Suomen Sotilaan vaalitentti 2019

Suomen Sotilas kysyi edessä olevien eduskuntavaalien alla yhdeksältä eduskuntapuolueelta viisi kysymystä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Puolueet saivat itse valita henkilön, jonka he halusivat vastaamaan kysymyksiimme. Omista eduskuntaryhmistään eronneille Väyrysen ja Harkimon yhdenmiehen liikkeille emme kysymyksiä lähettäneet. Muista kuin eduskuntapuolueista suurta aktiivisuutta ja mielenkiintoa kyselyämme kohtaan osoitti piraattipuolue, jonka puheenjohtajan vastaukset Suomen Sotilaan kyselyyn löydät jutun lopusta. Lue puolueiden vastaukset, valitse ja muista äänestää. Sinä päätät. Se on oikeutesi. Älä luovu oikeuksistasi.

Kysymykset

Kysyimme viisi kysymystä, viidestä eri teemasta.

1. Yleinen asevelvollisuus

Onko nykyinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ratkaisumme hyvä vai pitäisikö se vaihtaa esimerkiksi palkka-armeijaan, nykyistä valikoivampaan tai kokonaan vapaaehtoisuuteen perustuvaan aseelliseen maanpuolustukseen? Voisiko vapaaehtoisten panos ollamaanpuolustuksessa nykyistä suurempi ja konkreettisempi?

2. Tasa-arvo

Asevelvollisuus ja siitä johtuvat rasitteet koskevat vain miehiä, joista noin 70 % suorittaa varusmiespalvelun. Naiset saavat halutessaan suorittaa asepalveluksen. Tätä mahdollisuutta käyttää vain pieni osa koko naispuolisesta ikäluokasta. Onko tämä tasa-arvoista?

3. Nato-jäsenyys

Nykyisellään ollaan tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Pitäisikö meidän hakea Naton jäsenyyttä vai etääntyä siitä? Onko Nato-optio eli Suomen mahdollisuus liittyä halutessaan Natoon olemassa vai onko se vain suomalainen harhaluulo?

4. Korvetit ja hävittäjät

Suomi on hankkimassa Merivoimilleen neljää korvettia ja valmistautuu korvaamaan nykyisen Hornet-hävittäjien suorituskyvyn. Ovatko hankinnat järkeviä ja rahoitettavissa? Jos niin miten? Riittävätkö Puolustusvoimien rahat hankintojen jälkeen elinkaarikustannuksiin? Mikä olisi sopiva määrä Hornetien korvaajia, julkisuudessa esitetty 64 konetta vai joku muu?

5. Aseet

Euroopan laajuisesti on meneillään pyrkimys kiristää yksityishenkilöiden aseiden hallussapitoa ja rajoittaa muun muassa aseiden tyyppejä ja lippaiden patruunakapasiteettia. Mikä on puolueenne kanta yksityishenkilöiden aseisiin metsästyksessä, urheiluammunnassa, reserviläistoiminnassa ja asekeräilyssä? Pitääkö kiristää vai helpottaa aseiden saantia? Ovatko yksityiset aseet yhteiskuntaa tukevia vai uhka?

Vastaukset

Keskusta

Mikko Savola

Pääministeripuolue keskustaa Suomen Sotilaan vaalikyselyssä edustaa Vaasan vaalipiiristä tuleva kansanedustaja, viljatilallinen Mikko Savola. Hän on istunut eduskunnassa vuodesta 2011 ja on ennen kevään 2019 vaaleja muun muassa puolustus- sekä ulkoasianvaliokuntien jäsen. Savola toimi Reserviläisliiton puheenjohtajana vuosina 2013–2016 ja on sotilasarvoltaan vääpeli. Tapasimme Savolan helmikuussa eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa.

Yleinen asevelvollisuus

Yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin perustuva puolustuksen malli toimii hyvin. Se nauttii laajasti kansalaisten kannatusta ja on kustannustehokas tapa toteuttaa koko Suomen puolustus.

Jokaisen suomalaisen maanpuolustustahto ja osaaminen on saatava nykyistä paremmin maanpuolustuksemme käyttöön. Puolustusvoimien on huomioitava paremmin myös muut kuin henkilön fyysiset ominaisuudet. Esimerkiksi niillä nuorilla, jotka eivät voi terveydentilansa vuoksi suorittaa asepalvelusta, on oltava mahdollisuus suorittaa palveluksensa vaihtoehtoisella tavalla. Moni terveydentilansa vuoksi vapautuksen saanut voisi olla puolustuksellemme hyödyllinen esimerkiksi tietoteknistä osaamista vaativissa tehtävissä.

Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on keskeinen rooli reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpitäjänä ja suomalaisten maanpuolustustahdon kohottajana. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on jatkossa entistä suurempi rooli reserviläisten kouluttajana. Reserviläisjärjestöjen kautta myös varusmiespalvelusta suorittamattomat voivat hankkia perusvalmiuksia maanpuolustustaitojen ylläpitämiseksi. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen riittävät resurssit on taattava tulevallakin vaalikaudella.

Tasa-arvo

Jokaisen suomalaisen panosta tarvitaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tehtävissä. Koko ikäluokan potentiaali tulee hyödyntää kokonaisturvallisuuden hyväksi.Yleinen asevelvollisuus on lähtökohta, ja sen asemaa ei saa horjuttaa. Se on ainut tapa muodostaa laajat reserviläisiin pohjautuvat sodan ajan joukot kustannustehokkaasti.

Kansalaispalvelus tulee selvittää tulevalla vaalikaudella. Uudessa kansalaispalveluksessa on keskityttävä yhteiskunnan kannalta kriittisiin kokonaisturvallisuuden aloihin. Jokaiselle suomalaiselle tulee kouluttaa perustiedot ja -taidot poikkeusoloissa toimimisen varalta. Kansalaispalveluksen tulisi vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja henkilön omia valmiuksia toimia poikkeusoloissa.

