Sota, jota ei ole

 

TV1 tarjosi heinäkuussa Ulkolinja –ohjelmassaan dokumentin ”Ukraina – sota jota ei ole”.  Kun näin TV-ohjelmassa dokumentin nimen ajattelin sen syvää ironiaa: sota, jota käydään meitä lähellä, itäisessä Keski-Euroopassa, on hyvinkin olemassa, mutta liian useat meistä kieltäytyvät sitä näkemästä.

Ukrainan sotaa on jatkunut jo yli kolme vuotta. Sen alusta lukien, vuoden 2014 maaliskuusta lähtien sodassa on kaatunut noin 2 700 ukrainalaista sotilasta ja yli 10 000 on haavoittunut. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana on 128 sotilasta saanut surmansa. Tämän lisäksi yli 2 miljoonaa ukrainalaista on joutunut sodan takia jättämään kotinsa ja lähtemään evakkoon.

Nämä luvut ovat lähtöisin ETY-järjestön tietokannasta, ja sellaisinaan ne ovat todennäköisesti jopa liian alhaisia. ETYJ:n Ukraina-tarkkailuorganisaatio (OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine, SMM) nimittäin laskee sodan uhreiksi vain ne kaatuneet ja haavoittuneet, jotka se voi omin silmin sellaisiksi todeta.

Useat tulitauot eivät ole pitäneen kutiaan. Niinpä esimerkiksi heinäkuista dokumenttia edeltäneen kahden vuorokauden mittaan (16.-18.heinäkuuta 2017) Ukrainan laillista hallitusta vastaan taistelevien separatistien hallitsemilta Donetskin ja Luhanskin alueilta SMM oli voinut todeta noin 550 tulitaukoa rikkovaa voimankäyttötilannetta.

Samaan aikaan kun sota piinaa ukrainalaisia, käydään kulisseissa koko ajan kovaa poliittista vääntöä. Juuri päivää ennen ylen dokumenttia (18.7.) niin sanotun Donetskin kansantasavallan johtajaksi julistautunut Alexandr Zahartšenko julisti koko Ukrainan ”romahtaneeksi” ja ”kadonneeksi” valtioksi ja ilmoitti perustaneensa tilalle ”Vähä-Venäjän” (Malorossija). Tämä uusi kokonaisuus kattaisi hänen kaavailuissaan paitsi separatistien nyt hallitsemat alueet myös koko Ukrainan nykyisen valtion.Tähän ei edes separatistien aseistaja ja vahva tukija Venäjä näytä antaneen tukeaan, eikä myöskään Luhanskin johto näytä siitä innostuneen.

Toisaalta myös Ukraina on pyrkinyt omalta osaltaan luomaan painetta Minskin sopimusten noudattamiseksi ottamalla selkeitä askeleita kohti poliittisia ja taloudellisia järjestelyjä länsivaltojen kanssa. Se on esimerkiksi juuri tällä viikolla onnistunut sopimaan tulli- ja verohelpotuksista EU:n kanssa niin, että seuraavien kolmen vuoden mittaan tietyiltä ukrainalaisilta maataloustuotteilta (esimerkiksi viljatuotteet, hunaja ja tomaatit) sekä joiltakin teollisuuden raaka-aineilta (esimerkiksi kupari ja alumiini) ei peritä tullimaksuja. Näin helpotetaan Ukrainan tukalaa taloudellista tilannetta.

Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon ilmoituksen mukaan Ukraina on myös jatkuvasti kiinnostunut jäsenyydestä NATO:ssa. Se ei hänen mukaansa tarkoita sitä, että Ukraina olisi lähiaikoina jättämässä jäsenyysanomuksen NATO:on. Kiinnostuksen ilmaiseminen on lähinnä signaali siitä, että Ukraina on valmis niihin moninaisiin yhteiskunnallisiin ja sotilaallisiin muutoksiin, joihin jäsenyys läntisessä puolustusliitossa sitä velvoittaisi.

Poroshenko on myös kiinnostunut kuulemaan NATO:n suunnasta, mitä Ukrainan on käytännössä tehtävä, jotta jäsenyyskriteerit täyttyisivät. Mielipidekyselyissä ukrainalaisten mielipideet NATO-jäsenyydestä ovat ailahdelleet laidasta laitaan, mutta nyt presidentin mukaan 69 prosenttia ukrainalaisista haluaa NATO:n jäseneksi.

Jäsenyyteen valmistautuessaan Ukraina on luomassa kiinteitä sotilaallisia suhteita keskeisiin NATO-maihin. Tänä kesänä esimerkiksi Yhdysvaltain merijalkaväen edustajat ovat olleet kouluttamassa ukrainalaisia kaupunkisotaan, ja brittiekspertit ovat kouluttaneet Ukrainan puolustusvoimien tarkka-ampujia, kranaatinheitinmiehiä ja pioneereja, näistä jälkimmäisistä erityisesti miinanraivaukseen erikoistuneita sotilaita.

Alussa mainitsemani dokumentin nähtyäni päällimmäisenä tunteenani ei ollut enää ironia nimessä. Se oli hätähuuto ukrainalaisten sodan jalkoihin jääneiden siviilien puolesta.

Sota on olemassa, eikä se ole edes kovin kaukana meistä: Helsingin ja Kiovan välinen etäisyys on 1140 kilometriä eli hieman vajaat Suomen mitta etelästä pohjoiseen.

Pauli Järvenpää  ICDS, Tallinna

Share This