Suomen Sotilas tutustui ARROW-harjoituksen amerikkalaisjoukkoon

Suomen Sotilas tutustui toukokuussa Arrow –harjoitukseen.

Suurin mielenkiinto kohdistui luonnollisesti 150 sotilaan pieneen yhdysvaltalaisosastoon, mutta oli paikalla toki muitakin.

Harjoitus pidetään vuosittain perinteisellä ohjelmalla. 1. viikko harjoittelua ja 2-puoleisia taisteluharjoituksia sekä 2. viikko kovapanosammunnat. Jenkkien lisäksi joukkoina oli Panssariprikaatista joukkotuotanto PsJK sekä PsJ ja lisäksi tykistö- ja krh –osia sekä KarPR:sta CV (CV9030FIN rynnäkköpanssarivaunu) -komppania. Epäsuoran tulen toimijoita emme päässeet näkemään rajallisen vierailuajan johdosta.

arrow 140

Strykerin M151 Protector kauko-ohjattu torni. Kuvassa näkyy M2 12.7 mm (.50 cal) kk sekä MK19 40 mm kranaattikivääri video ja lämpökamera tähtäinlaitteineen. Lyhyet putket ovat omasuojan suojasavujärjestelmää varten.

Amerikkalaissotilaat kehuivat suomalaisia, kuten on jo luettu. Toki on syytä muistaa, että sivistysmaissa on tapana kehua. Jos haluaa tietoa niin kannattaa kuunnella mitä ei kehuta… Ehkä yllättävin kommentti oli, kun eräs heistä valitteli yöunien jääneen välillä vähiin, koska leirialueella tuli iltaisin juteltua suomalaispoikien kanssa yömyöhään. Lähes koko itäisen Euroopan kiertäneen veteraanisotilaan tavallinen kokemus isäntämaan armeijoista kun oli, etteivät tavalliset sotilaat juuri heidän kanssaan pyrkineet keskustelemaan. Suomalaisia kun yleensä pidetään hiljaisina… Ehkä asian vaikutti nuorten erinomainen englannintaitokin. Ja nykynuorisomme taitaa olla muutenkin vähän toista maata kuin esi-isänsä näissä kansainvälisissä kontakteissa…

arrow 088

HämJP:n (Hämeen Jääkäripataljoona) jääkäri ja MT-LBv miehistönkuljetusvaunu taisteluammunnassa. Vaunun kyljessä oleva koivutukki ei ole teltan lämmitystä varten vaan ns. telatukki, jota tarvitaan vaunun saamiseksi ylös pehmeästä paikasta omin voimin.

Sotilaskulttuureissa havaittiin eroja, kuten luonnollista. Esimerkkinä vaikkapa se, että jenkit nukkuivat yön mieluummin epämukavammin Strykereissä kun mukavasti teltoissa. Suoja yllätystä vastaan on parempi eikä lämmityksen lämpöjäljestä tarvitse välittää. Aikatauluihin taasen suurvalta suhtautuu suurpiirteisemmin. Meillähän toiminta alkaa aina ennalta käskettynä aikana, ellei jokin ulkoinen asia sitä estä. Amerikkalaisia joutuivat suomalaiset välillä odottelemaan kauankin. Niin, lännenleffoissahan ratsuväki saapui aina ajoissa…

arrow 137

Ei. Koeajamaan emme sentään Strykeria tällä kertaa päässeet, mutta ehkä joku päivä vielä…

Amerikkalaiset kuuluivat 2nd Cavalry Regimentin 2. Companyyn (toisen ratsuväkirykmentin toinen komppania), jonka sijoituspaikka on Ohiossa. Johtajat olivat pitkään palvellutta palkkaväkeä mutta miehistö saapui yksikköön vasta vuodenvaihteessa alokaskoulutuksen (ns. Boot Camp) jälkeen. Joukkoa kouluttivat vain siten sen omat johtajat. Julkisuudesta on jo tuttua, miten amerikkalaissotilaat ihmettelivät omien sotilaidemme suorituskykyä vain neljän kuukauden koulutuksen jälkeen. Suomen Sotilaassa emme tietystikään väheksy suomalaissotilaan alkujen osaamista ja valmiuksia, mutta on ehkä hyvä kuitenkin kysyä, kuinkahan kävisi jos kovapanosammunnoista poistettaisiin kouluttajat ja varohenkilökunta eli joukko todella toimisi amerikkalaisten tavoin ainoastaan omien johtajiensa kanssa. Tämä siis vain kysymyksenä. Tämän testaamisen estävät tietysti rauhan ajan varomääräykset.

Kansainvälinen harjoitus aiheutti aikamoisen vilskeen ahtaalla Pohjankankaan harjoitusalueella, mutta kaikesta oli maanantaihin mennessä selvitty. Metsäpalot aiheuttivat paljon lisätyötä ja sinko- sekä ohjusammuntojen poisjäämisen. Amerikkalaisille tuli myös iltatöitä, kun valojuovat (joka 3:s) piti poistaa valmiiksi täytetyistä kk-vöistä.

arrow 147

Strykerit uteliaiden tarkkailijoiden tutkittavana Pohjankankaalla Satakunnassa. Huomaa huoltolavettiajoneuvon hiekanruskea väritys. Stryker edustaa nykyään muodikasta kahdeksanpyöräistä miehistönkuljetusajoneuvo-sukupolvea. Ajoneuvon kanssa on ollut melkoisesti ongelmia, mutta se on tänään Yhdysvaltain maavoimien peruskalustoa. Pyöräalustalla saavutetaan telakalustoa parempi operatiivinen maantieliikkuvuus ja yleensä parempi ilmakuljetettavuus sekä tietysti alemmat elinkaarikustannukset.

Nykyisten suunnitelmien mukaan kansainvälisyys jatkuu, koska Suomi on avannut tämän harjoituksen halukkaille valtioille. Nyt ehti ensi USA; ensi vuonna on vuorossa joku toinen maa.

arrow 046

Harjoituksen johtola lippuineen. Tuttu paikka monelle tykkimiehelle.

Jutun avauskuvassa: Amerikkalaisen Stryker miehistönkuljetusvaunun Joystick ohjatun tornin näyttö sekä käyttölaitteet. Ruudun oikealla puolella näkyy GPS -yksikkö, joka löytyy joka vaunusta.

Teksti ja kuvat: AO/SS

Avainsanat: , , ,

Share This