Suomalaismepit kannattavat lähihistorian läpikäyntiä

Suomen Sotilas tiedusteli näkemyksiä muun muassa Venäjän hybridivaikuttamiseen ja tiedustelulakiin myös eräiltä asioihin perehtyneiltä poliitikoilta, tutkijoilta sekä muilta kommentaattoreilta.

Henna Virkkunen. Kuva: Euroopan Unioni

Henna Virkkunen. Kuva: Euroopan Unioni

Tiukasta vastausaikataulusta huolimatta kaksi europarlamentaarikkoa – perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kokoomuksen Henna Virkkunen – vastasivat kysymyksiin. Ne esitettiin yleisellä tasolla, eivätkä haastatellut ole tutustuneet vastatessaan artikkelisarjassamme esiteltyihin asiakirjoihin.

Perintöprinssit jäivät valta-asemiin

”Neuvostoliitto solutti kaikkien länsimaiden poliittista järjestelmää, mutta Suomessa tämä toiminta luultavasti oli erityisen vilkasta ja kattavaa. Historiantutkimuksen kannalta ja muutenkin olisi tietysti tärkeää selvittää, mitä kulissien takana tapahtui kylmän sodan vuosina, mutta koska samat ihmiset, tai heidän suojattinsa ja perintöprinssinsä, jäivät Suomessa valta-asemiin niin politiikan kuin median ja akateemisenkin elämän puolella, toiveita selvitystyön pikaisesta alkamisesta ei taida juuri olla”, Jussi Halla-aho viestitti Suomen Sotilaalle.

Jussi Halla-aho. Kuva: Euroopan Unioni

Jussi Halla-aho. Kuva: Euroopan Unioni

Hänen mukaansa kylmän sodan aikana iskostuneet asenteet, atavistinen vastenmielisyys länsimaailmaa ja etenkin Yhdysvaltoja kohtaan ja taipumus itänaapurin ”geopoliittisten intressien” ymmärtämiseen eivät ole hävinneet. ”Presidentti Halosen valtakaudella niiden voidaan päinvastoin katsoa lujittuneen.”

Virkkusen mukaan arkistot pitäisi avata mahdollisiman laajasti.

”Arkistojen avaaminen historiantutkijoille on tärkeää. Suomessa lähihistoriaa ja kylmän sodan aikaista poliittista päätöksentekoa ja yhteyksiä vieraisiin tiedustelupalveluihin ei ole avattu. Kansakunnan itseymmärryksen kannalta tutkimuksen tekeminen on välttämätöntä”, hän toteaa.

”Suomettumisen ajan historian läpikäyntiä on lykätty jo liian kauan ja etenkin nyt, kun Suomeen kohdistuu taas laajaa valtiojohtoista informaatiovaikuttamista, voisi menneisyyden ymmärtäminen mahdollistaa kansalaisille paremman käsityksen siitä mitä nyt parhaillaan ympärillämme tapahtuu.”

Virkkusen mukaan on selvää, että suomalaisiin on vaikutettu onnistuneesti, vaikkakaan itäkontaktien merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan konkreettisten ratkaisujen kannalta ei voida arvioida ilman tieteellistä tutkimusta.

”Osittain edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskusteluja eri muodoissaan värittävät kylmän sodan ajan informaatio-operaatiot ja niiden keskeiset narratiivit.”

”EU:n sisäinen hajaannus on Venäjän etujen mukaista”

Jussi Halla-aho pitää selvänä, että Euroopan unionin sisäinen hajaannus on Venäjän etujen mukaista ja toteaa Venäjän mahdollisuuksiensa mukaan edistävän tätä hajaannusta.

”Asian kääntöpuoli on, että kaikki kansallismielinen, EU-skeptinen tai maahanmuuttokriittinen toiminta leimataan helposti Putinin viidenneksi kolonnaksi, mitä se ei suinkaan välttämättä ole. EU:n hajaannuksen alkusyy ei ole Venäjän toiminta vaan EU:n omat liittovaltiopyrkimykset sekä täydellinen epäonnistuminen esimerkiksi siirtolaiskriisin hallinnassa.

