Rovajärven NORTHER 17 PÄÄTTYI

 

Monikansallinen POHJOINEN 17 -harjoitus Rovaniemen-Kemijärven Rovajärvellä on päättynyt viimeisten joukkojen suunnistaessa kohti kotivaruskuntiaan kuluvan viikon (vko 47) lopulla. Joitakin suurempiakin harjoituksia järjestetään vielä loppuvuoden mittaan, mutta tämän epäsuoran tulen päätapahtuman mittasuhteet ovat oloissamme merkittävät. Aikaisemmin tapahtuma tunnettiin MVH eli Maavoimien VaikuttamisHarjoituksena. Lumen, jään sekä ennen kaikkea pimeyden keskellä harjoitteli yli 4 400 sotilaan joukko. Mukana oli myös Suomen Sotilas, joka tutustui samoihin luonnon- ja epäsuorantulen voimiin Maavoimien vieraana.

IMG_8815Suomen, Ruotsin ja Norjan Maavoimien kesken pidettiin Rovajärven leirin puitteissa NORTHER 17 yhteistoimintaharjoitus. Jo 1990-luvulta tutun ARTHUR (ARTillery HUnting Radar) lentoratatutkayksikön lisäksi saapui Rovajärvelle harvinaisempiakin vieraita: ruotsalainen ampuva tuliyksikkö kalustonaan Archer ajoneuvotykki. Norjan Maavoimat osallistui sensoriyksiköllä, jonka kalustona oli samoja ruotsalaisia Arthur-tutkia. Molemmilla oli lisäksi paikalla tulenjohtoyksiköitä. Norjalaisia ja ruotsalaisia sotilaita oli harjoituksessa yhteensä noin 200.

Epäsuoran tulenkäytön järjestelmämme muodostuu aseiden ja tulenjohtajien lisäksi johtamisjärjestelmästä sekä logistiikasta, joita ennen kutsuttiin lukijoille tutummilla termeillä esikunnat, viesti ja huolto. Lisäksi tulevat vielä tiedustelujärjestelmät. Näistä jokaisen osan on onnistuttava, jotta kokonaisuus toimii. Taistelevia joukkoja Rovajärvellä johti yhteispohjoismainen esikunta komentajana everstiluutnantti Matti Honko Panssariprikaatista. Hän kertoi Suomen Sotilaalle, että ainoa kaikille täydellisesti yhteensopiva johtamisjärjestelmä on tällä hetkellä paperikartta. Johtamisen tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään koska yksittäiset valtiot eivät tahdo avata koodiaan edes kumppaneilleen. Tämä toki oli etukäteen tiedossa. Muutoin puhuivat pohjoismaiset tykkimiehet samaa kieltä: fysiikan lait ovat kaikille samat ja toiminta muutenkin poikkeaa eri maissa hyvin vähän. Mitä nyt tuttu kulmayksikkö piiru sattuu olemaan kaikilla eri suuruinen. Tämän asian merkitys on tosin tietokoneiden aikana vähentynyt, koneet osaavat laskea ja konvertoida erilaiset mittajärjestelmät.

IMG_8820

Bonus-ammunnan tulenjohtaja kersantti Isaksson Suomen Sotilaan haastattelussa juuri ammunnan jälkeen

Yhteisharjoituksia tarvitaan, korostivat Suomen Sotilaalle myös Ruotsin kenttätykistön tarkastaja eversti Jonas Lotsne sekä kollegansa Norjasta eversti Morten Jensen. He seurasivat raketinheitinpatterin ammuntaa yhdessä Suomen Tykistön Tarkastajan eversti Pasi Pasivirran kanssa. Tarkastajat korostivat, että yhteiset NATO-standardit tekevät toimimisen yhdessä helpoksi mutta detaljitason toimintojen sovittamisessa riittää hieromista.

Kalustopuolella suurin mielenkiinto kohdistui Ruotsin ylpeyteen Archer-ajoneuvotykkiin. Aseen osalta se vastaa hyvin pitkälle Suomen hankkimaa K9 panssarihaupitsia: käytännössä samanlainen tykinputki. Ajoneuvoalusta, suojaustaso, lataus- sekä panosjärjestelmät ovatkin sitten täysin erilaiset. Ammuskasettiin mahtuu 21 kranaattia, jotka automaattilataus työntää putkeen käsin koskematta. Tämän tekee mahdolliseksi panosjärjestelmä, joka muodostuu keskenään identtisistä osapanoksista, ikään kuin kahvipurkeista. Ammunnanhallinta laskee tarvittavan lukumäärän, jotka latausautomaatti mättää putkeen kranaatin perään. Ampumatoimintaan tykki tarvitsee vain 2-3 miestä. Kantama on standardiammuksilla 26 km ja perävirtauskranaateilla 39 km.

Alustana toimi Volvon maastokelpoinen dumpperi. K9:iin verrattaessa erona on ampumasektori. Archerilla se on ainoastaan 75 astetta molemmille puolille kun taas tela-alustaiset panssarihaupitsit kykenevät pysähdyttyään ampumaan 360 asteen sektorissa. Asemiin ajoa ei Suomen Sotilas nähnyt, koska Archer oli vasta saapunut leirille. Siten järjestelmän tarkempi arviointi ei nyt ollut mahdollista. Archerin ehdoton etu on parempi maantieliikkuvuus, joka korostuu kansainvälisissä tehtävissä. Niitä painottaen on asejärjestelmä suunniteltukin.

