Suomen Sotilas 1/2018

Lehden esittely

Valmiusjoukot – onko Suomi valmis sotaan?

Suomen Sotilas tutustui viime vuonna vietetyn Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aikana koulutukseen ja valmiuden ylläpitoon niin kotona kuin lähinaapurustossa. Katsauksia julkistimme jo viime syksynä, ja nyt on analyysin aika. Arto Ojanen aloittaa Suomen Sotilaan ”koulutustarkastuksen” purun valmiutemme kovasta kärjestä, valmiusjoukoista.

Baanalla uusi Bankku

Suomen Sotilaan pohjoisen toimitus tutustui uuden telakuorma-auton – kotoisammin bankun – testeihin Suomen Lapissa tammikuussa. Ajoneuvossa on suomalaistakin. Kurikkalainen Fortaco valmistaa BAE Hägglundsin nyt testattujen BEOWULF-vaunujen korit. Suomen Sotilas palaa telakuorma-autoihin laajemmin koeajojen yhteydessä. Niistä olemme sopineet alustavasti valmistajan edustajan kanssa. Katso myös vauhdikas testiajovideo tästä linkistä.

Totuus suojasta

Puolustusvoimien suojavarusteet ja vuoden 2005 Rovajärven heitinonnettomuus.

Emme kaipaa syyllisiä, mutta kuollutta nuorta Suomen sotilasta jäi kaipaamaan moni. Onnettomuustutkintaraportin valmistuttua Suomen Sotilas ottaa kypärän päästä ja kääntää katseen eteenpäin. Julkistamme omiin ja alan tutkijoiden tekemiin tutkimuksiin pohjautuvia havaintoja kypäristä ja niiden mahdollisuuksista tarjota parempaa suojaa tulevaisuudessa. Oikea tieto suojavarusteista auttaa valitsemaan oikeat välineet oikeisiin tilanteisiin. Väärä tieto… tappaa. Tiedon piilottelu tai vaikeneminen väärässä paikassa voi johtaa turhiin vammautumisiin ja jopa kuolemaan.

Suomen pommitusilma-aseen historia ja tulevaisuus

Suomen pommitusilma-aseen historia päättyi rauhaan toisen maailmansodan päätyttyä. Hävinneen maan pommitusilma-aseen kunniakas sotaretki päättyi romuttamolle. Mutta vain toistaiseksi. Sinivalkoinen tunnus on tänään taas ilmasta maahan vaikuttavien koneiden siivissä, tosin kokardi, eikä hakaristi. Muuttunut on myös ilmasota, ja tulevaisuus näyttää, onko taivas robottien. Uusi avustajamme komentajakapteeni Timo Säyrinen kertoo Suomen pommitusilma-aseen historian ja raottaa huomisen esirippua. Hyppää kyytiin lennolle Friedrichshafenista Blenheimiin ja lopuksi Hornetiinkin.

Ensimmäiset laukaukset – tie sisällissotaan 1918

Sisällissota ei alkanut, vaan se aloitettiin, keväällä sata vuotta sitten. Sen aloitti suomalainen äärivasemmisto nousemalla aseelliseen kapinaan laillista vaaleilla valitun eduskunnan luottamusta nauttinutta hallitusta vastaan. Senaatti kutsui suojeluskunnat asevoimakseen puolustamaan laillista yhteiskuntajärjestystä. Kurittomia venäläisiä sotajoukkoja aseista riisumaan lähetetyt vapaustaistelijat joutuivatkin pian kohtaamaan vallankumouksen aloittaneet vasemmiston punakaartit. Edessä oli sisällissota.

Siellä jossain keväällä 1918

Suomen sisällissodan sotatoimet olivat sarja kahden amatööreistä kootun sotajoukon kohtaamisia. Tilanne muuttui vasta, kun valkoisten puolelle saapuivat Saksassa koulutetut jääkärit. Heidän avustuksellaan asevelvollisista muodostettiin joukkoja, joilla oli hatara koulutus, mutta sitä korvasi tiukka rakenne ja määrätietoinen johtaminen. T.A. Oulasvirran vapaussodan aikainen muistelo kertoo konkreettisesti, millainen vapaussodalle tyypillinen hyökkäys oli yksittäisen sotamiehen näkökulmasta.

Sata vuotta yleistä asevelvollisuutta

Valtiovalta on päättänyt olla muistamatta virallisesti sata vuotta sitten käytyä sotaa laittoman aseellisen kapinan tukahduttamiseksi. Kuitenkin moni Suomen myöhemmän selviytymisen kannalta elimellisen tärkeä instituutio sai alkunsa sodasta, jonka nimestäkään ei ole sopua vielä sata vuotta myöhemmin. Sata vuotta sitten syntyi monien muiden valtiollisten elinten ohella itsenäisen Suomen puolustusvoimat ja palautettiin kaikille Suomen sotilaille tuttu yleinen asevelvollisuus.

Katso lehden videoesittely

 

Sisällysluettelo

TAKTIIKKA & TEKNIIKKA

6 Valmiusjoukot. Onko Suomi valmis sotaan? – Arto Ojanen

30 Baanalla uusi Bankku – Edvard Kulppi

35 Koriosaamista Kurikasta – Edvard Kulppi

36 Totuus suojasta – Jukka Janhunen

JYVÄLLÄ

14 Turvallisuuskatsaus

18 Kuuterselän ja Siiranmäen muistomerkit korjattiin

Pohjoismaille yhteinen taisteluasu

19 Misuja Puolustusvoimille

Talvisodan muistomerkki paljastettiin

Puolustusvoimille suomalaisia päätelaitteita

Sata vuotta reserviupseerikoulutusta

20 Pasit modernisoidaan

Hamina-luokan ohjusveneet päivitetään

Maanpuolustuskiltojen liitto sai uuden puheenjohtajan

Maailmalta – Pekka Mäkelä

28 Kask ja Miller ovat poissa – Jaakko Puuperä

IIVI

29 Syntipukkitehdas – Iivi Masso

ILMASOTA-EXTRA

50 Hakaristi siiven alla – Timo Säyrinen

59 Dornier 17 Z

61 Tupolev SB-2

65 Junkers 88 A-4

69 Peltjakov-2

71 Iljushin DB-3 ja Iljushin-4

76 Bristol Blenheim MK I ja MK IV

80 2000-luvun pommikone – Hornet – Timo Säyrinen

100 VUOTTA SITTEN

82 Ensimmäiset laukaukset. Tie sisällissotaan – Jukka I. Mattila

90 Siellä jossain keväällä 1918 – Jukka I. Mattila

93 Seinäjoen kanahäkki eli päämajajuna – Jukka I. Mattila

95 100 vuotta yleistä asevelvollisuutta – Jukka I. Mattila

KNUUTI

98 Ruotsin 1 000 lentäjän tappiot! – Jukka Knuuti

Share This