Ruotsin sukellusvenease Itämerellä

Kilpa Itämerellä jatkuu kylmän sodan jälkeisen hengähdystauon jälkeen. Venäjä on tehnyt pullistelullaan rauhanmerestä ja tärkeimmästä huoltokäytävästään taas kilparadan. Ruotsin syksyinen sukellusvenejahti oli länsinaapurimme merivoimille nöyryytys. Mitä Itämeren pinnan alla tapahtuu? Ruotsalaisten vastaus on uusien korvettien ja taisteluveneiden ohella AIP-voimanlähdettä hyödyntävä sukellusvene ja vallankumouksellinen johtamisjärjestelmä. Hienoja saavutuksia, mutta riittääkö se Ruotsin puolustamiseksi? Suomen Sotilas otti selvää, mitä Ruotsin pienelle sukellusveneaseelle kuuluu tulevaisuudessa.

Ruotsi panostaa edelleen sukellusveneisiin. Maan kyky merellä ja ilmassa on huomattava, ja myös sen joint-kyvyt ovat maailman huippua. Maakomponentti Ruotsilla on sen sijaan erittäin kehnossa jamassa.

Sukellusveneisiin uppoaa rahaa, mutta Ruotsi myös tekee niillä sitä. Gotland-luokan seuraajaksi hahmottui vuonna 1997 Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteinen Viking-luokan sukellusveneprojekti, jossa Suomikin oli mukana tarkkailijana. Projektin tarkoituksena oli rakentaa suorituskykyisempi ja vaikeammin havaittava Gotland-luokan seuraaja, joka olisi uusimpia polttokennotekniikkaa käyttäviä saksalaisia Tyyppi 214 -AIP -sukellusveneitä kolme kertaa halvempi. Tavoitteet olivat kovat, mutta ruotsalainen insinööri on onnistunut tällaisessa ennenkin. Ruotsalainen Kockums, norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace ja tanskalainen Odense Steel -telakka perustivat projektia varten yhteisyrityksen.

Ruotsalaiset tarvitsivat kaksi uutta Viking-sukellusvenettä vanhempien Västergötland-luokan sukellusveneiden korvaamiseksi vuoteen 2015 mennessä, Tanska ja Norja tarvitsivat kukin neljä venettä vuodesta 2005 alkaen. Määrittelyvaihe saatettiin loppuun vuonna 2002. Norjan vetäydyttyä hankkeesta tuotantoerä laski kahteen ruotsalaiseen ja neljään tanskalaisveneeseen. Viking-projekti kaatui lopullisesti, kun Tanska ilmoitti luopuvansa sukellusveneaselajistaan vuonna 2004 käytössä olevien saksalaisveneiden vanhentuessa ja käyttävänsä säästetyt varat maavoimiensa kehittämiseen. Kolmen tai neljän tanskalaisen Viking-sukellusveneen arvioitu yhteishinta oli 652 miljoonaa dollaria ja ruotsalaisveneiden arvioitu yksikköhinta oli 133 miljoonaa dollaria.

Ruotsi ratkaisi välittömät sukellusvenetarpeensa modernisoimalla kaksi neljästä Västergötland-luokan sukellusveneestään Södermanland-luokan AIP-sukellusveneiksi vuosina 2003–2004. Södermanlandin ja Östergötlandin painerungot katkaistiin tornin takaa, ja niihin lisättiin 12-metrinen AIP-voimanlähteen ja sen alijärjestelmät sisältävä moduuli. Reservissä olleet Västergötland ja Hälsingland modernisoitiin samalla tavalla ja myytiin Singaporen laivastolle. Singaporessa nämä sukellusveneet ovat olleet palveluskäytössä vuodesta 2009 alkaen Archer-luokan veneinä.