Nato-jäsenyys

Suomi toteuttaa laajaa ja kehittyvää kumppanuutta Naton kanssa. Suomi kutsuttiin vuonna 2014 edistyneille kumppanimaille tarkoitettuun laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön, joka on avannut Suomelle mahdollisuuden syventää poliittista yhteistyötä Naton kanssa. Suomi ja Ruotsi käyvät yhdessä Nato-maiden kanssa vuoropuhelua Itämeren turvallisuudesta. Kumppanuusyhteistyö, harjoitustoiminta ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen ovat palvelleet kansallisen puolustuksen kehittämistä ja yhteistoimintakykyä.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, eikä linjanmuutos ole näköpiirissä. Suomen tulee säilyttää liikkumatilansa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa ja mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä. Nato-optio on epäonnistunut käsite. Jäsenyys edellyttäisi poliittisen johdon päätöstä, kansan laajaa tukea ja kaikkien Nato-maiden hyväksyntää.

Korvetit ja hävittäjät

Suomen puolustusmateriaalikaluston on oltava ajanmukaista ja turvallisuusympäristön vaatimalla tasolla. Valtioneuvoston ja eduskunnan hyväksymässä puolustusselonteossa (2017) sitouduttiin puolustuskyvyn ylläpitämiseksi korvaamaan Hornet-kalusto täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Ennalta ehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen, ilmavalvonta ja ilmapuolustus koko Suomen laajalla alueella edellyttävät vähintään nykyisen tasoista määrää, 64 hävittäjää. Rahoitus suuriin hankintoihin on otettava puolustusbudjetin ulkopuolelta.

Aseet

Suomen puolustusratkaisu pohjautuu laajaan reserviin. Reserviläisten omaehtoinen kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen on merkityksellistä ja ampumataidon ylläpito on sen kannalta yksi keskeisimmistä. Ampumaseuroilla ja reserviläisyhdistyksillä on puitteiden järjestämisessä ja turvallisen aseenkäsittelyn opettajana keskeinen rooli.

Reserviläisten ampumaharjoittelu, urheiluammunta, metsästys ja asekeräily on turvattava jatkossakin. Lupabyrokratiaa on kevennettävä erityisesti ampuma-aseiden lupien uusimisessa. Ampumarataverkosto on turvattava mahdollisimman laajana koko Suomessa.

Kansallinen Kokoomus

Petteri Orpo

Kokoomuksesta kyselyymme vastasi avustajansa välityksellä puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo. Monipuolisen poliittisen uran tehnyt varsinaissuomalainen Orpo on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja sotilasarvoltaan kapteeni.

Yleinen asevelvollisuus

Suomen puolustusratkaisu lähtee riittävästä ja ajanmukaisesta puolustuskyvystä, jonka kivijalkana toimii jatkossakin yleinen asevelvollisuus. Nykyinen asevelvollisuus on toimiva järjestely, ja se on jatkossakin taattava riittävillä resursseilla. Samalla vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan edellytyksiä on ylläpidettävä. Palkka-armeija ei olisi riittävä ratkaisu Suomen alueen kokonaisvaltaiseen puolustamiseen.

Tasa-arvo

Perustuslain mukaan jokainen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. Nykyään asevelvollisuus koskee vain miehiä. Naisten kiinnostus asepalvelusta kohtaan on erityisesti viime vuosina kasvanut, ja se on hieno asia. Kokoomus on valmis laajentamaan kutsunnat koskemaan myös naisia mutta säilyttäisi asepalveluksen naisille vapaaehtoisena.

Kokoomus on lisäksi valmis harkitsemaan kaikkia kansalaisia koskevan kansalaispalvelun käyttöönottoa. Kansalaispalvelulla voitaisiin kehittää jokaisen kriisivalmiuksia, opettaa kyber- ja hybridiuhkiin varautumista sekä esimerkiksi valmentaa antamaan humanitääristä apua ja toimimaan siviilikriisinhallinnassa. Samassa yhteydessä pitäisi tarkastella siviilipalvelusta, joka ei tällä hetkellä vahvista yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kansalaispalvelus olisi luonnollinen laajennus Suomen hyvään kokonaisturvallisuuden malliin.

Nato-jäsenyys

Kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä jo vuodesta 2006. Jäsenyydellä olisi ennalta ehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus, ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa. Kyse on prosessista, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua ja avointa keskustelua sekä kotimaassa että kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Nato-jäsenyys vaatii laaja-alaisen kansallisen yhteisymmärryksen.

Olemme tiivistäneet suhdettamme Natoon kumppanuusohjelman puitteissa ja osallistumme jo nyt Naton korkean tason dialogiin niin sanotussa 29+2-formaatissa yhdessä Ruotsin kanssa. On tärkeää, että Suomi osallistuu jatkossakin Naton kumppanimaille avoimeen harjoitustoimintaan – isäntämaasopimuksella on tässä olennainen rooli.

Korvetit ja hävittäjät

Suomen alueellinen turvallisuus edellyttää uusia strategisia hankintoja. Suomen turvallisuusympäristö onmuuttunut viime vuosina haastavammaksi. Samaan aikaan maanpuolustuksen kannalta kriittinen kalusto on vanhentumassa sekä Ilma- että Merivoimien osalta. Hankinnoilla on valtava merkitys uskottavan puolustuskyvyn luomisessa.

Ilmapuolustus koko Suomen alueella ja ennalta ehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät käytöstä poistuvan Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamista täysimääräisesti. Eduskunta on sitoutunut tähän valtioneuvoston puolustusselonteon käsittelyn ja hyväksymisen yhteydessä vuonna 2017.

Hävittäjähankkeen kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Hävittäjähankinta ei ole mahdollinen nykyisen tasoisella puolustusbudjetilla. Siksi hanke vaatii erillisen rahoituksen.

