Suomen Sotilas 4/2019

Lehden esittely

Teknologian kylmä sota

Huawei on jakanut maailmaa viime kuukausina. Osa näkee sen nousseen edistykselliseksi teknologiajohtajaksi omalla alallaan. Osalle se on osa Kiinan valtion vakoilujärjestelmää. Uusi teknologia on muuttamassa rahoituspalveluita, ja se tulee muuttamaan myös sitä, ketkä voivat kontrolloida rahoitusjärjestelmää. Kumpikin esimerkki kuvaa sitä, miten maailmassa on syntymässä uusi teknologiakilpailu, joka jakaa maailmaa ainakin kahteen leiriin. Varmaa on vain se, että ken tulee hallitsemaan tulevaisuuden teknologioita, dataa ja rahavirtoja, hallitsee maailmaa.

Kuka on veteraani – kiista veteraaniudesta saksalaiseen tapaan

On veteraaniautoja, opettajaveteraaneja ja sitten tietysti sotaveteraaneja. Mutta kuka on veteraani? Keskustelua kuulee joskus käytävän Suomessakin. Miten asia on ratkaistu perinpohjaisesti asiat yleensä säätävässä Saksassa? Saksalainen veteraaniavustajamme kertoo. Yllättäen saksalaiset eivät tee asiasta yksinkertaista, normaalia tai helppoa. Sitäkin yksiselitteisemmän kyllä.

Kiinan punatähti nousee

Suomen Sotilas tutustui jälleen paikan päällä Zhuhaissa Kiinassa idän nousevan jätin sotateknologiaan. Analyysi nähdystä ja kuullusta ilmestyy nyt jo seuraavaa Zhuhain näytöstä odotellessa. Kiinalaisia ase- ja muitakin projekteja seurattaessa on muistettava, että Kiinassa kvartaali, neljännes, ei merkitse neljännesvuotta vaan neljännesvuosisataa! Samoin julkisuudenhallinta on Kiinassa erittäin pitkälle vietyä, joten usein eri laitteista saatava tieto rajoittuu messuilla tai muissa uutisissa esitettyyn viralliseen informaatioon, ja pitkät tiedotuskatkokset tarjoavat otollisen maaperän spekuloinnille. Seuraavassa pelkkää raakaa faktaa… ja siteerattua myyntipuhetta… Kiinasta, vain Suomen Sotilaassa.

Taisteluosasto Kuhlmey torjui Puna-armeijan Kannaksella

Jatkosodan neljäs kesä. Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen – neljännen strategisen iskun – Suomea vastaan Karjalankannaksella 9.6.1944. Hyökkäys johti jo seuraavana päivänä läpimurtoon Valkeasaaressa ja Kannaksella puolustuksessa olleiden joukkojemme nopeaan vetäytymiseen luoteen suuntaan, kohti Viipuria. Kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasota oli päättynyt, ja takaisinpäin tultiin, aluksi lujaa. Hyökkäyksen tavoite oli Suomen irrottaminen sodasta ja talvisodassa kesken jääneen työn saattaminen loppuun. Suomen itsenäisyys ja väestön elinmahdollisuudet olivat uhattuina.Suomi pyysi 11. ja 12.6. Saksan apua Neuvostoliiton hyökkäyksen torjuntaan. Hitler päätti auttaa 12.6. Saksan apuun kuului lentokone-, panssarintorjunta-ase- ja ampumatarviketoimituksia sekä Saksan asevoimien joukkojen siirtoja Suomeen.

Suomeen tuli 122. jalkaväkidivisioona sekä 303. rynnäkkötykkiprikaati, jotka operoivat Viipurin alueella 22.6.1944 alkaen. Luftwaffesta, Saksan ilmavoimista, saatiin maahamme taisteluosasto Kuhlmey, joka taisteli reilun kuukauden ajan yhteistyössä Suomen ilmavoimien kanssa Karjalankannaksen taivaalla Neuvostoliiton ilmaylivoiman lyömiseksi ja sen maavoimien hyökkäyksen pysäyttämiseksi. Tässä artikkelissa – monien lukijoiden pyynnöstä – Suomen Sotilas palaa kesään 1944 ja palauttaa mieliin, mikä taisteluosasto Kuhlmey oli ja miten se Suomessa taisteli.

II SS-Panzerkorpsin sotatie Normandiasta Arnhemiin

Syyskuussa 75 vuotta sitten Euroopassa näytti tältä. Puna-armeija oli edennyt kesäkuun 1944 jälkeen jo Itä-Preussin porteille ja Veikselin rannoille, jossa se seurasi kyynisesti joen vastarannalta, kun saksalaiset murskasivat armotta Varsovan kansannousun. Suomi irtautui sodasta. Tallinnaan puna-armeija saapui 22.8.1944. Valta vaihtui taas Baltiassa. Lännessä sota oli edennyt jo läpi Belgian aivan Saksan valtakunnan rajoille. Liittoutuneiden mekanisoidut joukot tarvitsivat huoltotaukoa niin idässä kuin lännessä. Amerikkalaisilla kumipyörillä huollettu sota näytti venyvän sittenkin. Montgomery halusi yhä nopeaa ratkaisua ja päätti yrittää huikeaa maahanlaskuoperaatiota. Tiedustelunsa laiminlyöneet liittoutuneet törmäsivät yllätyksekseen SS-panssarijoukkoihin, joita vastaan he olivat taistelleet jo tiensä ulos Normandian rantahiekoilta. Edessä oli riemumarssin sijasta verinen taistelu, jollainen oli takanakin. Voitosta lännessäkään ei tullut helppo, ilmainen eikä lyhyt. Mutta minkälainen vastustaja oli Hitlerin palokunta, Saksan Waffen SS:n panssariarmeijakunta 75 vuotta sitten?

