Suomen Sotilas 1/2021
Lehden esittely

Verinen teknosota Kaukasuksella
Syys-lokakuussa 2020 käyty sota Vuoristo-Karabahista vaati azereilta heidän oman ilmoituksensa mukaan 2 783 kaatunutta, 100 kadonnutta ja 1 245 haavoittunutta. Jo aiemmin uutisoitiin Armenian menettäneen sodassa 2 425 kaatunutta. Sota, jonka kiihkein ja verisin vaihe nähtiin 27.9.–10.11.2020, päättyi Azerbaidžanin voittoon ja maksoi lopulta yli 5 000 sotilaan hengen.
Suuri vetäytyminen 1991
Kahdeksankymmentäluvun lopulla alkoi kehityskulku, joka huipentui kylmän sodan päättymiseen 1990-luvulla. Suuri vetäytyminen Euroopasta tapahtui vain kolme vuosikymmentä sitten.
Sotahistorian aiheina käsitellään usein suuria ratkaisevia taisteluja ja voittoja, jotka nähdään sotahistorian käännekohtina. Yksi 1900-luvun tärkeimmistä käännekohdista laittoi 30 vuotta sitten koko Euroopan geopolitiikan uusiksi, mutta kyse ei ollut mistään suuresta taistelusta: vuonna 1991 neuvostoarmeijan viimeiset sotilaat vetäytyivät Unkarista ja Tšekkoslovakiasta, ja vuoden lopulla Neuvostoliito lakkasi olemasta. Siitä on 30 vuotta.
Tuomas Gerdt – viimeinen ritari
Marraskuun ensimmäinen päivä taakse jääneenä kurjana pandemian vuonna 2020 toi surullisen mutta vääjäämättömän viestin kaikille meille Suomen sotilaille ja koko surevalle kansalle, viimeinen Mannerheim-ristin ritari nro 95, kapteeni Kaiho Tuomas Albin Gerdt, oli saanut iäisyyskutsun aseveljiensä luo. Mannerheimristin ritarit ja heidän aseveljensä elävät aina muistoissamme.
Suomalainen muukalaislegioona
Ranskan muukalaislegioonan tarunhohtoinen maine houkuttelee edelleen suomalaisia miehiä. Sata vuotta sitten värväytymisen syynä oli menneiden hautaaminen ja uuden elämän aloittaminen. Nyt haetaan vertaansa vailla olevaa kokemusta turvallisuusalalle – ja pientä seikkailua. Kari Kallonen jututti suomalaisia legioonalaisia Suomen Sotilaalle vuoden 2020 lopulla.
Korkeatorjuntaohjuksilla aukko umpeen
Pääkaupungin puolustukseen syntyi aukko, kun Buk-M1-ohjusjärjestelmä poistettiin käytöstä vuonna 2016. Sen jälkeen ilmatorjunnan ulottuvuus korkeussuunnassa on ollut samaa luokkaa kuin vuonna 1944, jolloin tehokas torjuntakorkeus 88 mm:n tykeillä oli kuusi kilometriä. Ilman korkeatorjuntakykyä ja edes osittaista ballististen ohjusten torjuntakykyä ei ole uskottavaa puolustuskykyä.
Trumpin jälkeen
Neljä vuotta sitten Trumpin valtaantulo muutti monia asioita Yhdysvaltojen politiikassa Aasiassa. Yksi näkyvin muutos tapahtui suhtautumisessa Kiinaan. Vai tapahtuiko sittenkään? Oliko muutos tulossa muutenkin? Joka tapauksessa muutoksen seurausvaikutukset kauppasopimuksiin ja puolustusyhteistyöhön olivat vielä laajemmat. Voimmeko nyt odottaa paluuta aikaan ennen Trumpia? Vastaus on kyllä ja ei. Yksittäisen suurvaltajohtajan kyky vaikuttaa asioiden kulkuun ei ole niin suuri kuin helposti luulisi, päättäjien ja yksilöiden roolia sinänsä aliarvioimatta. Kiinan ja Yhdysvaltain maailmanlaajuinen kilpailu nimittäin kiihtyy, hallitsipa maita kuka tai ketkä hyvänsä, ja monen Aasian maan tulee tämän seurauksena valita oma paikkansa, jollei jopa puolensa. Maailmanlaajuisen pelin seuraava kierros ratkaistaan Aasiassa. Suomen Sotilas laati ennusteen seuraavalle neljälle vuodelle. Länsimaiselle politiikan kvartaalille.