Aseet

EU:n asedirektiivin muutosten taustalla ovat Euroopassa viime vuosina tapahtuneet terrori-iskut. EU:n jäsenvaltioilla on mahdollisuus myöntää lupia kiellettyjen aseiden hankkimiseen ja hallussapitoon esimerkiksi maanpuolustustarkoituksessa, museoille ja keräilijöille sekä urheiluampujille. Kokoomuslaiset sisäministerit Kai Mykkänen, Paula Risikko ja minä olemme kuluneen hallituskauden aikana pitäneet huolen, että Suomi hyödyntää tätä mahdollisuutta.

Yksityisiä aseita käytetään esimerkiksi metsästykseen ja aktiiviseen reserviläistoimintaan, jotka ovat osa suomalaista perinnettä. Ammuntaharrastuksen ja keräilyn lupaperusteiden on syytä jatkua kuten tähänkin asti. Niin sanottuihin A-luokan kiellettyihin aseisiin on myös lisätty poikkeukset henkilöille, joilla on poliisin hyväksymä keräilysuunnitelma, sekä museoille ja ammuntaharrastajille.

Sininen tulevaisuus

Jussi Niinistö

Sinisten puolesta vastasi ilmeisen itseoikeutetusti puolustusministeri Jussi Niinistö. Filosofian tohtori Niinistö on ollut kansanedustaja vuodesta 2011 ja ministeri vuodesta 2015. Hän on toiminut monissa maanpuolustukseen kytköksissä olevassa järjestössä ja on Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen sotahistorian dosentti vuodesta 2004. Sotilasarvoltaan Niinistö on yliluutnantti. Tapasimme ministerin helmikuun lopulla virkapaikallaan Kaartinkasarmilla.

Yleinen asevelvollisuus

Suomen kokoisen, sotilaallisesti liittoutumattoman maan puolustaminen edellyttää riittävän kokoisia sodan ajan joukkoja, minkä mahdollistaa kustannustehokkaasti vain yleisen asevelvollisuuden kautta saatava reserviläisarmeija. Palkka-armeija on jo taloudellinen mahdottomuus. Valikoivassa asepalveluksessa antaisimme pikkusormen aseellisen varusmiespalveluksen kyseenalaistamiseen, ja vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä romuttaisi puolustusratkaisumme täysin. Vapaaehtoista maanpuolustusta on sen sijaan tuettava kaikin mahdollisin resurssein, ja iso askel oikeaan suuntaan ollaan tekemässä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevalla lailla, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Tasa-arvo

Kun perustuslakia aikoinaan laadittiin, asetettiin kaikkia kansalaisia koskemaan maanpuolustusvelvollisuus. Miesten osalta se tarkennettiin lainsäädännöllä yleiseksi asevelvollisuudeksi. Asepalveluksen vaihtoehtona on siviilipalvelus, totaalikieltäytyminen tai vapautus terveydellisistä syistä. Järjestelmä on toiminut, ja Puolustusvoimat on saanut tarpeisiinsa riittävästi varusmiehiä. Suomessa on katsottu, että tasa-arvokysymykset eivät ulotu suoraan siihen, miten eri sukupuolet suorittavat asevelvollisuutta. Suomen puolustusta ei voida järjestää tasa-arvoargumentein. Armeijaa käymättömiä miehiä ja vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittamattomia naisia voisi käyttää erikseen määriteltävällä tavalla esimerkiksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeisiin.

Nato-jäsenyys

Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä läntisten kumppaniensa (mukaan lukien Nato) kanssa erityisesti kuluvallahallituskaudella. Yhteinen harjoittelu on ollut tärkeää niin omien suorituskykyjen kehittämisen, yhteentoimivuuden kuin mahdollisen avun vastaanottamisen kannalta. Nato-optiota ei ole olemassa kuin joidenkin toiveunissa. Suomi kehittyneenä kumppanina olisi luonnollisesti teknisesti katsottuna hyvä jäsen, mutta niin hakeminen kuin siitä päättäminen ovat viime kädessä politiikkaa. Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on Suomelle ensiarvoisen tärkeä asia. Meidän on tarkkaan seurattava Ruotsin kehitystä ja käytännössä synkronoitava mahdolliset hakemuksemme. Jos Ruotsi liittyy Natoon ja Suomi ei, jäämme harmaalle vyöhykkeelle Venäjän ja lännen väliin. Sitä emme halua.

Korvetit ja hävittäjät

Hornetit korvaavassa HX-hankkeessa kyseessä ei ole kenraalien tai Ilmavoimien tarpeisiin tuleva hankinta vaan koko Suomen puolustamisen keskeisin suorituskyky, selkäranka. Julkisuudessa on keskusteltu siitä, ovatko puolueet sitoutuneet korvaamaan täysimääräisesti nykyiset 64 hävittäjää, mikä on minimimäärä siihen, että koko maata pystytään uskottavasti ilmasta puolustamaan. Puolueet sitoutuivat puolustusselonteossa korvaamaan nykyisten hävittäjien suorituskyvyn turvallisuustilanne huomioon ottaen täysimääräisesti, jolloin tehtiin selväksi se, että 64 on tässä suhteessa ehdoton minimimäärä. On Suomen puolustuksen kannalta vastuutonta politiikkaa ehdottaa tätä alempia lukemia. Hankinnat eivät Suomen budjettia kaada. Sata olisi sopiva määrä. Se voidaan toteuttaa optiolla eli ensin 64 ja loput 36 optiolla 2030-luvulla.

Aseet

Siniset piti kaikkien Suomen Sotilaan esittämässä kysymyksessä mainittujen ryhmien puolta erityisesti, kun toimeenpantiin EU:n asedirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön. Jos kokoomuslaiset sisäministerit olisivat saaneet tahtonsa läpi, ei esimerkiksi ampumaharjoittelu vapaaehtoisen maanpuolustuksen osana olisi toteutunut kuin murto-osalla reserviläisiä. Muutoinkin aselupalainsäädäntö tulisi kokonaisuudessaan uudistaa ja selkeyttää. Lailliset aseet eivät ole uhka, laittomat aseet ovat.

