Suomen Sotilaan Aseet

Lehden esittely

Konepistoolien jatkosota: Suomi-konepistooli ja PPSh-41

Usein kuulee mainittavan, että venäläiset puutukkiset ja rumpulippaalla varustetut konepistoolit olivat pelkkiä Suomi-konepistoolin kopioita. Aseteknisesti ei itse aseiden perusrakenteen osalta näin kylläkään ole. Sen sijaan pitää paikkansa, että asemallin yleiset ominaisuudet ja taktiset käyttötarkoitukset omaksuttiin ja otettiin Neuvostoliitossa käyttöön lähes täysin suomalaisilta talvisodassa saadun opetuksen ja katkerien kokemusten kautta. Eikä talvisodan opetus jäänyt vain vastustajan opiksi, vaan se näkyi sodan loppuun mennessä kaikilla rintamilla aina Tyynenvaltameren viidakoista Pohjois- Afrikan autiomaihin ja Neuvostoliiton jäisiltä aroilta Normandian rantahiekoille. Suomalaiset toivat konepistoolin takaisin taistelukentälle.

Konepistoolien kaksintaistelu: Lahden Suomi vastaan Venäjän Shpagin

Ammuimme molemmilla aseilla sekä noin kahdenkymmenen asteen pakkasella että vastaavasti noin 20 astetta nollan yläpuolella. Lisäksi aseita kuskattiin mukana maastossa ja tehtiin niihin tuttavuutta puskajussin (venäläisittäin pensasneuvostoliittolaisen) morsiamena muutamalla kesäisellä ja talvisella kenttätestireissulla. Kumpikin ase osoittautui maineensa veroiseksi, erittäin hyväksi lähitaisteluaseeksi nopeastikin koulutetun taistelijan käsissä.

 

Sudajev ja Suomen serkku

Maineikas Suomi-konepistooli osoittautui kaikista eduistaan ja ansioistaan huolimatta sodan olosuhteissa kalliiksi ja aikaa vieväksi valmistaa. Siksi konepistooliaseistuksen määrien nostamiseksi pyrittiin jatkosodan aikana hakemaan sen rinnalle toista halvempaa ja nopeaan massavalmistukseen soveltuvaa asetyyppiä. Kesällä 1943 tällainen löytyikin, mutta viholliselta vallatusta aseistuksesta. Kyseessä oli venäläinen teräslevyrunkoinen ja taittoperällä varustettu 7,62 mm:n Sudajev-konepistooli, PPS (Pistolet-Pulemet Sudajeva). Muuntamalla sotasaaliskonepistooli 9 mm:n patruunalle sekä suomalaisille tanko- ja rumpulippaille soveltuvaksi syntyi suomalaiseen tuotantoon uudenlainen konepistooli m/44, jonka sukujuuret kuitenkin ovat varsin vahvasti peräisin edesmenneestä Neuvostoliitosta.

 

Peltiheikki vastaan Sudajev

Suomen Sotilas koeampui sota-aikaisen neuvostokeksinnön ja suomalaisten siitä kehittämän, peltikonepistooliksi tai Peltiheikiksi pilkatun m/44:n. Aseet yllättivät laadullaan ja toimivuudellaan.

 

Emma ja Lahti-Saloranta

Talvi- ja jatkosodassa ja vielä pitkään sen jälkeen pikakivääri tai konepistooli oli Suomen armeijan tärkein ryhmäase. Pikakivääreitä oli yleensä kahta mallia. Kotimainen oli vuosimallia 1926, ja sotasaalisaseena palveli yhtenä toisen maailmansodan parhaana käsiaseena tunnettu neuvostoliittolainen malli 1927, jolla luonnollisesti myös tuolloinen vastustajamme ampui. Onko Emmana tunnettu Degtjarev maineensa väärti ja miksi kuuluisan Aimo Lahden yhdessä Arvo Salorannan kanssa suunnittelema ase ei yltänyt alkuunkaan legendaarisen Lahden Suomi-konepistoolin maineeseen?

