Suomen Sotilaan Hävittäjät

Lehden esittely

Albatros

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa reilut kymmenen vuotta vanhaa keksintöä, moottorikäyttöistä lentokonetta, käytettiin lähes ainoastaan tiedusteluun ja tykistön tulenjohtoon.

Pari vuotta aikaisemmin Italia oli käyttänyt Libyassa Turkin vastaisella sotaretkellään myös ilmasta maahan -toimintaan pienessä määrin koneita, jotka pudottelivat heikolla menestyksellä pieniä pommeja. Pääosa taistelevien armeijoiden komentajista ei nähnyt lentokoneille sen laajempaa käyttöä, tuskin tosissaan uskoi niiden käytettävyyteen edes tiedustelussa. Tulenjohdossa ja jopa ilmasta maahan -tehtävissä kenraalien mielenkiinnon kohteena olivat pikemminkin ilmaa kevyemmät lentolaitteet eivätkä niinkään lentokoneet. Libyassa vastapuolella ei ollut lentokalustoa.

Kun vuonna 1914 alkaneen maailmanpalon osapuolten tiedustelukoneet kohtasivat taistelualueen yläpuolella yhä useammin, syntyi tarve ryhtyä vaikuttamaan asein vastustajan tiedustelukoneisiin. Ensimmäiset lentokoneiden väliset yhteenotot käytiin lentäjien ja tähystäjien lentokoneisiin mukaansa ottamien kiväärien ja pistoolien avulla – useimmiten heikolla menestyksellä. Pian alettiin kaivata taivaalle kättä pidempää. Syntyi hävittäjä.

Polikarpov I-16 Rotta

Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinilla näytti välillä olleen näkemys, jonka mukaan lentokoneiden suunnittelijoiden työskentelyä tehostaa se, että he ovat vankeudessa. Ainakin suunnittelijat Vladimir Petljakov, Andrei Tupolev ja Nikolai Polikarpov olivat osan työuraansa poliittisia vankeja; kuitenkin he koko ajan suunnittelivat lentokoneita.

Kun Stalin tuli tyytyväiseksi herrojen saavutuksiin, hän joko vapautti heidät tai muutti heidän tuomionsa ehdollisiksi. Vastavallankumouksesta kuolemaan tuomitun Polikarpovin piirustuslaudalta syntyi toisen maailmansodan alla aikansa kovimpia ja edistyksellisimpiä hävittäjiä. Yhden niistä vastustajat nimesivät Rotaksi. I-16 tuli reilu kahdeksan vuosikymmentä sitten tutuksi suomalaisillekin.

Hawker Hurricane – varjoon jäänyt työjuhta

Hurricane taisteli kaikkialla, missä Ison-Britannian asevoimat toimivat. Toisen maailmansodan syttyessä se kuului Messerschmitt Bf 109:n ja Supermarine Spitfiren ohella maailman parhaisiin hävittäjiin. Vuoteen 1942 mennessä Hurricane oli jo hävittäjänä vanhentunut mutta palveli kunniakkaasti sodan loppuun saakka toisarvoisilla sotanäyttämöillä. Hurricaneja valmistettiin Britanniassa ja Kanadassa 14 500–15 000 kappaletta. IIB oli lukumääräisesti tärkein hieman yli 6 000 kappaleella. Tuotanto päättyi vasta vuonna 1944.

Brewster Buffalo – tukialushävittäjä Suomen suojana

Ilmavoimiamme hyvin palvellut Hornet on amerikkalainen tukialuskone, ja sen seuraajaksikin tarjotaan muiden ohella amerikkalaista tukialuskonetta. Mutta on Suomessa lennetty Yhdysvaltain merivoimille suunnitellulla kalustolla ennenkin. Ensimmäiset Brewsterit lennettiin Suomeen maaliskuun alussa 1940, mutta ne eivät enää ehtineet talvisodan taivaille. Viimeiset kaikkiaan 44 Brewsterista saapuivat Suomeen vappuna 80 vuotta sitten.