Sosialidemokraattinen puolue

Sirpa Paatero

Näin vaalien alla kyselytutkimusten valossa suurimman oppositiopuolueen, sosialidemokraattien vastaajaksi puolue valitsi kansanedustajan ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Sirpa Paateron Kymenlaaksosta. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2006 Kymen vaalipiiristä ja uudistuneen vaalipiirijaon myötä vuonna 2015 Kaakkois- Suomen vaalipiiristä. Tällä hetkellä hän on puolustusvaliokunnan ja hallintovaliokunnan jäsen. Paatero oli kehitysministerinä Stubbin hallituksessa vuosina 2014–2015. Tapasimme oppositiokansanedustajan eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa helmikuun lopulla 2019.

Yleinen asevelvollisuus

Nykysysteemi on hyvä. Yleinen asevelvollisuus mahdollistaa riittävän laajan ja koulutetun reservin ylläpitämisen niin sodan kuin rauhan aikana. Valikoivalla asevelvollisuudella tähän ei pystyttäisi. Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä ja sotilaallinen liittoutumattomuutemme nauttivat myös laajaa kannatusta kansalaisten keskuudessa. Puolustuskykymme kannalta olennaista on paitsi varusmiesten ja reservin määrä myös heidän saamansa koulutuksen taso. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kautta tarjotulla koulutuksella on jatkossakin tärkeä rooli muun muassa kertausharjoituksia tukevana toimintana.

Tasa-arvo

Perustuslain 127 §:n mukaisesti maanpuolustusvelvollisuus koskee yhtäläisesti jokaista Suomen kansalaista. Asevelvollisuusjärjestelmää sen sijaan tulisi kehittää tasa-arvoa edistävään suuntaan, ja pidämme tavoiteltavana, että kaikkien suomalaisten osaaminen sukupuoleen katsomatta saadaan tarvittaessa mahdollisimman hyvin käyttöön tukemaan kokonaismaanpuolustustamme. Kutsuntojen ulottamisella koko ikäluokkaan voisi olla positiivisia vaikutuksia, ja sillä voitaisiin saada asevelvollisten lisäksi laajempi kuva koko ikäluokan osaamisesta. Naisten vapaaehtoinen osallistuminen tulee järjestää niin, että se mahdollistaa ja kiinnostaa kaikkia halukkaita asepalvelukseen ja etenemiseen uralla. Ensi vaalikaudella on laadittava laaja-alainen selvitys asevelvollisuusjärjestelmän kehittämisestä.

Nato-jäsenyys

Itsenäistä puolustuskykyämme tukevat niin rauhankumppanuusohjelman puitteissa tehtävä yhteistyö Naton kanssa kuin EU:n puolustusyhteistyön syventäminen sekä kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö. Puolustuspolitiikkamme nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan itsenäiseen puolustukseen. Tämän hyväksi havaitun linjan muuttaminen nykytilanteessa todennäköisesti lisäisi jännitteitä ja epävakautta Itämeren alueella, eikä se ole siksi Suomen edun mukaista. MTS:n (Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta) selvityksen mukaan kansalaisten luottamus Natojäsenyyden hyötyyn on laskenut. Suomi päättää nyt ja tulevaisuudessa itsenäisesti puolustusratkaisustaan ja siitä, onko se sotilaallisesti liittoutumaton vai ei.

Korvetit ja hävittäjät

Suomelle pitää turvata uskottava meri- ja ilmapuolustus myös tulevaisuudessa. Molemmat hankinnat eivät ole ainoastaan järkeviä vaan välttämättömiä. Hävittäjähankinnan osalta SDP on sitoutunut eduskunnan yhteiseen kantaan: nykyisten hävittäjien suorituskyky korvataan täysimääräisesti, ja koneiden määrä päätetään vasta myöhemmin vuonna 2021. Huolellisen hankintaprosessin aikana selviää, miten täysimääräinen suorituskyky parhaiten saavutetaan, eli koneiden määrä päätetään, kun tarjouspyyntöihin saadut vastaukset on asianmukaisesti käsitelty ja eri vaihtoehdot kartoitettu. Rahoitus tulee myös päätettäväksi ensi vaalikaudella ja ajoittuu hankintojen osalta pääosin sitä seuraavalle kaudelle. Samalla on huomioitava mahdollisuus teolliseen yhteistyöhön.

Aseet

Aseiden hankkimista ja säilyttämistä sekä ampuma-aseluvan saamista koskeva sääntely on pitkälti asianmukaisella tasolla Suomessa. Sääntely on suhteellisen tarkkaa, mikä on turvallisuusnäkökohdista katsoen tärkeää, etteivät aseet joudu vääriin käsiin. Samalla se mahdollistaa kuitenkin aseiden käyttämisen metsästykseen, reserviläistoimintaan ja urheiluun suhteellisen tarkoituksenmukaisesti. Tuoreessa aselain muutoksessa on monia turvallisuutta lisääviä tarkennuksia lainsäädäntöön. Aselain muutos toteuttaa myös EU:n asedirektiiviä ja pohjautuu näin ollen EU:n lainsäädäntöön, johon Suomi on saanut niin sanotun reserviläispoikkeuksen. Aselainsäädännön uudistus on osaltaan osoitus siitä, että aseisiin liittyvän sääntelyn toimivuutta seurataan tarkasti ja kotimaista lainsäädäntöä kyetään tarvittaessa muuttamaan.

Vasemmisto

Li Andersson. Kuva: Pinja Nikki

Vasemmistoliittoa kyselyssä edustaa valtiotieteiden kandidaatti, puolueen puheenjohtaja Li Andersson.

Yleinen asevelvollisuus

Vasemmistoliiton mielestä asevelvollisuutta tulisi kehittää nykytarpeiden mukaan lisäten valinnanvapautta ja tasa-arvoa. Aseistakieltäytymisen rangaistuksia ja siviilipalveluksen kestoa tulisi lyhentää, eikä aseista kieltäytymisestä pidä rangaista vankeudella.

