miinaan kertaakaan.” Suomen Sotilaan jatkaessa matkaa perään vielä huudetaan varmistukseksi: ”Meitä ei voita kukaan, vaan olemme Suomen paras panssarijoukko”.

CV90-rynnäkkövaunu lähdössä liikkeelle. Kuva: Jaakko Hongisto

Kävi siis kuten oikeissa kriiseissäkin: Osapuolten näkemykset erosivat huomattavasti toisistaan! Aikaisemmin, kun ei ollut simulaattoreiden tietokoneiden tuloslaskentaa, ratkaisi sotaharjoituksen kahakoiden lopputuloksen korkein tilanteen nähnyt sotilashenkilö. Kysymme siis eversti Ollilta taisteluiden kulusta: ”Maakuntakomppania onnistui todella hyvin. Hyökkäys tosiaan pysäytettiin, vaunuja ajoi miinoituksiin ja epäsuora tulikin osui kohdalleen.”

Mutta panssarivarusmiehetkin olivat oikeassa: Harjoituksissa suoritettiin useita hyökkäyksiä ja lopulta Valmiusyksikön CV-vaunut pääsivät hyökkäyksen tavoitteeseen. Näinhän pitikin käydä, maakuntakomppania ei sentään pysty tällaista vastustajaa kokonaan pysäyttämään. Maastokin auttoi näitä oman kotiseutunsa puolustajia, sillä uraa pitkin etenevä vaunujono on toki miinoituksille sekä sinkomiehille helpompi saalis, kun juoksuvauhtia levittäytyvä CV-joukkue. Näinhän he olisivat hyökänneet, jos puustoa ei olisi joutunut varomaan.

Nykyajan kriisit ovat myös voiman näyttöä, siis sillä voimankäytöllä uhkaamista tai varoitus vastustajalle. Tällaisen sodankäynnin aseita ovat myös kamerat, videot sekä toimittajien tekstintuotto. Kuten on nähty TV:ssä Valko-venäjä uutisoinnissa. Suomen Sotilaan mukana harjoitusta seurasikin kaksi Maavoimien Esikuntaan sijoitettua mediakoulutettua varusmiestä. Jutun kuvat ovat heidän käsialaansa.

Suomen Sotilas seurasi myös Kaartin Jääkärirykmentin sotilaspoliisien toimintaa Pääkaupunkiseudulla, josta raportoimme myöhemmin.


Pääkuva: rynnäkkövaunut odottavat hyökkäyksen käynnistymistä. Kuva: Jaakko Hongisto

Avainsanat: , , , ,

Share This