Suomen Sotilas Uusimaa -harjoituksen matkassa

Suomen Sotilas seurasi 27.11.2017 käynnistynyttä UUSIMAA 17 sotaharjoitusta. Se on päättyvän vuoden suurin sotaharjoitus ja sekä Maa- että Merivoimien pääharjoitus. Ilmavoimatkin mielellään osallistuisi isommalla joukolla, mutta Helsinki-Vantaan siviililiikenne rajoittaa varsin suuresti ilmatoimintaa. Maalilentojen eli vastustajan esittämisen lisäksi harjoitellaan myös Pääkaupunkiseudun ilmapuolustusta sekä tuoreinta kykyä, ilmasta-maahan vaikuttamista.

Harjoituksen tarkoitusta ja kulkua selvitti Maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko. Puolustusvoimat on kääntänyt toimintasuuntansa valmius edellä toimimiseen ja haluaa myös näyttää sen ulospäin, sekä omille kansalaisille että muillekin. Pääkaupunkiseutu on tärkeä osa aluettamme jossa maavoimat näkyy muunakin aikana. Mikään puolustushaara ei kuitenkaan selviä uhkistaan yksin joten Ilmavoimat sekä Merivoimat esiintyvät harjoituksessa myös näkyvästi. Tällä kertaa tämä tarkoitti meille medialle tunnistus- ja käännytyslento-demoesitystä Vuosaaren satamassa sekä merimiinoitusnäytöstä miinalautta Porkkalan kyydissä.

Harjoitukseen osallistuu viimeisimmän tiedon mukaan 8600 sotilasta. Reserviläisiä heistä on noin 3000. Tähän pääharjoituksen on keskitetty pääosa tämän vuoden kertausharjoituksista. Kutsutut reserviläiset ovat pääosin kotiutuneet vain korkeintaan kaksi vuotta sitten. Heistä muodostetaan tärkeimmät sodan ajan joukkomme, jotka maahantunkeutujat kohtaavat.

Tänään harjoiteltiin Vuosaaressa pienemmän intensiteetin uhkien torjuntaa. Näitä voi kuvata vaikka muotitermillä hybridiuhat. Ennen puhuttiin ns. harmaasta vaiheesta. Nämä uhat saattavat tapahtua joko kokonaan ilman ennakkovaroitusta tai ainakin kehittyä hyvin nopeasti. Tänään harjoitustilanteena oli kuviteltu rahtialus Suomenlahdella, joka ilmoitti joutuneensa hätään ja nopeasti ajaa suoraan Vuosaareen hätäsatamaan. Aluksesta purkautuu kuitenkin tunnuksettomia aseistettu miehiä. Tämänkaltaista tilannetta johtaa poliisi saaden virka-apua Puolustusvoimilta sekä Pelastuslaitokselta. Oman alueensa tuntevat satamaviranomaiset avustavat omalta osaltaan. Nyt mukana olivat vielä Säteilyturvakeskus sekä Tullilaitos pienin joukoin. Käytössä oli siten koko viranomaispalettimme, jolla tämänkaltaiset tilanteet ratkaistaisiin. Asian tärkeyttä ja ajankohtaisuutta kuvaa parhaiten se, että tätä vastaavia harjoituksia pidetään useita kertoja vuodessa.

Pääkaupunkiseudun puolustusta johtava Kaartin Jääkärirykmentin komentaja eversti Ahti Kurvinen kertoi Suomen Sotilaalle, että valmius rakentuu muun muassa kyvystä reagoida nopeasti riittävin voimin erilaisiin uhkiin, varautua kaikkiin mahdollisiin epätodennäköisimpiinkin uhkiin sekä ylläpitää jatkuvasti yhteistätilannekuvaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Johtamisen on tietysti toimittava kaikissa tilanteissa. Viranomaisten keskinäiseen viestintään käyttämä Virve-verkko on varmennettu tavoilla, joita ei ymmärrettävästi tarkemmin selvitetty. Tarvittaessa viestit kulkevat lähettivoiminkin. Valmiuden osalta on Maavoimissa palattu takaisin Kylmän sodan aikaiseen ajatteluun. Kuluneiden rauhallisten vuosikymmenten vuoksi on tämä tilanne uusi valtaosalle henkilökuntaakin. Nuoremmat kouluttajat sekä varusmiehet ovat sitä vastoin suhtautuneet innolla valmiuskoulutukseen sekä heille lankeaviin ”oikeantuntuisiin” tehtäviin. Komentaja uskoo että laiva kääntyy pian kokonaan ja 24/7 valmius on pian rutiinijuttu kaikille.

Merivoimien osuutta esitteli medialle komentaja Kaarle Wikström. Alueellisen koskemattomuuden valvonta sekä tarvittaessa turvaaminen meriyhteyksien suojaamisen ohella ovat päätehtävät jatkuvasti. Tarvittaessa suljetaan väyliä miinoituksin ja osallistutaan maihinnousun torjuntaan. Tässä harjoituksessa maatamme koskevan uhan kehittyessä edelleen vaarallisemmaksi seurasimme mukana, kun Merivoimien miinalautta Porkkala lähti laskemaan suojamiinoitteita. Alus on ainoastaan kevyesti aseistettu, jolloin se tarvitsee muiden toimijoiden suojaa. Ilmavoimien Hornet-koneiden ohella sitä tarjosi tällä ohjusvene Hamina.

Myös miinojen lasku saattaa olla mediaseksikästä, koska kuvaajien väliin oli jopa vaikea mahtua. Kolmen vanhemman tyyppisen miinan laskuoperaatio saakin luultavasti näkyvän osan harjoituksen julkisuudesta.

Myös ”risteilyaluksemme” miinalautta Porkkala on tänä purjehduskautena palannut palvelukseen peruskorjauksesta. Voisi myös käyttää termiä rakennettu uudelleen, sillä entisestä 1993 valmistuneesta aluksesta jäi käytännössä vain teräsrunko muun osan mennessä uusiksi laivan koneita myöten. Jäissäkulkukykyinen alus voi ottaa kerralla vajaat 100 miinaa. Avomerelle ei kaikissa säissä ole asiaa, vaikkaalus on käynyt Latviassa asti. Pääaosin on kuitenkin tarkoitus toimia saariston suojissa.

Harjoituksen taisteluvaihe alkaa huomenna keskiviikkona. Suomen Sotilas seuraa tapahtumia Länsi-Uudellamaalla.

 

 

Share This