Tasa-arvo

Nykyinen järjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Pakon laajentaminen ei kuitenkaan lisää tasa-arvoa. Maanpuolustuskysymyksissä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään parhaiten miesten valinnanvapautta lisäämällä, ei naisten vapautta kaventamalla.

Mikäli asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan pakollisena myös naisia, nostaisi se myös huomattavasti kustannuksia. Asevelvollisuus on jo nykyisellään kallis järjestelmä: kansantaloudellinen kokonaishinta on suuri, koska nuorten työurat viivästyvät. Koko ikäluokan kouluttaminen ei myöskään vastaisi maanpuolustuksen todellisia tarpeita. Suomella on jo nyt Euroopan mittakaavassa miesvahvuudeltaan suuri armeija.

Nato-jäsenyys

Vasemmistoliiton mielestä Suomen ei pidä hakea Naton jäsenyyttä. Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomelle vakautta edistävä ratkaisu. Se mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisen rauhan edistäjänä. Suomen on myös harkittava tarkkaan Naton kanssa harjoitettavan yhteistyön eri muotojen ja laajuuden tarkoituksenmukaisuutta. Suomen tulisi luopua isäntämaasopimuksesta.

Korvetit ja hävittäjät

On selvää, että Puolustusvoimien kalusto vaatii aika ajoin uudistamista ja nyt tarvitaan uutta kalustoa vanhentuvan kaluston tilalle. Puolustusvoimien hankintatoiveet eivät kuitenkaan voi olla kriittisen tarkastelun ulkopuolella. Vasemmistoliitto ei vastusta vanhentuvan kaluston korvaamista, mutta hävittäjien määrää ja hintaa tulee arvioida kriittisesti. Hankittavien koneiden määrää ei voi lukita etukäteen, vaan määrä tulee päättää sitten, kun tarjouspyyntöihin saadut vastaukset on asianmukaisesti käsitelty ja eri vaihtoehdot kartoitettu.

Aseet

Eduskunnassa nyt käsittelyssä olevan Euroopan unionin asedirektiivin keskeinen tavoite on aseturvallisuuden parantaminen. Sen päämääränä on kansalaisten turvallisuuden vahvistaminen rajoittamalla terrori-iskuissa käytettyjen sarjatuliaseiden ja muiden erityisen vaarallisten aseiden saatavuutta. Vasemmistoliitto kannattaa asedirektiivin mukaista aseturvallisuuden parantamista. Yksityishenkilöiden hallussa olevien erityisen vaarallisten aseiden määrän kasvu saattaa lisätä aseväkivalla riskiä sekä laillisten aseiden kulkeutumista laittomille asemarkkinoille.

Perussuomalaiset

Jussi Halla-aho

Perussuomalaisen puolueen vastauksen antoi puolueen puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla- aho. Filosofian tohtori Halla-aho oli kansanedustaja vuosina 2009–2014 ennen siirtymistään Brysseliin ja vuodesta 2009 Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Tapasimme kiireisen puolueen johtajan perussuomalaisten puoluetoimistolla Helsingissä.

Yleinen asevelvollisuus

Yleinen asevelvollisuus ja suomalaisten kansainvälisesti vertaillen korkea maanpuolustustahto ruokkinevat toisiaan. Asevelvollisuus osallistaa kansalaiset ja ylläpitää maanpuolustustahtoa. Toisaalta maanpuolustustahto antaa legitimiteetin asevelvollisuusjärjestelmälle.

Maanpuolustustahto laskee koko ajan. Tämä on uskoakseni seuraus siitä, että asevelvollisuus muuttuu yhä valikoivammaksi. Toinen syy kielteiseen kehitykseen lienee se, että maanpuolustustahtoa ylläpitävä omistajuuden tunne rapautuu. Ihminen haluaa puolustaa omaansa, mutta jos suomalaisille opetetaan koulusta lähtien, että maa ei kuulukaan heille vaan yhtäläisesti kaikille maailman ihmisille, he alkavat perustellusti ihmetellä, mitä, keitä ja miksi heidän itse asiassa oletetaan puolustavan. Maanpuolustustahto ja asevelvollisuus kulkevat käsi kädessä. Jos maanpuolustustahto rapistuu, ei asevelvollisuudellakaan ole tulevaisuutta.

Tasa-arvo

Perustuslaki kieltää asettamasta ihmisiä eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella ilman perusteltua syytä. On vaikea nähdä, mikä tällainen perusteltu syy voisi olla, kun naisten vapaaehtoinen asepalvelus on selkeä osoitus siitä, että naiset suoriutuvat palveluksesta siinä, missä miehetkin.

Sukupuoleen perustuva asevelvollisuus on mahdollinen vain siksi, että se nauttii enemmistön hyväksyntää. Kysymys on siis erittäin vaikea. Jos sen enempää miehet kuin naisetkaan eivät kyseenalaista nykyistä järjestelmää, sitä varmaankaan ei ole syytä muuttaa, vaikka se objektiivisesti ottaen kyseenalainen onkin.

Nato-jäsenyys

Suomalaiset pettävät itseään kuvitteellisella Nato-optiolla. Aivan kuin Suomi voisi liittyä järjestöön ja päästä sen turvatakuiden piiriin sitten, kun tilanne on päällä. Ei henkivakuutustakaan saa, jos on jo sairastunut tappavaan tautiin. Suomen olisi ollut perusteltua liittyä Natoon 1990-luvulla, kun turvallisuuspoliittinen ympäristö (eli Venäjän sisäinen tilanne) oli toisenlainen. Tällä hetkellä pelkkä jäsenyyden hakeminen todennäköisesti johtaisi Suomen turvallisuuden kannalta kielteisiin reaktioihin. Ei ole liioin kirkossa kuulutettua, että kaikki Naton nykyiset jäsenmaat olisivat halukkaita ärsyttämään Venäjää ja tukemaan Suomen jäsenyyttä.

