Sensuroidaan symbolit – osa 2.

Konfederaation sotalippu laskettiin viimeisen kerran etelässä pari viikkoa sitten. Seuraavana ollaan jo uusien symbolien kimpussa. Nyt New Orleansin kaupunginvaltuustossa on keskusteltu muiden Konfederaation muistomerkkien poistamisesta. Tällä kertaa tähtäimessä on Louisianan osavaltion tunnuksena käytetty ranskanlilja eli fleur-de-lis, joka viittaa osavaltion historiaan Ranskan kuninkaan siirtomaana. Sekin on kuulemma rasistinen symboli, vaikka se tunnetaan myös mm. kansainvälisen partioliikkeen tunnuksena.

(ks http://www.al.com/opinion/index.ssf/2015/07/confederate_flag_is_gone_is_…)

Flag_of_New_Orleans,_Louisiana.svg_

Kuva: New Orleansin osavaltion lippu, jossa kolme ranskanliljaa.

Jokin aika sitten ihmettelin vimmaa kieltää kaikki ne symbolit johon saattaa liittyä rasismia, kolonialisimia tai muuta pahuutta (http://www.suomensotilas.fi/fi/sensuroidaan-symbolit)

Onneksi aina valpas palaute oikaisi asian. Tämä vimma koskee vain ns. valkoisia länsimaalaisia ja heidän vakuutuspiirissään eläviä.

Saksassahan on tämä on raivo saavuttanut jo lähinnä koomiset mittasuhteet. Ikään kuin kansamurha käynnistyisi välittömästi uudestaan jos koottavassa lentokoneen muovimallissa olisi siihen kuuluva kansallistunnus tai urheilupaidassa numero 18.

Toisaaalta Venäjällä, Kiinassa, Japanissa tai vaikkapa Afrikassa moisesta ei kärsitä. Siellä miljoonia tapattanut on edelleen hyväntekijä ja roolimalli. Tosin samat ei-länsimaiset murhamiehet kelpaavat myös hakaristin kieltäjien ja Mannerheimiä massamurhaajaksi syyttävien äärivasemmistosymppaajien t-paitaan ja seinälle. Edelliseenkin hallitukseen kelpuutettiin mukaan myös puolue, jonka aateveljet toteuttivat ja toteuttavat edelleen kansanmurhia teollisessa laajuudessa.

Mutta takaisin symboleihin ja niiden kieltämiseen. Itsestäni ainakin tuntuu oudolta kieltää jotain siksi, että joku saattaa siitä loukkaantua. Oli sitten kyse jumalanpilkasta (minkä tahansa jumalan), kansamurhasta tai marsalkan seksuaalisen suuntautumisen laadusta. Sana olkoon vapaa ja puhuja vastatkoon itse siitä. Ei kait sananvapautta ole tarkoitettu vain meille mukaville ja fiksuille? Loukkaantuja loukkaantukoon jos siltä tuntuu. Onhan uhriutuminen aikamme trendi ja suotakoon siihenkin tilaisuus.

Jos joku haluaa kantaa sirppiä ja vasaraa, Che Guevaraa tai hakaristiä – tehköön näin. Kertoohan samalla myös meille muille, että mikä on miehiään. Lienee myös niin, että pahuus on usein katsojan silmässä. Oman tuttavapiirini hindut eivät välttämättä kavahda hakaristiä ja esim. puolalaiset ja virolaiset eivät aina ole yhtä innostuneita Leninistä kuin meidän kotimaisen punavihreänkuplan edustajat.

Avainsanat: ,

Share This