Reservin koulutus uusiksi

Tärkeä osa puolustusvoimauudistusta on koulutusjärjestelmän uusiminen vastaamaan koko ajan kasvavia koulutustarpeita ja entistä kovempia taistelukentän vaatimuksia. Suomen Sotilas kävi haastattelemassa Puolustusvoimien koulutuspäällikköä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajaa eversti Hannu Hyppöstä ja tutustumassa tuleviin muutoksiin.

Lähivuosina Puolustusvoimissa menevät uusiksi niin rauhan kuin sodan ajan organisaatiot. Maavoimat uusii taistelutapaansa ja on lähivuosina hankkimassa runsaasti uusia varusteita sekä viestintä- ja asejärjestelmiä. Kertausharjoitusten määrä kasvaa, mutta vaikeat taloudelliset ajat takaavat sen, ettei kovin paljon. Näiden haasteiden edessä Puolustusvoimat on osana puolustusvoimauudistusta uusimassa myös koko reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutusjärjestelmän.

Noususuhdanne

Suunnittelussa eräs pääperiaate on nousujohteisuus. – Sillä tarkoitamme koulutusjärjestelmän jatkuvaa kehittämistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kurssien nousujohteisuutta, miehistöstä aliupseeriksi- ja aliupseerista upseeriksi -kursseja sekä reserviläisen mahdollisuutta saada aikaisempaa selkeämpiä uraputkia sodan ajan sijoituksissa, linjaa Hyppönen. Jatkossa esimerkiksi alueellisiin joukkoihin kuuluvien paikallispataljoonien esikuntaja johtotehtävät voivat olla aktiivisten ja pätevien reserviläisten miehittämiä.

Kolme pilaria

Koko puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja siihen, että valtaosa sodan ajan vahvuudesta on reserviläisiä. Reservin osaamisen kehittäminen ja ylläpito ovat siten oleellinen osa koko asevelvollisen koulutusjärjestelmää, joka alkaa vahvan pohjan antavalla varusmieskoulutuksella.

Haasteen tuo varusmiespalvelusajan jälkeisen pitkän asevelvollisuusajan – jopa 43 vuotta (18–60-vuotiaat miehet ovat asevelvollisia) – koulutuksen varmistaminen. Puolustusvoimat jakaa tämän koulutuksen kolmeen peruspilariin: kertausharjoituksiin, siviiliosaamiseen ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

Kertausharjoituksiin tehoa

Eversti Hyppönen toteaa, että poikkeusolojen joukkojen suorituskykyyn vaikuttavat kaikki kolme pilaria rakennetaan uudestaan.

– Meidän tulee jatkossa kehittyä ja tehostaa koulutustamme kaikilla osa-alueilla. Muuttuva taistelukenttä, pienempi sodan ajan vahvuus ja säästöpaineet vaikuttavat myös muutosten taustalla, linjaa Hyppönen.

Kertausharjoitukset säilyvät sodan ajan joukkojen tärkeimpänä koulutustapahtumana. Niissä keskitytään sodan ajan kokoonpanossa joukkokohtaiseen harjoitteluun.

– Kertausharjoitusten määrä pyritään vuonna 2015 nostamaan noin 18 000 taistelijaan. Lisäksi kertausharjoituksista on tarkoitus ottaa aikaisempaa enemmän tehoja ulos muun muassa verkko-oppimisen, simulaattoreiden ja aikaisempaa paremman suunnittelun avulla, kertoo Hyppönen.

**** Jatkuu Suomen Sotilas -lehden numerossa 1/2014. Osta hyvinvarustetuista lehtipisteistä tai tilaa

Teksti: Petri Välkki

Avainsanat: , , , ,

Share This