A26

Kockums jatkoi Gotland-luokan seuraajan, A26-projektin kehittämistä omin voimin. Ruotsin merivoimien kehityskoordinaattorin Per Skantzin mukaan Gotland-luokan iskukyky heikkenee olennaisesti vuosina 2015–2017. A26-luokan veneestä tulee Gotland-luokkaa hieman suurempi – uppouma sukelluksissa nousee 1 599 tonnista 1 930 tonniin, pituus 60,4 metristä 63 metriin, leveys 6,2 metristä 6,4 metriin ja syväys 5,6 metristä 6 metriin. Autonominen toiminta-aika tulee olemaan 45 vuorokautta ja sukellusaika 18 vuorokautta AIP-voimanlähteellä. Erikoisena lisänä tulee olemaan korkeampi avomerikelpoisuus myös suolaisemmissa vesissä ja lämpimämmässä ilmastossa kansainvälisiä tehtäviä ja vientikauppoja varten. Teknisesti A26-projektissa käytetään edistyneempää GHOST (Genuine Holistic Stealth – aito kokonaisvaltainen häive) -teknologiaa ja kehittyneempää Stirling-tekniikkaa. Lisäksi A26 pystyy lähettämään ja vastaanottamaan kauko-ohjattuja vedenalaisia aluksia torpedoputkiensa avulla, ja se tulee paremmin kestämään eri aseiden aiheuttamia paineiskuja. Miehistön määrä vähenee 17-26 mieheen.

Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors ilmoitti 11.4.2011, että kahdella uudella tilattavalla A26-veneellä on tarkoitus korvata kaksi Södermanlands-luokan venettä vuosina 2018–2019 ja kahdelle Gotland-luokan veneelle tehdään MLU-päivitys. Vuoden 2020 jälkeen saatetaan tehdä päätös uusien A26-veneiden lisätilauksesta Gotland-luokan korvaamiseksi.

Ruotsin valtiopäivät antoi hallitukselle valtuudet kahden A26-sukellusveneen tilaamiseksi 16.6.2010. Ensimmäisen veneen tuotannon piti alkaa vuoden 2012 lopussa, mutta vuoteen 2013 mennessä yhtäkään sukellusvenettä ei oltu tilattu. Maaliskuussa 2013 Kockums sai tilauksen kahden Gotland-luokan veneen MLU-päivityksestä. Päivitetyt veneet tulevat olemaan käytössä vuoteen 2025 asti uusien A26-veneiden rinnalla. Syyskuussa 2013 ilmoitettiin A26-projektin viivästyneen teknisistä syistä ja ensimmäisen veneen valmistuvan aikaisintaan vuonna 2020.

Modernien dieselsähköisen sukellusveneiden valmistukseen kykenevät Ruotsin ohella vain Saksa, Venäjä, Ranska, Italia, Kiina ja Japani. Ruotsalaiset pystyivät kuitenkin ensimmäisinä ottamaan palveluskäyttöön turvallisen ja toimivan AIP-voimanlähteen, eikä Gotland-luokan sukellusveneessä ole montaa ulkomaista komponenttia. Kaiken lisäksi ruotsalainen Stirling sukellusvene on hankintahinnaltaan kolme kertaa halvempi kuin taktisesti samanarvoinen saksalainen polttokennosukellusvene

Heja Sverige

Vaikka moderneja johtamisjärjestelmiä valmistetaan useissa valtioissa, 9,5 miljoonan asukkaan Ruotsi ei ole pelkästään pystynyt kehittämään maailman parhaimmistoonkuuluvaa merisodankäynnin johtamisjärjestelmää, vaan sen lisäksi se on pystynyt luomaan vastaavat ilma- ja maasodankäynnin johtamisjärjestelmät ja integroinut ne kaikki siviilijärjestelmien kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kaikki on tehty myös ensimmäisten joukossa.

Vaikka sekä ruotsalaisissa sukellusveneissä että johtamisjärjestelmissä käytetään myös kolmansista valtioista hankittua osaamista ja teknologioita, Ruotsin aseteollisuuden jääräpäiselle pyrkimykselle omavaraisuuteen, visionäärimäiselle sekä kunnianhimoiselle tasolle nousemiselle ja vuosikymmenten sinnikkään aherruksen lopputuloksena syntyneille innovatiivisille ja iskukykyisille asejärjestelmille ei voi kuin nostaa hattua.

Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyössä Suomella voisi olla paljon saatavaa, ja toki Ruotsillakin, ainakin sen aseteollisuudella, edellyttäen ettei yhteistyössä käy niin kuin siinä on usein käynyt, Ruotsi vie ja Suomi vikisee. Mutta eihän se ole tyhmä joka vie…

Suomen Sotilas -lehden numerossa 6 / 2014 (myyntiaikaa tammi- helmikuuhun 2015) on mahtava 15 sivun tietopaketti nykyaikaisen sukellusveneaselajin kehityksestä ja käytöstä Itämeren tyyppisessä ympäristössä. Osta lehtipisteestä tai tilaa

Teksti: Aleksei Kettunen

Avainsanat: , , ,

Share This