Rovaniemen valtauksesta 75 vuotta

Rovaniemi oli useamman tien risteys ja saksalaisten vetäytymissuunnitelmien kannalta hyvin olennainen kohta. Se myös mahdollisti suomalaisten kannalta saksalaisten vetäytymisliikkeen  vakavan haittaamisen ja mahdollisti näiden joukkojen saartamisen.

Suomalaiset lähestyivät Rovaniemen kauppalaa kahdesta pääsuunnasta, Kemin suunnasta eteni Tornioon maihinnousun tehnyt Ryhmä Pajari pääjoukkonaan 3. divisioona ja idän puolella Ranuan suunnasta Ryhmä Lagus pääjoukkonaan Panssaridivisioonan osat. Ensimmäiset suomalaisjoukot tulivat kauppalan liepeille 14. lokakuuta, jolloin saksalaisten pääjoukot olivat jo vetäytyneet kauppalasta, mutta vahvasti aseistetut motorisoidut jälkivarmistukset olivat jäljellä.

Rovaniemen taisteluun liitetään ilmeisesti kaikkein selkeimmin saksalaisten vetäytymissuunnitelmiin kuulunut poltetun maan taktiikka. Pohjois-Suomessa tämä toiminta kehittyi asteittain alkaen saksalaisten omien parakkikylien ja muiden rakennelmien tuhoamisesta sekä siltojen ja teiden räjäyttämisestä ja suluttamisesta. Lopulta saksalaiset polttivat mahdollisuuksien mukaan kaikki rakennukset ajatuksella viedä suomalaisilta majoitusmahdollisuudet. Vastustajan toimien hankaloittaminen oli tietysti saksalaisten kannalta järkevää ja ammattitaitoista sotilaallista toimintaa, näin he suojasivat vetäytymistään. Majoituksen osalta suomalaiset olivat telttojensa takia kuitenkin riippumattomia rakennuksista. Lopulta rakennusten polttaminen sai myös koston piirteen, suomalaiset olivat saksalaisten kannalta pettäneet monivuotisen aseveljensä ja vastoin välipuheita alittaneet sodan.

Jutun pääkuva: Rovaniemi palaa. Puutalovaltainen kauppala tuhoutui lähes totaalisesti, osin saksalaisten tarkoituksella sytyttämänä mutta myös palojen levitessä hallitsemattomasti, mikä johti mm. ammusjunan räjähdykseen rautatieasemalla.

Kaikilta osin Rovaniemen tuho tulipaloissa ei näytä olleen saksalaisten tarkoitus. Tämän kirjoittaja tunsi aikanaan tuolloin paikan päällä olleen suomalaisen veteraanin, joka oli karannut Suomen asevoimista syksyllä 1944 ja siirtynyt saksalaisten puolella. Tämä Kenneth Henriksson ajautui kaksikielisyytensä takia SS-Vuoristodivisioona Nordin radiokuuntelujoukkueeseen, kuunteli suomalaisten radioliikennettä ja käänsi sitä isännilleen saksaksi. Hän kertoi vuosia sitten Suomen Sotilaalle, että hän oli majoitusrakennuksena toimivan koulun käytävässä kuuntelemassa moottoripyörälähetin tuomaa vetäytymiskäskyä kun kuului suunnaton räjähdys, koulun ikkunat lensivät sisään ja hän kaatui lähetin kanssa lattialle lasinsirpaleista haavoja saaneena. Hänen johtopäätöksensä oli että ammusjunan räjähdys ja sitä seurannut tuho ei ollut saksalaisten tarkoitus, toki he olisivat omiaan varoittaneet etukäteen jos juna olisi tarkoituksella räjäytetty.

Tämä Henrikssonin kertoma on kirjoittajasta uskottavaa ja vastaa mm. kaupungissa tuolloin olleen em. vuoristodivisioonan rykmentinkomentajan SS-Standartenführer Franz Schreiberin 60-luvulla divisioonan hiukan muistelman oloiseen historiikkiin kirjoittamaa. Meillä ”Rovaniemen polttajat” on edelleen käypäinen haukkumasana saksalaisista tietyissä yhteyksissä vaikka ei ihan totuutta vastaakaan. Meikäläisessä sotahistoriassa Lapin tuhoja ei ole täysin ymmärretty sotilaallisen välttämättömyyden kannalta vaikka ne laajuudeltaan vastannevat suomalaisten talvisodassa Puna-armeijan edestä tuhoamaa.

Varteenotettavimman yrityksen saksalaisten saartamiseksi Rovaniemen seudulla teki everstiluutnantti Wolf H. Halsti 15. lokakuuta tultuaan Kemin suunnasta Pajarin ryhmään kuuluvalla Jalkaväkirykmentti 11:n joukoilla Ala-Korkalon Kuolaniemeen ja Mäntyniemeen saksalaisten asemien eteen kymmenisen kilometriä Rovaniemen keskustasta. Halsti päätti koukata kolmella pataljoonalla katkaistakseen saksalaisten perääntymistien Kittilään ja Muonioon. Pimeässä tehty koukkaus pääsi vaikeuksien jälkeen 16.10. neljän aikoihin iltapäivällä kyseiselle tielle ja piti sitä jonkin aikaa hallussaan, mutta joutui vetäytymään saksalaisten vastahyökkäyksen ja ampumatarvikkeiden loppumisen takia illalla. Saksalaiset tyhjensivät Rovaniemen viimeisistä joukoistaan saman päivän iltana.

Kemin tietä edenneet suomalaiset joukot marssivat saksalaisten tyhjentämään kauppalaan 16.10 illalla ja kohtasivat tuhoutuneen asutuskeskuksen, jossa palot raivosivat ja saksalaisten miinoitteet vaanivat. Erityisesti asemanseutu oli tuhoutunut pahasti.

Suomalainen tulenjohtaja on pysähtynyt tupakalle konepistoolimiehen kanssa Viirinkankaalla 16.10.1944. Jälkimmäisellä näyttää olevan päällään saksalaisen vuoristojääkärin anorakki. Sotasaalista ja varmaan käyttökelpoinen vaate, mutta sodassa on hiukan riskialtista pukeutua vastustajan kamppeisiin.

Räjähtäneen ammusjunan aiheuttamaa totaalista tuhoa Rovaniemen rautatieaseman luona.

Tuhoutunutta kaupunkia.

Saksalaisilta jäi Rovaniemellekin tuhottu huoltotukikohta, jota ei kokonaisuudessaan saatu evakuoitua. Kuvassa suomalaissotilaat tonkivat siellä säilykepurkkeja löytääkseen jotakin syömäkelpoista. Suomalaisten joukkojen kaikinpuolinen huolto oli hankalaa tuhottujen teiden ja siltojen sekä pitkien etäisyyksien takia.

Avainsanat: ,

Share This