Suomen Sotilaan Hävittäjät II

Lehden esittely

Sopwith Camel lensi Suomenkin taivailla

Ensimmäinen maailmansota. Moottorin voimalla tapahtuva ilmailu oli reilun kymmenen vuoden ikäinen, ja sotilasilmailu aivan hieman nuorempi. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa ilma-aseen toiminta oli yksinomaan tiedustelua. Vastapuolen tiedustelun estämiseksi syntyi erityisesti lentokoneiden alas ampumiseen tarkoitettu lentokonetyyppi: hävittäjä. Ensimmäisenä ilmasotahistorian oikeana hävittäjänä voidaan pitää saksalaista Fokker E.III:ta, jossa oli tahdistimella varustettu potkurikehän läpi ampuva konekivääri.Lentäjä kykeni samanaikaisesti ohjaamaan lentokonetta ja taistelemaan. Brittien ja ranskalaisten oli vastattava tähän. Yksi vastaus oli maailmankuulu Sopwith Camel, joka lensi yli sata vuotta sitten Suomenkin taivaalla!

Camelien ilma-merisotaa Suomesta bolševikkeja vastaan!

Camelit lensivät hänen majesteettinsa väreissä viimeisiä sotalentojaan Suomesta reilu sata vuotta sitten. Sota Suomenlahdella vuonna 1919 oli lähellä muuttaa maailmanhistoriaa, ja näyttelivätpä siinä pientä osaansa niin Suomen ja Britannian nuoret ilmavoimatkin.

Fokker D.XXI – enemmän suomalainen kuin Alankomaista

80 vuotta sitten Suomessa vallitsi rauha. Häilyvä rauha kahden sodan välillä. Tulevasta ei ollut tietysti tietoa, mutta vuoden takaisen taistelun muisto oli kitkerä ja uuden hyökkäyksen pelko konkreettinen. Vuotta aikaisemmin Suomen kaupunkien turvana oli kieppunut taivaalla monenkirjavaa konetta. Niistä suorituskykyisin oli Fokker D.XXI, joka oli lopulta varsin suomalainen ja jolla suomalaiset tekivät historiaa, maailmanennätyksenkin. Kone, joka saisi vanhentuneenakin puolustaa isänmaata vielä seuraavassa sodassa.

Llv 24 Suomen ilmavoimien menestyksekkäin hävittäjälaivue

Lentolaivue 24 perustettiin lokakuussa 1933. Se muodosti yhdessä Lentoaseman esikunnan ja lentolaivue 10 kanssa lentoasema 1:n. Lentoasema oli ryhmitetty Uttiin. Lentoasema on tässä Ilmavoimien joukko-osaston nimi eikä sitä tule käsittää fyysisenä lentoasemana tai -kenttänä.

Lavotškin La-5 – ruumisarkusta työkaluksi

Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941, oli jälkimmäisen ilmavoimat saamassa käyttöönsä Jak-1-, LaGG-3- sekä MiG-3-hävittäjäkalustoa. Näillä hävittäjillä Neuvostoliitto pärjäsi jotenkin Messerschmitt Bf 109- ja vuodesta 1942 Focke-Wulf 190 -koneita vastaan, ja varsinkin kaksi alussa ensin mainittua kantoivat ilmataisteluiden pääpaineen vuoden puolentoista ajan neuvostoilmavoimissa suunnilleen vuoden 1942 alusta lukien. Vuoden 1942 loppupuolella tuli tuotantoon kaksi hävittäjää, jotka taistelisivat sodan loppuun saakka, parannetuin versioin tietenkin. Näitä kahta voidaan pitää punailmavoimien tärkeimpinä hävittäjinä toisessa maailmansodassa. Jakovlev Jak-9:stä ja Lavotškin La-5:stä tuli Neuvostoliiton eniten valmistamia hävittäjiä toisessa maailmansodassa.

Focke-Wulf 190 Suomen suojana 1944

”Olemme alakynnessä – – minun ja hävittäjälentäjieni mielestä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Fw 190 olisi tämän hetken paras yleishävittäjä.”
Näin kirjoitti brittien RAF:n hävittäjälennoston (Royal Air Force Fighter Command) komentaja Air Marshal (kenraaliluutnanttia vastaava RAF:n ja eräiden muidenkin ilmavoimien upseerin arvo) Sholto Douglas esimiehilleen heinäkuussa 1942. Tuohon aikaan oli jo reilun vuoden verran ollut voimassa Leaning on France -hyökkäystaktiikka (Ranskaan nojautuminen). Kyseessä oli RAF:n aluksi heikoin mutta koko ajan kasvavin voimin tekemät ilmahyökkäykset Saksan miehittämään Pohjois-Ranskaan ja Belgiaan.

Kesällä 1942 alueelle ryhmitettyjen kahden Luftwaffen hävittäjärykmentin kuudesta laivueesta viisi taisteli brittejä vastaan Focke-Wulf 190 -koneilla ja kuudennellakin oli käynnissä vaihto Messerschmitt Bf 109:stä Fockeen. Elettiin aikaa, jolloin Luftwaffen hävittäjäaselaji oli luultavasti laadullisesti eniten niskan päällä brittivastustajiinsa nähden koko toinen maailmansota huomioiden. Ja tämä oli suureksi osaksi Focke-Wulf 190:n ansiota. Kaksi vuotta myöhemmin Fockella ratkaistiin Suomenkin kohtaloita.

