Putinin nyrkki

Venäjän noin miljoonan sotilaan rauhan ajan asevoimat koostuvat kolmesta puolustushaarasta (maa-, meri- ja ilma-avaruusvoimista) sekä kahdesta itsenäisestä aselajista (strategisista ohjusjoukoista ja maahanlaskujoukoista). Strategiset ohjusjoukot ovat kynnystä nostava pidäke ja sellaisena tärkeä. Maahanlaskujoukot taas ovat Venäjän asevoimien moneen taipuva ja käyttökelpoinen keihäänkärki. Minkälainen on Venäjän maahanlaskujoukkojen nykyrakenne ja mitkä ovat sen käyttöperiaatteet? Entä miten sitä mahdollisesti kehitetään lähivuosina?

Teksti: Vladimir Panschin

Sotilashallinnollisesti Venäjä on jaettu läntiseen, eteläiseen, keskiseen ja itäiseen sotilaspiiriin, jotka toimivat yleisesikunnan alaisuudessa. Lisäksi pohjoisella laivastolla on sotilaspiirin juridinen asema. Nämä strategiset johtoportaat kykenevät itsenäiseen sodankäyntiin ja johtavat lähtökohtaisesti vastuualueellaan olevia joukkoja. Poikkeuksen muodostavat suoraan yleisesikunnan alaisuudessa toimivat strategiset ilmavoimat ja strategiset ohjusjoukot sekä maahanlaskujoukot.

Venäjän maahanlaskujoukkojen historian alku ulottuu vuoden 1930 elokuun 2. päivään, jolloin silloisen Moskovan sotilaspiirin ilmavoimien harjoituksessa lentokoneesta hyppäsi 12-henkinen osasto ensi kertaa sotilastehtävään. Kuluneessa yhdeksässä vuosikymmenessä maahanlaskujoukoista on kehittynyt korkean liikkuvuuden ja nopean reagoinnin itsenäinen aselaji, joka toimii Venäjän asevoimien ylipäällikön strategisena reservinä.

Vihreät miehet

Maahanlaskujoukkoja johtaa niiden komentaja apunaan Moskovassa sijaitseva aselajien johtoporras. Varsinaiset maahanlaskujoukot koostuvat ilmarynnäkkö- ja maahanlaskujoukoista. Merkittävin ero joukkotyyppien välillä on se, että ensiksi mainitun päävoimat tuodaan maahanlaskualueelle kuljetuskonein ja helikopterein, mutta jälkimmäinen voidaan toimittaa tehtävään kokonaisuudessaan laskuvarjoilla.

 



Maahanlaskujoukkojen terävimmän taisteluosan muodostavat neljä divisioonaa, jotka koostuvat kahdesta ilmarynnäkkö- ja kahdesta maahanlaskudivisioonasta sekä neljästä erillisestä ilmarynnäkköprikaatista. Neljästä maahanlaskujoukkojen divisioonasta kolme sijaitsee Suomeen maarajayhteydessä olevassa läntisessä sotilaspiirissä, Pihkovassa, Tulassa ja Ivanovossa.

Lisäksi maahanlaskujoukkoihin kuuluu tuki- ja huoltojoukkoja sekä Kubinkassa Moskovan lähellä sijaitseva 45. erikoisjoukkoprikaati. Tiettävästi sen taisteluosat pakottivat georgialaiset rauhaan vuonna 2008, ja prikaatin tiedusteluosia käytettiin Krimin niemimaan kaappauksessa vuonna 2014.

Tänä päivänä Venäjän maahanlaskujoukkojen vahvuus on noin 50 000–55 000 sotilasta. Vuonna 2016 arvioitiin, että maahanlaskujoukkojen vahvuus olisi ollut 45 000 sotilasta, josta noin 27 000 eli 60 % oli ammatti- eli sopimussotilaita. Tuolloin venäläiset ilmoittivat, että maahanlaskujoukkojen vahvuus nostetaan vuoteen 2021 mennessä 60 000 sotilaaseen ja kaikki olisivat ammattisotilaita. Mikäli asetettu tavoite olisi toteutunut, siitä olisi taatusti kerrottu julkisuudessa, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut.


 

Maahanlaskujoukkojen liikkuvuuden parantamista jatketaan toimittamalla joukoille erityisesti niiden käyttöön valmistettuja laskuvarjopudotteisia BMD-4M-rynnäkköpanssarivaunuja ja BTR-MDM Rakuška -kuljetuspanssarivaunuja. Maahanlaskujoukkojen pataljoonassa on 31 BMD-4M-vaunua (miehistö 3+5) ja kahdeksan BTR-MDM-vaunua (miehistö 2+13). Viime vuosina teollisuus on toimittanut vuosittain 3–4 pataljoonan kalustokokonaisuuksia. Vaunut ovat uintikykyisiä ja suojattu kiväärikaliiperin tulelta sekä sirpaleilta. Julkisuudessa on myös ollut esillä ajatus siitä, että liikkuvuuden parantamiseksi maahanlaskujoukkoihin perustettaisiin kevyemmin aseistettuja orgaanisia helikopterijoukkoja, joita on kokeiltu Kavkaz 2020 -harjoituksessa.

Valmius nousee

Vuodesta 2016 alkaen maahanlaskujoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa on lisätty perustamalla ilmarynnäkkö- ja maahanlaskurykmentteihin taistelupanssarivaunukomppanioita, joista todennäköisesti ainakin osa toimii jo pataljoonakokoonpanossa. Toimenpiteet maahanlaskujoukkojen taistelevien osien maaoperaatioliikkuvuuden ja tulivoiman kasvattamiseksi kielivät siitä, että tulevaisuuden taistelukentällä niitä käytettäneen paitsi maahanlaskujoukkoina myös moottoroidun jalkaväen tapaan, jolloin joukot voivat tunkeutua vihollisen puolustukseen ja saavuttaa taktisia voittoja.

Yksittäiset harjoituskuvaukset tukevat edellä kuvattua kehityssuuntaa. Maahanlaskujoukot ovat perinteisessä sodankäynnissä Venäjän asevoimissa merkittävässä asemassa, mistä syystä ne edustavat asevoimien terävänä pidettävää keihäänkärkeä. Seuraava keihäänkärjen operatiivisstrateginen teroitusvaihe voisi olla se, että kullekin sotilaspiirille alistetaan jo rauhan aikana yksi erillinen ilmarynnäkköprikaati, jolloin sen suorituskyvyt olisivat strategisen johtoportaan käytössä poikkeusolojen ensisekunneista alkaen. Tämän suuntaisesti osaa maahanlaskujoukoista käytettiin Venäjän asevoimien pääsotaharjoituksessa vuonna 2020.

 


 

Kirjoittaja on everstiluutnantti evp ja sotatieteiden tohtori erityisalanaan sotilastiedustelu. Seuraa myös Panschinin blogia https://mitavanjatpuuhaa.blogspot.com

 

Lue lisää Suomen Sotilaan numerosta 2/2021.

Lehti on myynnissä hyvin varustetuissa lehtipisteissä 4.6. saakka. Katso lähin Suomen Sotilasta myyvä lehtipiste karttapalvelusta: https://www.lehtipiste.fi/880808.html

Tilaa Suomen Sotilas -lehti kotiisi: www.suomensotilas.fi/tilaa

Avainsanat: ,

Share This