Saksa tutki punapanssareita Suomessa kesällä 1940

Saksan ja Suomen sotilaallisen yhteistyön katsotaan yleensä alkaneen Ribbentrop-sopimuksen ja talvisodan aallonpohjan jälkeen elokuussa 1940 Joseph Veltjensin vierailtua Suomessa ja välitettyä Saksan tarjouksen myydä aseita Suomelle. Samassa yhteydessä hän tiedusteli mahdollisuutta kuljettaa Saksan ilmavoimien, Luftwaffen sotilaita ja kalustoa Pohjois-Suomen läpi Kirkkoniemeen. Kuten tunnettua kumpikin hanke toteutui ja laajeni aikanaan todella merkittäväksi.

Tämän kirjoittajan käsiin sattui jo vuosia sitten kuvia, joissa selvästi tutustutaan Puna-armeijan panssareihin Suomessa vierailijoiden toimesta Hämeenlinnassa Suomen kasarmin pihalla. Kuvia julkaistiin kirjoittajan käsityksen mukaan jo 1960-luvulla eräässä amerikkalaisessa Puna-armeijan panssareita käsittelevässä kirjassa, mutta kuvausaikaa tai edes paikkaa ei mainittu. Tutustumisen kohteena näissä oli kuitenkin mm. Summassa suomalaisten sotasaaliiksi saama T-28 “postivaunu”.

Jutun pääkuva: Summasta hyväkuntoisena saatu T-28 tutustumisen kohteena Hämeenlinnassa Suomen kasarmin pihalla. Suomen vähäiset panssarijoukot olivat tuolloin Hämeenlinnassa Poltinaholla eli paikka on ollut looginen. Tässä kuvassa pari siviilipukuista herraa kiipeilee vaunun päällä, ehkä Rheinmetallin insinöörejä?

Parisenkymmentä vuotta em kirjan ilmestymisen jälkeen allekirjoittaneen silmiin sattui saksalaisen Rheinmetall-yhtiön vuodelta 1940 oleva raportti, jossa on samoja kuvia. Itse raportti on selvästi yhtiön insinöörien tekemä, koska siinä arvioidaan neuvostoliittolaisten panssarivaunujen panssarilevyjen materiaalia ja kovuutta tehtyjen kokeiden perusteella. On panssariteräksen koostumusta ja kovuutta ns. Brinellin kokeen perusteella. Jostain on siis saatu panssarilevyjä kokeita varten ja tätä jostain on mitä ilmeisimmin Suomi, jolle jäi talvisodasta sotasaaliiksi runsas ja laaja tyyppikirjo Puna-armeijan panssarikalustoa.

Kuvat ovat kovin kesäisiä, kuten lukija oheen liittämistäni huomaa. Ao. tutustumistilaisuuden ajankohtaa en tiedä enkä ole sitä koskevia mainintoja kirjallisuudessa nähnyt. En, vaikka nykyisin on tapana tiettyjen tahojen kaivella esiin pienetkin sotilasyhteydet saksalaisiin sen todistamiseksi, että Suomi oli hyvin aikaisin lähdössä saksalaisten kelkkaa revanssisodan merkeissä. Tässä olisi mainio todiste suomalaisten pahoista aikeista natsien kanssa, koska ainakin minä ajoitan tapahtuman kesään 1940.

Toki on voinut olla kyseessä aivan normaali sotilasasiamieskanavia käyttäen tehty yhteistyö. Vastaavaa tehtiin suomalaisten sotasaaliiksi saamien neuvostoliittolaisten lentokoneiden osalta, mutta tämä tapahtui vasta syksyllä 1940 eli Veltjensin junailemien asekauppojen ja saksalaisten kauttakulkuliikenteen alkamisen jälkeen. Hitlerin kiinnostua itäiseen sotaretkeen heräsi tosissaan vasta loppukesästä ja alkusyksystä 1940.

Tietääkö joku lukijoista tarkemmin?

Haalaripukuinen vierailija ahtautuu Postivaunun toiseen pikakivääritorniin. Oikealla tunnistamattoman suomalaisen upseerin kasvot sekä parin sotilaan jalat. Kuvien perusteella suomalaisia oli paikalla ainakin kaksi upseeria ja useita haalari- tai nahkapukuista panssarimiestä. Postivaunua ei ole pelkästään katseltu päällisin puolin vaan mm. sivupanssarointia on purettu, jotta telapyörästön jousitusta on voitu tarkastella Pari siviiliasuista herraa tekee muistiinpanoja vaunun päällä. Kuvien perusteella vaunuista kiinnostuneita siviiliasuisia herroja oli ainakin kolme, ehkä siis saksalaisia insinöörejä ja vaikka joku saksalainen upseeri saattajana? Kaikki kuitenkin siviiliasussa turhan huomion välttämiseksi. Tutustumisen ja valokuvaamisen arvoiseksi on katsottu myös T-28:n tornin katolla oleva DT-pikakivääri eli tuttavallisemmin “Tankki-Emma.”

 

.

 

 

 

Avainsanat: ,

Share This