Reserviläisliitto valitsee puheenjohtajan

– Miten puolustusvoimauudistus ja menoleikkaukset vaikuttavat vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön?

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, Reserviläisliitto valitsee marraskuussa uuden puheenjohtajan. Syyskokouksen valitsema puheenjohtaja pääsee luotsaamaan 36 000 jäsenen järjestöä seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle. Nykyinen puheenjohtaja Markku Pakkanen (kesk.) Anjalankoskelta on toiminut Reserviläisliiton puheenjohtajana vuodesta 2009, eikä asetu enää ehdolle seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

Reserviläisliiton puheenjohtajavaalista on tulossa mielenkiintoinen. Ehdolla on kolme puheenjohtajakandidaattia. Puoluepoliittisesti sitoutumattoman Reserviläisliiton on ollut tapana valita politiikassa mukana oleva puheenjohtaja. Tällä kertaa kolmesta ehdokkaasta kaksi on kansanedustajia: Vantaan reserviläiset ovat esittäneet tehtävään kansanedustaja Tom Packalénia (ps), Ähtärin reserviläisten ehdokas on kansanedustaja Mikko Savola (kesk) ja Turun reserviläiset esittävät tehtävään Varsinais-Suomen sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Osmo Suomista.

Maanpuolustusjärjestöt ovat olleet koko alkaneen kymmenluvun melko staattisessa tilassa. Yhdeksänkymmentäluvun myllerrysten jälkeen järjestöjen roolit ovat asettuneet tietyille urille. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on saanut lainsäädännön kautta julkisoikeudellisen yhteisön aseman ja siihen on keskitetty suurin osa koulutustoiminnasta. MPK:sta on muodostunut myös puolustusvoimien kaipaama “yhden puhelinnumeron” sopimusosapuoli: tukipyynnöt ja koulutustapahtumat puristetaan pääsääntöisesti MPK:n byrokratian kautta, ilman että joukko-osastoja rasitetaan useiden eri toimijoiden yhteydenotoilla ja tukitoiveilla.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on kuitenkin tienhaarassa: puolustusbudjetin tiukat säästötavoitteet ja puolustusvoimauudistus aiheuttavat merkittäviä muutoksia maanpuolustuksen järjestelyihin. Varuskuntia lakkautetaan, puolustusvoimat luopuvat useista harjoitusalueista ja ampumaradoista. Miten suurimman maanpuolustusjärjestön puheenjohtajaehdokkaat näkevät vapaaehtoisen maanpuolustustyön tulevaisuuden? Suomen Sotilas haastatteli kandidaatteja:

Miten puolustusvoimauudistus vaikuttaa vapaaehtoiseen maanpuolustuskenttään?

Puolustushallinnonalan leikkaukset vaikuttavat erittäin kielteisesti kertausharjoitusten määrään, joita pidetään vain murto-osa siitä tarpeesta joka kentällä on Suomen reservin pitämiseksi ammattitaitoisena ja koulutettuna, sanoo Mikko Savola. Varuskuntien lakkauttamiset huolestuttavat myös Savolaa: joukkojen varustaminen, harjoitusalueiden poistuminen ja ampumaratojen lakkauttaminen ja siirtyminen kauemmaksi vaikeuttavat hänen mukaansa vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa.

Tom Packalén näkee uudistuksessa myös mahdollisuuksia: paikallisjoukkojen ja maakuntajoukkojen tulevia tehtäviä pohtiessa voitaisiin ottaa huomioon vapaaehtoisuuden mahdollisuudet paremmin. Maavoimien uuden taistelutavan käyttöönotto edellyttää reservin laajaa kouluttamista, jota voitaisiin antaa vapaaehtoisin voimin.

Puolustusvoimauudistus haastaa Reserviläisliiton kahdella tavalla, toteaa puolestaan Osmo Suominen. Yhtäältä se on mahdollisuus kehittää ja toteuttaa maanpuolustusjärjestöjen omaehtoista koulutusta varsinkin kertausharjoitusten ollessa käytännössä ajettuna alas seuraavien vuosien aikana. Toisaalta Puolustusvoimien näkyvyyden väheneminen edellyttää järjestöjen roolin kasvattamista maanpuolustustahdon ylläpitäjänä, jatkaa Suominen. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että aatteelliseen toimintaan on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Miten vapaaehtoista maanpuolustusta voitaisiin kehittää paremmin tukemaan Puolustusvoimia?