Mersun ohella ”PyllyValtteri” on maineikkain hävittäjämallimme, joka näytti kyntensä jatkosodan taivaillataitavien suomalaisohjaajien käsissä. Maailmalla Brewster ei ole niin kritiikittömän arvostuksen kohde kuin se on Suomen sotahistoriassa. Koneesta oli eri malleja, käyttäjät olivat erilaisia ja niin olivat vastustajatkin.

Messerschmitt Bf 109 – hakaristi taivaalla

”Kuule Willy, siitä ei tule koskaan hävittäjää. Ohjaajan pitää istua ulkoilmassa ja tuntea ilmavirta kasvoillaan. Sitä paitsi sinun pitäisi pistää siihen toinen siipi ja yhdistää ne tuilla.” Näin totesi Saksan valtakunnan ilmailuministeriön teknisen toimiston päällikkö Ernst Udet ystävälleen professori Willy Messerschmittille huhtikuussa 1935, kun hän kävi Messerschmittin tehtaalla Augsburgissa tutustumassa Messerschmitt Bf 109:n prototyyppiin. Udet ei olisi voinut enempää olla väärässä.

Mikojan–Gurevitš MiG-21

Neuvostoliiton ja koko maailman ensimmäinen palveluskäytössä ollut yliäänihävittäjä oli vuonna 1955 käyttöön tullut Mikojan–Gurevitš MiG-19. Kun länsivaltojen pommittajien suorituskyky kasvoi – esimerkiksi vuoden 1956 B-58 Hustler, joka lensi kaksinkertaisella äänennopeudella ja joka kykeni toimittamaan yhdeksän tonnin pommikuorman yli 3 000 kilometrin päähän, mukaan luettuna ydinaseet – Neuvostoliitto halusi hävittäjän, jonka tärkein ominaisuusvaatimus oli strategisten pommikoneiden torjuntakyky. Tämä edellytti kykyä lentää lujaa ja korkealla sekä nousta nopeasti. Näin MiG-19:n seuraajaksi syntyi MiG-21, jonka prototyyppi lensi ensimmäisen kerran helmikuussa 1956, ja palveluskäyttöön ensimmäinen – joskin varsin vähän valmistettu – MiG-21F -tuotantoversio tuli vuonna 1959. Suomeen ensimmäiset MiGit saatiin huhtikuussa 1963.

McDonnel Douglas / Boeing F-15 Eagle – sotataivaiden kotka

f-15 Eagle (kotka) on nykyään palveluksessa olevista hävittäjistä menestyksekkäin, kun mittarina on konetyypin ilmavoittosuhde. Eagle oli ampunut vuoteen 2017 mennessä Yhdysvaltojen, Israelin ja Saudi-Arabian palveluksessa alas 101 lentokonetta ilman yhtään ilmataistelussa menetettyä konetta. Hehkutuksen kääntöpuolelta voidaan todeta, että yhteenotot tasaväkisiä vastustajia vastaan puuttuvat. Tällaisina Suomen Sotilas voisi pitää esimerkiksi venäläisen Suhoi 27:n myöhempiä versioita kiinalaiset kopiot mukaan luettuina, tuettuna taistelunjohtokoneilla ja kehitysmaatasoa paremmilla kunnossapitoresursseilla. Kotkan lento alkoi vuonna 1976 ja jatkuu yhä.

Sisällysluettelo

4 Albatros

10 Verinen huhtikuu

12 Polikarpov I-16 – Rotta

22 Ilmataisteluliikehdinnän perusteita

24 Hawker Hurricane – Varjoon jäänyt työjuhta

36 Brewster – Tukialushävittäjä Suomen suojana

47 Richard Lorentz – Hävittäjätaktiikan suurmies

50 Messerschmitt Bf 109 – Hakaristi taivaalla

66 Luftwaffen hävittäjäaselajin organisaatiot

68 MiG-21

80 Sotataivaiden kotka

90 Mikä ihmeen taistelunjohtokone?

Share This