Korvetit ja hävittäjät

Minulla ei ole pätevyyttä arvioida korvetti- tai hävittäjähankinnan järkevyyttä sotilaallisesta tai teknisestä näkökulmasta. Aiheesta on myös vaikea käydä keskustelua, koska ”Putinin agentiksi leimaamisesta on tullut sisäpoliittinen työkalu niin Suomessa kuin muuallakin Länsi-Euroopassa.

Yleisenä huomiona toteaisin, että koska Suomi on pieni maa ja sen puolustusmäärärahat erittäin rajalliset, virhehankintoihin ei ole varaa ja resurssit pitäisi kohdistaa sinne, missä niillä on suurin merkitys ja vaikutus. Lisäksi poliitikkojen pitäisi muistaa, että asiantuntijatkaan eivät ole erehtymättömiä. Panssarilaivahankinnat ennen sotaa tai taannoiset helikopterihankinnatkin perustuivat asiantuntijoiden näkemyksiin. Niidenkin arvostelijat kaiketi haukuttiin puolustuskyvyn rapauttajiksi ja vieraan vallan asiamiehiksi.

Aseet

Ammunnan harrastajana ja suomalaisen ja kansainvälisen aselainsäädännön jonkinlaisena tuntijana tiedän, että aselakien ja väkivaltarikollisuuden, edes aserikollisuuden, välillä ei ole korrelaatiota. Rikokset tehdään pääasiassa luvattomilla ja laittomilla aseilla. Laillisillakin aseilla tehtävät rikokset tehdään yleensä ”vähemmän vaarallisilla” metsästysaseilla. Laillisilla itselataavilla aseilla ei tehdä rikoksia juuri lainkaan. Itse kannattaisin siviiliaseita koskevan lainsäädännön tuntuvaa liberalisoimista, mutta vallitsevassa ilmapiirissä lienee viisainta tähdätä vähäisempiin torjuntavoittoihin.

Kristillisdemokraatit

Sari Essayah

Kristillisdemokraattien puolesta vastaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah. Kansanedustaja vuosina 2003–2007 ja Euroopan parlamentin jäsen Essayah muistetaan ilmeisesti parhaiten kävelyn maailmamestarina ja monikertaisena Suomen ennätyksen saavuttajana. Essayahin nykyinen kausi kansanedustajana alkoi vuonna 2015. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Essayahin tapasimme Eduskuntatalon valtiosalissa.

Yleinen asevelvollisuus

KD pitää nykyistä yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmää hyvänä. Suomi on iso maa, ja meillä on pitkät rajat puolustettavina. Sodan ajan vahvuuteen tarvitaan riittävän suuri reserviläisarmeija, mikäli halutaan puolustaa koko maata. Nykyjärjestelmän vahvuus on myös siinä, että meillä on reservissä ihmisiä, joilla on erilaista siviilikoulutusta ja kokemusta. Tämä vahvuus on tullut esille esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä. Asevelvollisuusaika on myös tärkeä osa elämänkoulua sen suorittaville. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on arvokas lisä suomalaisessa järjestelmässä.

Tasa-arvo

KD kannattaa kutsuntatilaisuuksien laajentamista niin, että koko ikäluokka saaparhaan tiedon varusmiespalveluksen vaihtoehdoista ja jokaisen velvollisuuksista poikkeusolojen aikana. Tämä madaltaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kynnystä. KD ei pidä kuitenkaan järkevänä laajentaa asevelvollisuutta, sillä nykyinen järjestelmä tuottaa riittävästi joukkoja reservin tarpeisiin.

Nato-jäsenyys

Nykyinen yhteistyökuvio ja rauhan ajan kumppanuus Naton kanssa on toimiva ja myös järkevä. Suomi hyötyy kansainvälisestä yhteistyöstä myös Natomaiden kanssa. Suomen Nato-jäsenyys vaatii kansalaisten tuen ja kaikissa tilanteissa kaikkien Nato-maiden hyväksynnän, ja lisäksi Suomen tulee sitoutua tiettyihin velvoitteisiin. Puheet Nato-optiosta ovat ehkä hieman harhaanjohtavia, mutta se on selvää, että Suomi tunnetaan luotettavana kumppanina, ja sitä kautta kynnys täysjäsenyydelle on matalampi.

Korvetit ja hävittäjät

KD on sitoutunut siihen, että Merivoimien ja Ilmavoimien kalusto uusitaan ja suorituskyky varmistetaan. Hankkeet ovat kalliita, ja ne pitää rahoittaa puolustusbudjetin ulkopuolelta, jottei Puolustusvoimien muu toiminta kärsi hankintojen takia. Rahoitusmalleja käydää läpi ministeriöissä. On selvää, että miljardiluokan hankinnat maksetaan pitkällä aikavälillä. Esitetty 64 konetta perustuu Ilmavoimien laivuerakenteeseen ja toimintaan sekä huolto-organisaatioon, ja määrällä on selkeät perustelunsa. Oleellista on se, että hankittavilla koneilla pystytään korvaamaan poistuva suorituskyky.

Aseet

Metsästykseen ja reserviläistoimintaan tarvittavia aseita ei pidä kieltää. Aseiden ja lupien hankintaa ei pidä tehdä nykyistä vaikeammaksi. Turvalliseen aseiden käsittelyyn ja säilytykseen pitää kiinnittää huomiota, se on myös metsästäjien ja reserviläisten etu. Vastuullisten yksityishenkilöiden hallussa olevat aseet eivät ole uhka yhteiskunnalle. Laillisia aseita voi kuitenkin päätyä vääriin käsiin, jolloin niistä voi koitua haittaa turvallisuudelle.