North American P-51 Mustang – sodan voittanut hävittäjä?

Britannian valtion hankintakomissio otti huhtikuussa 1940 yhteyttä Yhdysvaltoihin. Sen tarkoitus oli hankkia amerikkalainen hävittäjä täydentämään Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (RAF) Supermarine Spitfire- ja Hawker Hurricane -hävittäjiä. Yhdysvallat tarjosi briteille aluksi lisenssivalmistusta Curtiss P-40 Warhawk -hävittäjään. Mutta North American -tehdas esitti, että se suunnittelisi ja valmistaisi briteille uuden paremman hävittäjän, jossa oli tarkoitus käyttää samaa Allison-rivimoottoria. Tämähän kävi briteille, jotka kuitenkin vaativat, että hävittäjän prototyypin tuli valmistua 120 päivässä. Kiire oli, sota oli käynnissä. Ja North American onnistui. Proto valmistui 117 päivässä. Se lensi ensimmäistä kertaa 26.10.1940. Myöhemmillä toinen toistaan menestyksekkäimmillä malleillaan se lensi sodan voittoon.

Jalkapallosota – Mustangien viimeinen rynnäkkö taivaalla

Keski-Amerikan El Salvador ja Honduras kävivät kesällä 1969 sodan, jota myös neljän päivän sodaksi, sadan tunnin sodaksi tai jalkapallosodaksi kutsutaan. Jälkimmäinen nimi juontuu siitä, että sodan syttymisen välittömänä syynä on sanottu olleen maiden välinen kesäkuun lopussa käyty jalkapallo-ottelu. Sodan todelliset syyt olivat tietysti ihan muualla. Keski-Amerikan taivailla nähtiin samalla maailman viimeinen mäntämoottorihävittäjien välinen ilmataistelu. Toisella puolella taisteli myös Mustangeja viimeisessä ilmataistelussaan.

Messerschmitt Me 262 – ensimmäinen suihkuhävittäjä

Viimeisenä kesänä 1944 Me 262 Schwalbe (pääsky) nousi sotataivaan sineen. Oli kulunut vain kolme vuosikymmentä, kun ensimmäisen maailmansodan jotenkuten ilmassa pysyvät lentävät ”kudinpuut” olivat ensi kertaa ihmiskunnan historiassa kiidättäneet ihmisen taivaalle ilmaa raskaammalla lentolaitteella taisteluun toista ihmistä vastaan. Yksi pääskynen ei tuonut kesää eikä voittoa, mutta se nielaisi mäntämoottorihävittäjän taivaalta ja muutti historiaa. Nyt myrskylinnun viimeisestä sotalennosta on jo yli 75 vuotta.

Lockheed Martin F-35 Lightning II – Suomen seuraava sotakone?

Olemme esitelleet tämän julkaisun sivuilla hieman yksinkertaistaen alkujaan toisten lentokoneiden alas ampumiseen tarkoitettuja lentokoneita eli hävittäjiä. Viimeisessä jutussa esittelemämme kone F-35 on poikkeus edellisistä, sillä tätä Suomellekin tarjolla olevaa lentokonetyyppiä ei alun perin ole tarkoitettu tuohon tehtävään. F-35 on poikkeus siinäkin suhteessa, että se on tällä hetkellä ainoa asejärjestelmämarkkinoilla saatavissa oleva häivetaistelukone. Ei se koneesta näkymätöntä tee, ja mikä lopulta on häiveen merkitys, on toinen tarina. Mutta koneessa on muitakin, vähemmän julkisuudessa mainittuja myyntivaltteja. F-35 on kone tämän päivän ja huomisenkin sotataivaalle, jossa maalina on harvemmin toinen miehitetty taistelukone. Kaikki on toisin kuin Sopwith Camelin ja Me 262:n menneessä maailmassa. Ilmojen ritarien ja taivaan koiratappeluiden aika on ohi. Pysyvästi.


Suomen Sotilaan Hävittäjät II -erikoisnumeron saat vain lehtipisteistä edulliseen 9,80 € hintaan. Myyntiaika 16.3.2021 – 14.5.2021. Katso lähin erikoisnumeroa myyvä lehtipiste karttapalvelun avulla: https://www.lehtipiste.fi/880704.html

Sisällysluettelo

4 Sopwith Camel

9 Camelin versiot

12 Camelien ilma-merisotaa Suomesta

20 Fokker D.XXI

30 Lentolaivue 24

36 La-5 – Ruumisarkusta työkaluksi

43 Punatähtien taktiikka ja doktriini

46 Focke-Wulf 190 Suomen suojana

55 Focke-ässät

60 P-51 Mustang – Sodan voittanut hävittäjä?

71 Jalkapallosota

74 Me 262 – Ensimmäinen suihkuhävittäjä

86 Hävittäjien aseistus II maailmansodassa

88 F-35 Lighting

Share This