Jos Venäjän vaikutusvaltaa halutaan vähentää, EU:n tulee pyrkiä lisäämään omaa legitimiteettiään EU-kansalaisten silmissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi subsidiariteettiperiaatteen todellista kunnioittamista ja ulkorajojen tehokasta valvontaa”, Halla-aho sanoo.

Virkkunen kannattaa tiedustelulain uudistamista, sillä esimerkiksi hybridivaikuttamisen torjuntaan tarvitaan kattavampia työkaluja. Hänen mukaansa on positiivista, että siihen on herätty myös Euroopan tasolla.

”Avointen demokraattisten järjestelmien on ollut vaikea puuttua tai puolustautua toiminnalta. Venäjä pyrkii aina ohittamaan EU:n kokonaisuutena ja pakottamaan jäsenmaat bilateraalisiin neuvotteluihin, koska yhtenäinen ja tiivis EU on Venäjälle paljon vaikeampia ja voimakkaampi neuvottelukumppani”, Virkkunen toteaa mainiten erikseen tiedonvaihdon lisäämisen jäsenmaiden kesken olevan erittäin tärkeä lähtökohta.

”Brexitistä huolimatta EU:n kannattaa ponnistella, jotta myös Iso-Britannia pidetään mukana mahdollisimman läheisesti tiedustelutiedon jakamisessa.”

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä aiheeseen liittyen on nostettu esiin muiden muassa Venäjän disinformaatiokanavat, vaikuttaminen toimittajiin ja poliitikkoihin, puoluerahoitus sekä tutkimus- ja dokumentointitoimien tukeminen etenkin entisissä itäblokin maissa.

Virkkusen mukaan yhtenäiset vastatoimet ja päätökset nykyistä nopeammalla tahdilla olisivat tärkeitä, jotta unioniin ja sen jäsenmaihin kohdistuviin informaatio-operaatioihin voidaan puuttua.

”Venäjän presidenttivetoisen järjestelmän vahvuus on myös samalla sen heikkous: koska toimivalta on vain hyvin pienellä joukolla, edellyttää se asioiden sujuvan suunnitelmien mukaan. Muussa tapauksessa systeemi ylikuormittuu ja hidastuu. EU tulee lopulta saavuttamaan tämän informaatiopuolustuksen valmiustilan ja operatiivisen suorituskyvyn mutta paljon kehitettävää on vielä jäljellä.”

”Hybridikeskus” Helsinkiin?

Suomeen suunniteltavan hybridivaikuttamisen tutkimuskeskuksen Halla-aho uskoo voivan lisätä painetta selvittää Venäjän ja aiemmin Neuvostoliiton toimintaa Suomessa.

”Vaarana tietysti on, että saataisiin ”pukkeja kaalimaan vartijoiksi”, ts. että tutkimuskeskukseen päätyisi samanlaisia ”ansioituneita Venäjän-tuntijoita” kuin esimerkiksi Aleksanteri-instituuttiin”, Halla-aho sanoo.

Virkkunen pitää tutkimuskeskuksen perustamista tärkeänä. Hänen mukaansa sen tulisi keskittyä ensisijaisesti käyttökelpoiseen analyysiin ja tiedonvaihtoon jäsenmaiden välillä.

”Se voisi myös antaa toimenpidesuosituksia ja esimerkiksi kouluttaa toimittajia havaitsemaan hybridivaikuttamista ja tunnistamaan paremmin disinformaatiota. Pitkäjänteinen, yleisluontoinen tutkimus sopii minusta paremmin yliopistoille ja kannustan tutkijoita tarttumaan myös lähihistorian aiheisiin.”

Avainsanat: , , ,

Share This