Operaatio Market Garden – pojat jouluksi kotiin

Normandian taisteluiden jälkeen liittoutuneiden etenemistä alkoivat hidastaa kasvavat huolto-ongelmat. Pohjois-Ranskan satamat olivat tuhoutuneet pahoin, mikä rajoitti huomattavasti liittoutuneiden huoltomahdollisuuksia. Moottoroitu sodankäynti vaati valtavan logistisen järjestelmän, jonka täytyi vielä toimiakin. Hyökkääminen samanaikaisesti laajalla rintamalla ei ollut mahdollista, joten liittoutuneet eivät voineet täysin hyödyntää materiaalista ylivoimaansa. Saksan tappio Normandiassa herätti siitä huolimatta toiveita sodan päättämisestä vielä vuoden 1944 aikana. Neuvostoliiton eteneminen idässä oli ollut nopeaa, ja se lisäsi vaikutelmaa siitä, että Saksa oli käytännössä lyöty. Kuten tunnettua, arvio osoittautui kovin optimistiseksi.

Patria AMV XP – extra-pönäkkä

Patria esitteli AMV-mallistonsa XP-version vuonna 2013. Se on edelleen kehitetty versio aika ajoittain vientimenestykseksikin osoittautuneesta panssaroidusta AMV-pyöräajoneuvosta. Patria AMVXP parantaa monilta osin edeltäjiinsä verrattuna. Mallimerkinnän kirjaimet XP tulevat sanoista Extra Performance, Extra Payload ja Extra Protection, eli tarjolla on entistä parempi suorituskyky, suurempi kantavuus ja tehokkaampi suojaus. Kurkkasimme pellin – tai tässä tapauksessa pikemminkin panssarin – alle ja otimme tyypit nähdäksemme, millaisin eväin lupauksiin vastataan.

Lehden saatavuus

Suomen Sotilas -lehden numero on saatavissa hyvinvarustetuista lehtipisteistä 28.10.2019 saakka hintaan 13,50€

Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste Lehtipisteen karttapalvelun avulla: www.lehtipiste.fi/802246.html

Tilaa jo seuraava Suomen Sotilas -lehti suoraan kotiisi: www.suomensotilas.fi/tilaa

Sisällysluettelo

UUSI KYLMÄ SOTA

6 Teknologian kylmä sota – Jouko Ahvenainen

JYVÄLLÄ

14 Turvallisuuskatsaus

18 Kansainvälisen sotilasyhteistyön kesä Suomessa

19 Tiedustelulait voimaan kesäkuussa

Suomi ja Ruotsi kimppaan rannikonpuolustuksessa

20 Kivinen komentajaksi

Maailmanympäripurjehtija sai merimiehen vastaanoton

MPK haasteiden edessä

21 Legion of Merit Lindbergille

Viron vapaussodan sankarihauta korjattiin

Miinalaiva Hämeenmaa kävi Venäjän puolella

22 Maailmalta – Pekka Mäkelä

27 Rinteen hallitusohjelma lupaa paljon – Pekka Virkki

29 Kuka on veteraani? – Agilolf Kesselring

IIVI

31 Viimeinen normaali päivä – Iivi Masso

TAKTIIKKA & TEKNIIKKA

32 Kiinan punatähti nousee – Kyösti Partonen

75 VUOTTA SITTEN

42 Taisteluosasto Kuhlmey – Timo Säyrinen

47 I/Schlachtgeschwader 3 – Timo Säyrinen

49 II/Jagdgeschwader 54 – Timo Säyrinen

50 1./Schlachtgeschwader 5 – Timo Säyrinen

51 1./Nahaufklärungsgruppe 5 – Timo Säyrinen

52 Erich Rudorffer – Timo Säyrinen

54 Franz-Josef Schoppe – Timo Säyrinen

55 Transportgruppe 10 – Timo Säyrinen

56 Gerhard Thyben – Timo Säyrinen

58 Normandiasta Arnhemiin – Antti Karila

69 Operaatio Market Garden – Antti Karila

80 Hell’s Highway – Antti Karila

KOEAJOSSA

82 Patria AMVXP, Extra pönäkkä – Seppo Salmi

89 Liikkeellä ilman miehistöä – Seppo Salmi

KNUUTI

90 Ruotsi ja kylmän sodan koneet – Jukka Knuuti

Share This