Ruotsalainen kansanpuolue – Svenska folkpartiet

Thomas Blomqvist

Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana kysymyksiin vastasi Thomas Blomqvist. Raaseporilainen vaikuttaja on ollut kansanedustaja vuodesta 2007 ja tällä hetkellä muun muassa puolustusvaliokunnan jäsen ja ruotsalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Maanviljelijä Blomqvist on sotilasarvoltaan ylivääpeli. Tapasimme Blomqvistin Pikkuparlamentissa helmikuun lopulla. Vastaukset julkaistaan tässä myös toisella virallisella kielellämme eli ruotsiksi.

Yleinen asevelvollisuus

Nykyinen järjestelmä on hyvä. Yleinen asevelvollisuus on uskottavan puolustuksen kulmakivi.

Vapaaehtoisten panos on jo tänä päivänä merkittävä maanpuolustuksessa. On tärkeää, että tämän merkittävän panoksen edellytykset säilyä sellaisena otetaan huomioon edelleen panostamalla vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

Den allmänna värnplikten vi har i dag fungerar väl. Den allmänna värnplikten är en förutsättning för att Finland ska kunna upprätthålla ett trovärdigt försvar. De frivilligas insats i försvaret är redan betydande och därför är det viktigt att satsa på det frivilliga försvaret så att dess betydelse för landets försvar kan bibehållas.

Tasa-arvo

Yleisen asevelvollisuuden tasa-arvoa pitäisi edistää, ja ensimmäinen askel on järjestää kutsunnat kaikille. Kansalaispalveluksen käyttöönottoa yleisen asevelvollisuuden rinnalle pitäisi selvittää.

Jämställdhet ska främjas i den allmänna värnplikten och ett första steg är att ordna uppbåd för alla. Att ta i bruk en medborgartjänstgöring parallellt med den allmänna värnplikten borde utredas.

Nato-jäsenyys

Tiivis yhteistyö Naton kanssa on tärkeää, ja sitä pitää vielä kehittää. RKP:n mielestä Suomen pitäisi liittyä Natoon, mutta Nato-jäsenyyshakemus edellyttää kuitenkin laajaa kansan tukea ja parlamentaarista tukea. Kumpaakaan ei tällä hetkellä löydy.

Nato-optio on olemassa, ja se on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta on hyvä pitää mielessä, että option lunastaminen ei ole mikään ilmoitusasia Natossa eikä Suomessa vaan edellyttää pitkää päätösprosessia.

Ett tätt samarbete med Nato är viktigt och det ska vidareutvecklas. SFP anser att Finland ska ansöka om Nato-medlemskap, men det förutsätter ändå ett brett folkligt och parlamentariskt stöd, som för tillfället inte finns.

Nato-optionen finns och den är en viktig del av Finlands utrikes- och säkerhetspolitik, men det är viktigt att komma ihåg att ett medlemskap i Nato inte är ett anmälningsärende, varken i Nato eller i Finland, utan kräver en lång beslutsprocess.

Korvetit ja hävittäjät

Uskottava puolustus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Siksi sekä Laivue 2020- että HX-hanke ovat välttämättömiä. Elinkaarensa päähän tulevien Hornet-hävittäjien suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, jotta voimme turvata uskottavan puolustuksen myös jatkossa. Tämän hetken tiedon mukaan 64 hävittäjää on määrä, jolla Hornetien suorituskyky on korvattavissa uudella hävittäjähankinnalla. Strategiset suorituskykyhankinnat tehdään valtion budjetista. Hankintoja tehdessä on oltava varmuus siitä, että puolustuksen rahat riittävät sekä näiden hankintojen elinkaarikustannuksiin että normaalitoimintaan.

Ett trovärdigt försvar måste säkerställas i alla omständigheter och en viktig beståndsdel i det är en tillräcklig materiell prestanda. Därför är Flottilj 2020- och HX-jaktplansprojektet nödvändiga. När Hornet jaktplanen tas ur bruk måste deras prestationsförmåga ersättas fullständigt och enligt de uppgifter vi idag har till hands behöver vi 64 nya jaktplan för att göra det. De strategiska anskaffningarna ska göras ur statsbudgeten och när anskaffningarna görs måste man försäkra sig om att försvarsbudgeten är tillräcklig för att täcka såväl de här strategiska anskaffningarnas livscykelkostnader som försvarets normala verksamhet.

Aseet

Suomessa sekä metsästysharrastus että vapaaehtoinen maanpuolustustyö ovat todella tärkeitä. Näiden myötä Suomessa on paljon aseita. EU:n nykyinen asedirektiivi on Suomelle myönnetyn poikkeuksen ansiosta hyvä, ja yksityisten aseiden käyttö vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on oltava mahdollista myös jatkossa. On kuitenkin muistettava, että kaikki aseet ovat väärissä käsissä vaarallisia. Aseiden väärinkäyttö on kaikissa olosuhteissa estettävä.

Jakt och frivilligt försvarsarbete är mycket viktigt och värderas högt i Finland. De har också medfört att det finns mycket vapen i Finland. EU:s vapendirektiv är bra med det undantag som beviljats Finland och privatpersoners vapen måste fortsatt tillåtas användas av det frivilliga försvaret. Man måste ändå komma ihåg att alla vapen är farliga när de används av fel händer. Missbruk måste i alla omständigheter förhindras.

Vihreät

Lasse Miettinen. Kuva: Vihreät De Gröna

Vihreiden kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Yleinen asevelvollisuus ja tasa-arvo

Vihreät kannattavat asevelvollisuuden uudistamista eri sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevaksi. Vain yhdelle sukupuolelle pakollinen asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, ja se ylläpitää yhteiskuntamme yhä tiukassa istuvia sukupuolijakoja.

Kaikille pakollinen asepalvelus ei kuitenkaan vastaisi tehokkaimmin tämän ajan ja ympäröivän maailman haasteisiin. Kannatamme siis kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia mutta emme pakollista asepalvelusta kaikille.