Archer ampui harjoituksessa tavallisten kranaattien lisäksi Bonus panssaritäsmäammuksia. Kranaatti ammutaan kohteen yläpuolelle, jossa siitä purkautuu kaksi alaspäin jarrusiivekkeiden hidastamaa tytärammusta. Sensorit tarkkailevat maanpintaa 100m säteellä ja havaittuaan maalin laukaisevat sitä kohti räjähtämällä muotoutuvan projektiilin. Seurasimme tulenjohtopaikalla kuinka Ruotsin Maavoimien kersantti Isaksson johti tulta miinoitteeseen pysähtyneitä taistelupanssarivaunuja kuvanneiden T-54/55 taisteluvaunun hylkyjen tuhoamiseksi. Valitettavasti emme päässeet maalialueelle katsomaan kuinka hyvin tuli oli tehonnut. Osumia ainakin havaittiin. Läpäisy kuvia on kyllä löydettävissä julkisista lähteistä internetissä.

Tällä kertaa Suomen Sotilaan mielenkiinnon kohteen oli myös usein hyvin vähälle huomiolle jäävä harjoitusjoukkojen logistiikka. Huollon toimintahan näyttäytyy tavalliselle varusmiehelle ja reserviläiselle lähinnä ruoan saapumisena eri toimipaikoille. Todellisuudessa näiden – nykykielellä täydennysten – määrästä kolme neljäsosaa on ampumatarvikkeita. Tonneista eivät huoltomiehet enää puhu vaan kuormalavoista. Tämä johtuu siitä että määräävänä tekijänä on autojen lavatilan riittävyys eikä kantavuus. Ampumatarvikkeita kun ei kohtuuttoman korkeaksi torniksi voi kuljetuksessa kasata jo pelkästään painonsakaan takia.

Kaluston kunnossapito eli sotilaskielellä ylläpito on toinen huollon tärkeä tehtävä. 1 200 ajoneuvoa ei pysy koko ajan ajokunnossa ja Huoltopalvelujoukkueella riitti työtä. Tutustuimme tämän pari vuotta sitten kotiutuneista reserviläisistä koostuneen joukkueen työhän. Hyvä henkisen ja todella ammattitaitoisen joukkueen miehiä tapasimme jo matkalla pohjoiseen junassa. Perillä harjoituksessa huoltotilauksia saapui päätteen kautta, jonka vieressä ruutuvihko toimi varmuuskopiona. Huoltopartiot lähtivät sen jälkeen liikkeelle. Varaosat eri ajoneuvoihin toimitti Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy, jonka päivystys Rovaniemellä toimi koko ajan ns. 24/7 periaatteella. Järjestely vastaa pääosiltaan ja toiminteiltaan sodan ajan ylläpidon ja kunnostustyön järjestelyitä. Huolto kun sotii kovilla myös rauhan aikana.

Harjoitus oli joukkotuotettujen tykistö- ja kranaatinheitinyksiköiden tärkein yhteistoiminta- sekä ampumaharjoitus, jossa kolmen viikon kuluttua kotiutuva joukko näyttää taitonsa sekä osaamisensa omien varusmiesesimiesten johdolla. Tämä sotilaskielellä lausuttuna ”joukon suorituskyky” myös mitataan käyttäen tykkimiehille tuttuja mittayksiköitä metri, piiru ja sekunti. Käytännön arvioinnin tekevät erittäin kokeneet esiupseerit, joiden virhesilmältä ei virheelliset suoritukset välty. Tykistön Tarkastaja eversti Pasi Pasivirta kertoi Suomen Sotilaalle, että tarkastuksessa kirjatut puutteet myös useimmiten paranevat seuraavassa mittauksessa.

Isossa harjoituksessa myös tapahtuu. Tiukat varomääräykset estivät onnettomuudet tälläkin kertaa ja pahoilta tapaturmilta vältyttiin. Kapeilla ja liukkailla teillä ei kuitenkaan ojassa lojuva ajoneuvo ollut harvinainen näky, koska nuoret kuljettajatkin harjoittelivat tehtäväänsä vaativissa oloissa. Kainuun Prikaatin raketinheitinpatteri taas suoritti Suomen Sotilaan katsellessa tyylikkään ohimarssin ja U-käännöksen ajettuaan ohi tuliasemaan johtavan tien risteyksestä. Tämä tapahtuu lumisessa metsässä helposti varusmiehiä kokeneemmillekin johtajille. Sitä paitsi harjoituksissa on tärkeää, että miehet pääsevät tekemään myös virheitä. Kouluttajaohjaus ei saa olla liian tiukkaa, mutta turvallisuudesta ei tietystikään saa tinkiä.

IMG_8802Harjoituksessa vietettyjen päivien aikana näimme usein hyviä suorituksia ja reipasta tykkimieshenkeä. Näitä on nähty aikaisemmissakin harjoituksissa, mutta tällä kertaa erityisesti ilahdutti havainto, että hyvin monella kohtaamallamme taistelijalla oli työ- tai opiskelupaikka odottamassa kolmen viikon päästä tapahtuvaa kotiutumista. Siten palveluksensa suorittaneet nuoret pääsevät osaltaan rakentamaan yhteiskuntaa samoista lähtökohdista kun edelliset sukupolvet pian satavuotiaassa syntymämaassamme.

image005

 

 

 

 

 

 

Avainsanat: , , , ,

Share This