Varmasti suurin kehittämisen kohde on toiminnan sisältö varsinkin koulutuksen osalta, toteaa Osmo Suominen. Kehittämistyö tulee kuitenkin tehdä yhdessä Puolustusvoimien kanssa ja siihen on osoitettava riittävät taloudelliset resurssit, jatkaa Suominen.

Puolustusvoimia auttaisi jos Reserviläisliiton imagoa kehitettäisiin siten, että varusmiespalveluksen suorittaneet saataisiin entistä nuorempana mukaan toimintaan, linjaa Tom Packalén. Kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen liikuntaan kannustamalla on Packalénin mukaan myös tärkeää. Puolustusvoimat, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja järjestöt voisivat yhteistyössä kehittää innovatiivisia ja uutta tekniikkaa hyödyntäviä ratkaisuja liikuntapuolelle, linjaa Packalén.

Mikko Savolan mukaan yhteydenpito vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ja Puolustusvoimien välillä on ensiarvoisen tärkeää. Vapaaehtoistoimijat voisivat toimia enemmän kouluttajina ja harjoitusten järjestäjinä. Myös ampumakoulutuksen antamista tulisi Savolan mukaan helpottaa.

Mikä on näkemyksesi Suomen Nato-jäsenyydestä?

Kannatan Suomen pysymistä edelleen liittoutumattomana maana, sanoo Mikko Savola. Olemme Naton rauhankumppanimaa ja saamme siten tietoa ja osittain myös koulutusta Suomeen sitä kautta. Nykyinen linja on mielestäni hyvä ja siitä tulee pitää kiinni, Savola jatkaa.

Yllättäen myönteisimmän Nato-kannan esittää Tom Packalén. Hän tunnustautuu olleensa jäsenyyden kannalla, mutta kansanedustajana on alkanut pohtia asiaa uudelleen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä olen päässyt tutustumaan lähemmin Naton toimintaan Libyassa ja olen siihen pettynyt, toteaa Packalén. Toisaalta jäsenyyden etuina olisi Suomen kauppamerenkulun turvaaminen, tiedustelutiedon saaminen sekä kalustotuki, jatkaa Packalén.

Osmo Suominen ei halua tuoda julki henkilökohtaista Nato-kantaansa. Ollessani ehdolla Reserviläisliiton puheenjohtajaksi pidättäydyn vastaamasta tähän kysymykseen, toteaa Suominen.

Miten aiot Reserviläisliiton puheenjohtajana toimia reserviläisten ampumaharjoittelumahdollisuuksien ja ammuntaharrastuksen puolesta?

Ampumaharjoittelu on maanpuolustuksen kannalta tärkein asia, toteaa Tom Packalén. Puolustusvoimissakin on osin hurahdettu kybersodankäynnin kaltaisiin teemoihin, vaikka loppupeleissä kriisit ratkaisee jalkaväkimies kiväärin kanssa, jatkaa Packalén. Reserviläisliiton roolin Packalén näkee toimia yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi: reserviläisten ampumaharjoittelu kuuluu selkeästi sotilaalliseen maanpuolustukseen. Aion vaikuttaa eduskunnassa, ettei aselakeja jatkossa kiristettäisi pelkästään tunnepohjaisten argumenttien perusteella, Packalén lupaa.

Tässä on selkeästi edunvalvonnan terästämisen paikka, sanoo Osmo Suominen. Suorat kontaktit päättäjiin niin siviili- kuin sotilaspuolella ovat Suomisen mukaan parhaat, ja tähän tulee puheenjohtajan henkilökohtaisesti panostaa, hän jatkaa. Yhteistyötä muiden keskeisten maanpuolustusjärjestöjen sekä ammuntaa harrastavien tahojen kanssa ei saa unohtaa, toteaa Suominen.

Kansanedustajana ja puolustusvaliokunnan jäsenenä olen aitiopaikalla päästä vaikuttamaan tulevaan lainsäädäntöön, sanoo Mikko Savola. Toisin liiton kannat vahvasti julki. Neuvotelisin etupainotteisesti valmistelevien viranhaltijoiden kanssa asiasta. Hankkisin ajatuksille oman ryhmän tuen, lupaa Savola. Puheenjohtajana toisin myös reilusti julkiseen keskusteluun asiaan liittyviä seikkoja ja pyrkisin sillä tavoin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, jatkaa Savola.

Avainsanat: , ,

Share This