Suomen Sotilaan Ilmasota
Lehden esittely
Ilmasota erikoisjulkaisu vain lehtipisteistä
Suomen Sotilaan Ilmasota on erikoisjulkaisu, jonka saat vain lehtipisteistä. Erikoisnumero on myynnissä 1.11.2019 saakka. Sen hinta on vain 8,90 €. Katso tästä lähin Ilmasota-erikoisnumeroa myyvä lehtipiste: https://www.lehtipiste.fi/838264.html
Ilmasota-erikoisnumero on sotilasilmailun ja ilmasodankäynnin asiantuntijoiden kirjoittama viihteellinen tietopaketti, jonka värikkäät ja laajat artikkelit vievät sinut ilmasodankäynnin historiaan, nykyisyyteen ja vähän tulevaisuuteenkin. Erityisenä painopisteenä on Suomen ilmavoimien historia. Tutustu lehden sisältöön ja käy hakemassa heti omasi. Julkaisu on saatavilla vain rajoitetun ajan.
Ilmasotaa Suomessa
Maailman vanhimmat itsenäiset ilmavoimat, Suomen ilmavoimat, täytti viime vuonna 6.3.2018 sata vuotta. Ilmavoimilla on ollut työntäyteinen ja kunniakas historia, joka jatkuu yhä. Mutta miten kaikki alkoi? Tätä valottaaksemme ja vuosituhannen kone- ja ilmasotajärjestelmähankintaan valmistautuvaa satavuotiasta kunnioittaaksemme Suomen Sotilas kertoo seuraavilla sivuilla Ilmavoimiemme synnystä sata vuotta sitten, vuosina 1918–1920. Lehtemme täyttäessä samalla itsekin sata vuotta juhlistamme myös sitä, että olemme julkaisuna seuranneet ”ilmailutarhamme” toimintaa jo vuosisadan, joskus kriittisestikin.
Hakaristi siiven alla – Suomen pommitusilma-aseen historia ja tulevaisuus
Suomen pommitusilma-aseen historia päättyi rauhaan toisen maailmansodan päätyttyä. Hävinneen maan pommitusilma-aseen kunniakas sotaretki päättyi romuttamolle. Mutta vain toistaiseksi. Sinivalkoinen tunnus on tänään taas ilmasta maahan vaikuttavien koneiden siivissä, tosin kokardi, eikä hakaristi. Muuttunut on myös ilmasota, ja tulevaisuus näyttää, onko taivas robottien. Uusi avustajamme komentajakapteeni Timo Säyrinen kertoo Suomen pommitusilma-aseen historian ja raottaa huomisen esirippua. Hyppää kyytiin lennolle Friedrichshafenista Blenheimiin ja lopuksi Hornetiinkin.
Brewster-lentäjät siivosivat taivaan
”Heinäkuussa 41 joutui lentomestari Juutilainen tämän sodan aikana ensimmäisen kerran ilmataisteluun, jossa suomalaiset hävittäjälentäjät kohtasivat lukumäärältään ylivoimaisen vihollisen lentomuodostelman. Tässä taistelussa lentomestari Juutilainen häikäilemättä syöksyi päin viholliskoneita ja onnistui henkilökohtaisesti ampumaan alas 2 vihollishävittäjää.”
Ote lentomestari Ilmari Juutilaisen Mannerheim-ristin perusteluista kertoo hyvin Lentolaivue 24:n kesän ja syksyn 1941 taisteluista sekä siitä lentäjähengestä, joka suomalaisilla ohjaajilla oli.
Brwester – surkea hävittäjä vai taivaan helmi?
Tukialuskäyttöön suunnitellussa kokometallisessa Brewster-hävittäjässä oli sisäänvedettävät laskutelineet, säätöpotkuri ja 950 hevosvoiman Wright Cyclone R-1820-G5 -tähtimoottori, joka antoi koneelle huippunopeuden 480 km/h – amerikkalaishävittäjä kulki noin 65 km/h kovempaa kuin kiinteällä laskutelineellä varustettu Fokker D.XXI. BW:ssä oli yksi 7.62 mm:n konekivääri sekä kolme karkeakaliiperista 12.7 mm:n konekivääriä, joista kaksi siivissä. Koneen toimintamatka oli poikkeuksellisen suuri, parhaimmillaan jopa 1 350 kilometriä.
Vuosisatojen hankinnat: Hornet-hanke ja HX-hanke
Hornet-hankinta oli viime vuosisadan suurin hanke ja HX-hankkeesta tulee kuluvan vuosisadan tähän mennessä suurin. Yhdessä ne ovat Suomen historian suurimpia puolustusmateriaalihankintoja. Satavuotiaassa lehdessämme on ollut vuosien kuluessa useampia artikkeleita eri hankkeista. Viime vuosina olemme tarkastelleet tulevaa HX-hävittäjähanketta ja arvioinnissa mukana olevia koneita. Kuinka 1990-luvun Horneteihin päätynyt hanke vertautuu meneillään olevaan Hornetien suorituskyvyn korvaamiseen eli HX-hankkeeseen, jos käytetään soveltuvin osin samoja nyt julkisia 1990-luvun valintaperusteita ja HX-hankkeessa ilmoitettuja tavoitteita?