Miten tehdään maailman paras konekivääri? MG 42

Suomen Sotilas esittelee legendaarisen saksalaisen konekiväärin MG 42:n. Yli 75-vuotiasta asetta pidetään edelleen aikansa parhaana konekiväärinä. Miten ase kehitettiin, miten sitä käytettiin ja minkälainen se on ampua? Me ammumme ja kerromme, sinä luet, nautit ja uskot.
MG 34 vastaan MG 42

MG 42:n rakenne perustui suuressa määrin teräspellistä puristettuihin osiin, ja vain aivan olennaisimmat osat olivat massiivisista teräskappaleista koneistettuja. Piippu, lukko ja muita pienempiä osia oli tehtävä perinteisesti, mutta muun muassa aseen runko koostui hitsaamalla toisiinsa liitetyistä peltiosista. Rakenteella päästiin siihen, että varsinaisen aseteollisuuden ulkopuolelta voitiin tuotannossa alihankkijoina käyttää uusia, useimmiten pienempiä tehtaita. Myös tuotanto nopeutui aivan olennaisesti tuotantotavan vaihtuessa. Tämä suuntaus ei ollut pelkästään Saksassa, vaan muissakin sotaa käyvissä maissa aseita yksinkertaistettiin samalla tavalla. Jopa Suomessa päästiin tähän Konepistooli 44:n muodossa, mutta sodankäynnin kannalta liian myöhään.

 

Desert Eagle .50AE

Ihmisillä on elokuvista, videopeleistä ja oikeasta elämästäkin saatuja käsityksiä, joita voisi olettaa todeksi. Tälläkin kertaa totuus poikkeaa viihdemaailman kuvastosta melkoisesti, ja kuvien murtaja on rakkaudella Israelissa tuotettu Desert Eagle .50AE.

Desert Eagle nostaa ensimmäisenä ihmisille mieleen Hollywoodin viihderainat, joissa juostessa ammutaan samalla yhdellä kädellä tarkasti. Desert Eagle .50AE -aseen omistajana voin todeta, että näin ei voi tehdä.

Tähtäin, jolla osuu aina

Taistelu vihollisen tulen alla, pulssi 160, huono ampuma-asento, taistelu-uupumus, tilannetietoisuuden puutteen luoma stressi – ihan tavanomainen tilanne jalkaväkitaistelijalle niin maastossa kuin asutuskeskuksessakin. Taistelutilanteessa tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Hyvä osuma vaarantuu lukuisista ampujaa kuormittavista häiriötekijöistä.

Suomen Sotilas tutustui SMASH 2000 -tähtäimeen DSEI 2019 -puolustustarvikemessuilla syyskuussa. Tutustuimme tuotteeseen huolellisesti. Nyt on raportin aika.


Suomen Sotilaan Aseet -erikoisjulkaisun saat vain lehtipisteistä edulliseen 8,90 € hintaan. Aseet-extra on myynnissä 17.3. – 15.5.2020.

Katso tästä linkistä lähin Suomen Sotilaan Aseet -erikoisnumeroa myyvä lehtipiste: www.lehtipiste.fi/878284.html

Sisällysluettelo

4 Konepistoolien jatkosota

14 Suomi-konepistoolin valmistusvaiheita

20 Lahden Suomi vs. Venäjän Shpagin

26 Sudajev ja Suomen serkku

32 Kaksintaistelu: Peltiheikki ja Sudajev

35 Kaksi kovaa: 7,62×25 vs. 9×19

36 ”Emma” ja Lahti-Saloranta

45 Mikä on pikakivääri?

54 Legendaarinen MG 42

64 Elämä jatkuu sodan jälkeen

68 MG 34 vs. MG 42

72 Desert Eagle .50AE

78 Tähtäin, jolla osuu aina

Share This