Suomen Sotilaan Merisota

Lehden esittely

Merisota erikoisjulkaisu vain lehtipisteistä

Suomen Sotilaan Merisota on erikoisjulkaisu, jonka saat vain lehtipisteistä. Erikoisnumero on myynnissä 31.5.2019 saakka. Sen hinta on vain 8,90 €. Katso tästä lähin Merisota-erikoisnumeroa myyvä lehtipiste: www.lehtipiste.fi/838262.html

Merisota on sotahistorian ja merisodankäynnin asiantuntijoiden kirjoittama viihteellinen tietopaketti, jonka värikkäät ja laajat artikkelit vievät sinut merisodankäynnin historiaan, nykyisyyteen ja vähän tulevaisuuteenkin. Tutustu lehden sisältöön ja käy hakemassa heti omasi. Julkaisu on saatavilla vain rajoitetun ajan.

Kuolema Itämerellä

Kaikki muistavat Estonian, Titanicin ja Lusitanian. Mutta missä ja koska näyteltiin maailmanhistorian eniten ihmisuhreja vaatinut murhenäytelmä merellä? Paikka oli Itämeri ja tapahtuma-aika 74 vuotta sitten. Aluksen nimi oli Wilhelm Gustloff. Upottajan lähtösatama oli Suomessa.

Verisiä saaristotaisteluja

Kävivätkö puolustushaarat toisistaan piittaamatta omia sotiaan kesällä 1944? Olisiko tuolloiselta liittolaiselta voitu oppia jotain tai voisimmeko tänään oppia historian onnistumisista ja virheistä? Tulevaisuuden Joint-operaatioiden menestyksen avain voi löytyä saksalaisesta tehtävätaktiikasta (Auftragstaktik, mission type orders), jota on yritetty vuosikymmeniä istuttaa anglosaksiseen sotataitoon, nykysotatieteen valtakulttuurin kehtoon. Usein väärinymmärretyssä preussilaisessa mallissa korostui alaiseen luottaminen ja joustavuus, ei sokea tottelevaisuus ja jäykkyys.

Teikarsaari 1944

Rannikkotykistörykmentti 22 (RTR22) perustettiin Viipurinlahden suulle 16.6.1944. Se alistettiin Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatille (ISuom.RPr). Rykmenttiin kuului neljä linnakkeistoa, joista neljäs toimi Teikarsaaren (Teikarinsaari) ja Melansaaren eteentyönnetyissä tukikohdissa. Taisteluvoimanaan sillä oli 80. ja 42. Torjuntakomppania (TK) sekä kolmas pataljoona seitsemännestä Rannikkopataljoonasta. Rykmentin neljän linnakkeiston raskaat patteristot yhdistettiin ensimmäiseksi moottoroiduksi rannikkopatteristoksi.

Nousevan auringon taivas

Maailmanpolitiikan ja globaalin talouden painopiste on tänään Tyynellämerellä. 75 vuotta sitten maailman suurimmalla merialueella käytiin jo kolmatta vuotta maailman ensimmäistä modernia merisotaa, jossa ratkaisevaa oli elektroninen tiedustelu ja tiedonkulku sekä puolustushaarojen välinen yhteistyö käytäessä sotaa meren pinnalla ja sen alla, ilmassa ja lukemattomilla viidakkosaarilla.

Yllätyshyökkäys Pearl Harboriin toi Yhdysvallat mukaan sotaan ja ratkaisi sodan kulun, erityisesti kun Japani ei suostunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan – eivätkä sen resurssit olisi siihen riittäneetkään. Puolen vuoden ajan Japani kulki voitosta voittoon maalla, merellä ja ilmassa, mutta viimein sen ylpeys – merivoimien ilma-ase – lyötiin perinpohjin Midwaylla. Aurinko laski. Seurasi yli kolme vuotta epätoivoista katkeraa sotaa, joka päättyi itsemurhalentäjiin ja atomipommiin. 75 vuotta myöhemmin Japani varustautuu jälleen. Harri Mustonen lennättää meidät Tyynenmeren taivaan verenkarvaaseen auringonlaskuun yli kolmen neljännesvuosisadan taakse. Historiaan, joka on… ajankohtaista.

Pinnan alla pidempään

Pinnalla ollessaan sukellusvene on taktisesti alivoimainen pinta-alus, mutta sukelluksissa se on vaikeasti havaittava ja iskukykyinen asejärjestelmä. Siksi sukellusveneen olisi paras pysyä pinnan alla ja syvällä. Jo pelkkä ajo lähellä pintaa on veneelle aina riski. Mutta miten sukelluksissa voisi toimia pidempään?

Laivue 2020

Merivoimilla on edessään suurin investointi aikoihin. Suomen Sotilas sai ensimmäisenä tiedotusvälineenä perinpohjaisen esityksen Laivue 2020 -korvettihankkeesta sitä johtavalta projektiryhmältä.

Itsenäisen Suomen merivoimien synty

Myös Merivoimamme – laivastojoukot ja rannikkopuolustus – saivat alkunsa sisällissodan riehuessa Suomessa reilu sata vuotta sitten. Merivoimien alku oli kovin vaatimaton ja vieläpä makeilla vesillä. Karjalan rintaman päällikkö jääkärieverstiluutnantti Aarne Sihvo määräsi Vuoksen uoman pidettäväksi avonaisena hyökkäysten estämiseksi. Vuoksen jääpeitteen murtamiseksi määrättiin töihin maaliskuun alussa merikapteeni Frithjof Salvén. Ylipäällikkö Mannerheim ylensi Salvénin luutnantiksi laivaston reserviin ja nimitti hänet Saimaan, Vuoksen ja Laatokan laivastojen päälliköksi sekä kaikkien näiden satamien komendantiksi. Merivoimat olivat saaneet alkunsa makeilla vesillä. Suolaisemmille vesillekin päästiin pian. Sielläkin kaikki alkoi suojeluskunnista – merikunnasta.

Sisällysluettelo

4 Kuolema Itämerellä – Wilhelm Gustloffin upotus
16 Aleksandr Marineskon värikäs elämä
18 Verisiä saaristotaisteluja
30 Teikarsaari 1944
36 Nousevan auringon taivas
48 Iyozo Fujita
51 Haburo Sakai
56 Jumalan tuuli
58 Viimeisten samuraiden ilmavoitot
60 AIP – Pinnan alla pidempään
76 Laivue 2020
86 Itsenäisen Suomen Merivoimien synty

Share This