Verinen teknosota Kaukasuksella

Syys-lokakuussa 2020 käyty sota Vuoristo-Karabahista vaati azereilta heidän oman ilmoituksensa mukaan 2 783 kaatunutta, 100 kadonnutta ja 1 245 haavoittunutta. Jo aiemmin uutisoitiin Armenian menettäneen sodassa 2 425 kaatunutta. Sota, jonka kiihkein ja verisin vaihe nähtiin 27.9.–10.11.2020, päättyi Azerbaidžanin voittoon ja maksoi lopulta yli 5 000 sotilaan hengen.

Suuri vetäytyminen 1991

Kahdeksankymmentäluvun lopulla alkoi kehityskulku, joka huipentui kylmän sodan päättymiseen 1990-luvulla. Suuri vetäytyminen Euroopasta tapahtui vain kolme vuosikymmentä sitten.

Sotahistorian aiheina käsitellään usein suuria ratkaisevia taisteluja ja voittoja, jotka nähdään sotahistorian käännekohtina. Yksi 1900-luvun tärkeimmistä käännekohdista laittoi 30 vuotta sitten koko Euroopan geopolitiikan uusiksi, mutta kyse ei ollut mistään suuresta taistelusta: vuonna 1991 neuvostoarmeijan viimeiset sotilaat vetäytyivät Unkarista ja Tšekkoslovakiasta, ja vuoden lopulla Neuvostoliito lakkasi olemasta. Siitä on 30 vuotta.

Tuomas Gerdt – viimeinen ritari

Marraskuun ensimmäinen päivä taakse jääneenä kurjana pandemian vuonna 2020 toi surullisen mutta vääjäämättömän viestin kaikille meille Suomen sotilaille ja koko surevalle kansalle, viimeinen Mannerheim-ristin ritari nro 95, kapteeni Kaiho Tuomas Albin Gerdt, oli saanut iäisyyskutsun aseveljiensä luo. Mannerheimristin ritarit ja heidän aseveljensä elävät aina muistoissamme.

Suomalainen muukalaislegioona

Ranskan muukalaislegioonan tarunhohtoinen maine houkuttelee edelleen suomalaisia miehiä. Sata vuotta sitten värväytymisen syynä oli menneiden hautaaminen ja uuden elämän aloittaminen. Nyt haetaan vertaansa vailla olevaa kokemusta turvallisuusalalle – ja pientä seikkailua. Kari Kallonen jututti suomalaisia legioonalaisia Suomen Sotilaalle vuoden 2020 lopulla.

Korkeatorjuntaohjuksilla aukko umpeen

Pääkaupungin puolustukseen syntyi aukko, kun Buk-M1-ohjusjärjestelmä poistettiin käytöstä vuonna 2016. Sen jälkeen ilmatorjunnan ulottuvuus korkeussuunnassa on ollut samaa luokkaa kuin vuonna 1944, jolloin tehokas torjuntakorkeus 88 mm:n tykeillä oli kuusi kilometriä. Ilman korkeatorjuntakykyä ja edes osittaista ballististen ohjusten torjuntakykyä ei ole uskottavaa puolustuskykyä.

Trumpin jälkeen

Neljä vuotta sitten Trumpin valtaantulo muutti monia asioita Yhdysvaltojen politiikassa Aasiassa. Yksi näkyvin muutos tapahtui suhtautumisessa Kiinaan. Vai tapahtuiko sittenkään? Oliko muutos tulossa muutenkin? Joka tapauksessa muutoksen seurausvaikutukset kauppasopimuksiin ja puolustusyhteistyöhön olivat vielä laajemmat. Voimmeko nyt odottaa paluuta aikaan ennen Trumpia? Vastaus on kyllä ja ei. Yksittäisen suurvaltajohtajan kyky vaikuttaa asioiden kulkuun ei ole niin suuri kuin helposti luulisi, päättäjien ja yksilöiden roolia sinänsä aliarvioimatta. Kiinan ja Yhdysvaltain maailmanlaajuinen kilpailu nimittäin kiihtyy, hallitsipa maita kuka tai ketkä hyvänsä, ja monen Aasian maan tulee tämän seurauksena valita oma paikkansa, jollei jopa puolensa. Maailmanlaajuisen pelin seuraava kierros ratkaistaan Aasiassa. Suomen Sotilas laati ennusteen seuraavalle neljälle vuodelle. Länsimaiselle politiikan kvartaalille.

Unohdettu Valko-Venäjä

Olemmeko unohtaneet mitä Valko-Venäjällä tapahtuu? Voiko Valko-Venäjän kriisi laajentua rajat ylittäväksi yhteenotoksi? Timo Hellenberg raportoi Suomen Sotilaalle alueelta.

Kaikkien rynkkyjen äiti

Saksan liittotasavalta soutaa ja huopaa kahden asevalmistajan välillä valitessaan uutta rynnäkkökivääriä korvaamaan G36:n. Kohu on kova, eikä syyttä, vaikka vaihtoehtoiset aseet ovat varsin samanlaisia. Liittotasavallassa jo perinteiseksi asetoimittajaksi päässyt Heckler&Koch on saanut kovan kisaajan toisesta enää nimellisesti saksalaisesta ja ulkomailta omistetusta perinteikkäästä asevalmistajasta Haenelista. Haenel on toki toimittanut Saksalle aikaisemminkin rynnäkkökivääreitä, sille edelliselle Saksalle. Kyseessä oli maailman ensimmäinen rynnäkkökivääri Sturmgewehr, joka aluksi tunnettiin nimillä Maschinenpistole, konepistooli MP 43 ja MP 44. Tai oikeastaan aivan ensimmäisenä oli Maschinenkarabiner 42 – aivan Haenelin uusimman tarjokkaan tavoin sananmukaisesti ja kirjaimellisesti automaattikarbiini. Suomen Sotilas koeampui Maschinenpistole eli Sturmgewehr 44:n, aseen lopullisen tuotantoversion. Tervetuloa radalle: ACHTUNG, FEUER!

Suomen Sotilas -lehden numero 1/2021 on saatavana hyvinvarustetuista lehtipisteistä 6.4.2021 saakka. Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste karttapalvelusta: www.lehtipiste.fi/880807.html

Tilaa Suomen Sotilas suoraan kotiisi: http://www.suomensotilas.fi/tilaa