Unohdettu Valko-Venäjä
Olemmeko unohtaneet mitä Valko-Venäjällä tapahtuu? Voiko Valko-Venäjän kriisi laajentua rajat ylittäväksi yhteenotoksi? Timo Hellenberg raportoi Suomen Sotilaalle alueelta.
Kaikkien rynkkyjen äiti
Saksan liittotasavalta soutaa ja huopaa kahden asevalmistajan välillä valitessaan uutta rynnäkkökivääriä korvaamaan G36:n. Kohu on kova, eikä syyttä, vaikka vaihtoehtoiset aseet ovat varsin samanlaisia. Liittotasavallassa jo perinteiseksi asetoimittajaksi päässyt Heckler&Koch on saanut kovan kisaajan toisesta enää nimellisesti saksalaisesta ja ulkomailta omistetusta perinteikkäästä asevalmistajasta Haenelista. Haenel on toki toimittanut Saksalle aikaisemminkin rynnäkkökivääreitä, sille edelliselle Saksalle. Kyseessä oli maailman ensimmäinen rynnäkkökivääri Sturmgewehr, joka aluksi tunnettiin nimillä Maschinenpistole, konepistooli MP 43 ja MP 44. Tai oikeastaan aivan ensimmäisenä oli Maschinenkarabiner 42 – aivan Haenelin uusimman tarjokkaan tavoin sananmukaisesti ja kirjaimellisesti automaattikarbiini. Suomen Sotilas koeampui Maschinenpistole eli Sturmgewehr 44:n, aseen lopullisen tuotantoversion. Tervetuloa radalle: ACHTUNG, FEUER!
Suomen Sotilas -lehden numero 1/2021 on saatavana hyvinvarustetuista lehtipisteistä 6.4.2021 saakka. Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste karttapalvelusta: www.lehtipiste.fi/880807.html
Tilaa Suomen Sotilas suoraan kotiisi: http://www.suomensotilas.fi/tilaa
Sisällysluettelo
30 VUOTTA SITTEN
6 Suuri vetäytyminen 1991 – Agilolf Kesselring
JYVÄLLÄ
21 Turvallisuuskatsaus
24 Kadettikoulu Haminassa -juhlanäyttely
25 AMV 8×8:n marssi maailmalla jatkuu
26 Rajalle uudet lentokoneet
Reitittimiä ja a-tarvikkeen huoltovarmuutta
Droonit alas!
Ohjusvene Hamina päivitettiin
27 Kyberhyökkäys eduskuntaan
Uudistettu lounaspussi käyttöön kevättalvella
28 Maailmalta – Pekka Mäkelä
SUOMEN SOTILAAT
34 Tuomas Gerdt, viimeinen ritari – Timo Säyrinen
43 Vapaudenristin Mannerheim-risti – Timo Säyrinen
47 Suomalainen muukalaislegioona – Kari Kallonen
51 Talvisota ja trikolori – Kari Kallonen
53 Kirjeitä Dien Bien Phusta – Kari Kallonen
55 Kommandoryhmät legioonan eliitti – Kari Kallonen
SODANKÄYNTI
56 Korkeatorjuntaohjuksilla aukko umpeen – Ahti Lappi
65 Kommentti: Ilma- ja ohjustorjunnan tulevat haasteet – Aleksei Kettunen
KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
66 Suuri pelikirja Trumpin jälkeen – Jouko Ahvenainen
74 Unohdettu Valko-Venäjä – Timo Hellenberg
RADALLA
80 Kaikkien rynkkyjen äiti – Mikko Anttila ja Jaakko Puuperä
IIVI
97 Kirjarovio– Iivi Masso
KNUUTI
98 Tuntematon henkilöhakemisto – Jukka Knuuti