Nyt palvelukseen kutsutaan puolet ikäluokasta eli kaikki miehet. Sen sijaan, että kaksinkertaistettaisiin palvelukseen kutsuttavien määrä kutsumalla kaikki sukupuolesta riippumatta, olisi järkevämpää uudistaa asevelvollisuutta valikoivan asevelvollisuuden suuntaan. Tällöin asepalvelukseen kutsuttaisiin vain osa ikäluokasta, mutta koko ikäluokasta – sukupuolesta riippumatta. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla kaikille yhtäläinen vapaaehtoinen asepalvelus, mutta tässä vaiheessa uudistus tähtäisi kuvattuun valikoivaan järjestelmään.

Asepalveluksen suorittavien määrän pienenemisestä vapautuvia varoja tulisi ohjata materiaalihankintoihin ja kertausharjoitusten lisäämiseen toimintakykyisen puolustusreservin ylläpitämiseksi.

Nato-jäsenyys

Vihreät eivät pidä Suomen liittymistä Natoon ajankohtaisena. On vaikea nähdä, että Naton rajan tuominen Suomen itärajalle vahvistaisi Suomen turvallisuutta eikä heikentäisi. Jännitteitä Suomen rajoilla ja Itämeren ympäristössä ei kannata Suomen omilla toimilla lisätä.

Korvetit ja hävittäjät

Uusien hävittäjien ja korvettien hankinta on sinänsä perusteltua, ja niiden rahoittamiseen on vahva parlamentaarinen tahto. Tarkkaa hävittäjämäärää olennaisempaa on riittävän sotilaallisen suorituskyvyn hankkiminen, mikä riippuu valittavasta konetyypistä ja tarvittavien ominaisuuksien yhdistelmästä.

Sotilaalliset suurhankinnatkaan eivät ole riippumattomia kaikesta muusta taloustilanteesta ja valtion varojen riittävyydestä. Valtion kyky hoitaa perustavat velvollisuudet kansalaisiaan kohtaan ja turvata hankintojen jälkeen myös esimerkiksi elinkaarikustannukset on huomioitava hankintaa suuniteltaessa.

Aseet

Suomessa on vielä suhteellisen tuoreessa muistissa kouluampumisten kaltaiset ampuma-aseisiin liittyvät murhenäytelmät. Tarpeellisia johtopäätöksiä ei kuitenkaan ole tähän päivään mennessä vedetty, jotta yksityisiin aseisiin liittyvät turvallisuusriskit otettaisiin riittävällä vakavuudella hallintaan.

Kannatamme siksi tiukennuksia aselakeihin. Aseiden säilytystä tulisi tarkentaa vähintään siten, että kaikki kotona säilytettävät aseet tulisi säilyttää hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisin hyväksymässä säilytystilassa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on turvakaappipakko kaikille aseille.

Lisäksi tulisi tarkastalla mahdollisuutta velvoitteeseen säilyttää aina aseen osat erillään. Tästä ei olisi aseen haltijalle erityistä haittaa, mutta se hankaloittaisi aseen luvatonta käyttöönottoa entisestään. Muita tarpeellisia tiukennuksia olisivat varsijousten saattaminen luvanvaraisiksi sekä puoliautomaattiaseiden kielto.

Piraattipuolue

Petrus Pennanen

Eduskuntapuolueiden lisäksi Suomen Sotilas esitti samat kysymykset piraattipuolueelle, joka on puoluerekisterissä mutta jolla ei ainakaan vielä kevään 2019 vaaleja edeltäneillä valtiopäivillä ole yhtään kansanedustajaa. Puolue ajaa kansanvaltaa, sananvapautta, yksityisyyden suojaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Moneen yhteiskunnalliseen asiaan sillä ei ole kantaa, eikä sitä voi sijoittaa perinteiselle vasemmisto–oikeisto-akselille.

Puolueen puolesta vastasi sen puheenjohtaja Petrus Pennanen. Hän on koulutukseltaan ydinfysiikan tohtori ja muun muassa Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.

Yleinen asevelvollisuus

Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kohtele kansalaisia tasa-arvoisesti, eikä miesten pakottaminen palvelukseen vankilan uhalla sovi yksilönvapautta kunnioittavaan valtioon. Siksi asepalvelus tulee muuttaa vapaaehtoiseksi molemmille sukupuolille. Samalla pitää kuitenkin pitää huolta siitä, että Suomen puolustuskyky ei heikkene.

Tasa-arvo

Ei ole tasa-arvoista. Puolueemme kannattaa tasa-arvoista, vapaaehtoista asepalvelusta.

Nato-jäsenyys

Piraattipuolueella ei ole kantaa Nato-jäsenyyteen – jäsenissä on sekä Nato-jäsenyyttä kannattavia että vastustavia.

Henkilökohtainen kantani on, että olemme jo käytännössä integroituneet Natoon ja antaneet sen joukoille luvan tulla Suomeen, joten Nato-jäsenyys ja sen mukana tulevat turvatakuut on hankittava mahdollisimman pian. Nato-optio, jota voidaan käyttää kriisitilanteessa, on ymmärtääkseni harhaluulo.

Korvetit ja hävittäjät

Puolue ei ole vielä muodostanut kantaa hävittäjähankintoihin.

Oma mielipiteeni on, että hävittäjähankinnat ovat hyvin perusteltuja, sillä ilmaherruus on nykyaikaisessa sodankäynnissä ratkaiseva tekijä. Rahoitus on mahdollista valtion budjetista, ja vastavuoroiset kaupat Suomesta kuuluvat mukaan. Sopivaksi määräksi ovat ilmasodan asiantuntijat määrittäneet 64. Luotan heihin.

Aseet

Puolueella ei ole tähän tarkkaa kantaa, muuta kuin yleinen linjaus vapaudesta toimia haluamallaan tavalla niin kauan, kun ei loukkaa muiden vastaavaa oikeutta.

Oma kantani on, että yksityishenkilöillä on oikeus käyttää aseita kaikissa mainituissa neljässä käyttötarkoituksessa. Nykyiset rajoitukset vaikuttavat riittäviltä, joten niitä ei tarvitse kiristää.

Avainsanat: , , ,

Share This