Suomen Sotilas 1/2014

Next Generation – Saab JAS 39 E/F Gripen

Vanhan sotilasilmailuviisauden mukaan hävittäjä on ristiriitaisten suunnittelutavoitteiden kompromisseista koostuva tiivis lentomuodostelma. Saab onnistui optimoimaan Gripenin siten, että siitä löytyy Ruotsin – ja miksei Suomenkin – maanpuolustuksen kannalta olennaiset ominaisuudet poikkeuksellisen kustannustehokkaassa paketissa. Gripeniin ja ruotsalaiseen näkemykseen ilmasodankäynnin huomisesta kannattaa siis tutustua. Suomen Sotilas tapasi suomalaisia ja ruotsalaisia hävittäjälentäjiä, tutki taustoja ja tutustui Gripeniin kummastakin näkökulmasta, ruotsalaisesta – ja siitä toisesta.

Suomellekin?

Länsi-Eurooppaan on jäänyt jäljelle kaksi viimeistä mohikaania; modernin taktisen hävittäjän suunnitteluun, valmistukseen ja päivittämiseen kykenevää kansallista lentokonevalmistajaa. Ne ovat ranskalainen Dassault ja ruotsalainen Saab. Sekä Ranska että Ruotsi eivät aio valmistaa tai ostaa seuraavan, viidennen sukupolven taktista hävittäjäkalustoa. Sen sijaan kumpikin valtio jatkaa nykyisen ”neljä ja risat” -sukupolven hävittäjäkalustonsa kehittämistä. Lisäksi ne ovat mukana miehittämättömän aseistetun nEuron-ilma-aluksen (UCAV, Unmanned Combat Air Vehicle) kehittämistyössä. Ilmailutoimittajamme Aleksei Kettunen otti selvää ruotsalaisesta Gripenistä ja siitä, minkälainen on naapurimaamme visio lähivuosikymmenten ilmasodankäynnistä. Voisiko Ruotsin näkemys tulevaisuudesta olla myös Suomen?

Reservin koulutus uusiksi – kolme peruspilaria kuntoon

Tärkeä osa puolustusvoimauudistusta on koulutusjärjestelmän uusiminen vastaamaan koko ajan kasvavia koulutustarpeita ja entistä kovempia taistelukentän vaatimuksia. Suomen Sotilas kävi haastattelemassa Puolustusvoimien koulutuspäällikköä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajaa eversti Hannu Hyppöstä ja tutustumassa tuleviin muutoksiin.

Maakuntajoukko – koe intin parhaat palat uudelleen

Saaristomeren Meripuolustusalueella Turussa toimii kaksi maakuntajoukkoa, merelliseen miinanraivaukseen erikoistunut raivaajaosasto Sääksi ja sotilaspoliisitoimintaan erikoistunut Vartiokomppania. Reserviläisten valmiusjoukkoihin on päällä jatkuva haku.

Modernia häiveteknologiaa Itämerellä

Modernia häiveteknologiaa edustava ITS Caio Duilio vieraili Suomessa viime vuoden lopulla, sen jälkeen kun oli osallistunut Puolassa ja Latviassa järjestettyyn Naton Steadfast Jazz 2013 -harjoitukseen. Suomeen italialaisaluksen toi perinteinen laivastovierailu. Suomen Sotilas tutustui alukseen.

Panssarihaupitsi 2S1 Gvozdika – punainen neilikka

Tämä sangen hempeästi Neuvostoliitossa nimetty taisteluväline on itse asiassa varsin vanhaa perua. Sen juuret ovat 1960-luvun lopulla, jolloin neuvostoarmeijassa nähtiin tarve korvata panssari ja mekanisoiduissa divisioonissa vedettävä tykistö itsekseen teloilla kulkevalla kalustolla. Suomessa “neilikka” tunnetaan nimellä panssarihaupitsi 122 PSH 74. Suomen Sotilas koeajoi “neilikan”.

Hermokaasua!

Syyrian kemiallisen aseen hävittäminen etenee takkuillen. Vaikka se onnistuisi, ei hermokaasu ja sen käyttö siihen lopu. Hermokaasua ei voi keksiä pois. Se on halpa keino epätoivoiselle vallanpitäjälle ja kuuluu yhä myös suurvaltojen arsenaaliin. Hermokaasut ovat tappavia kemikaaleja, joiden nimitys johtuu niiden kyvystä lamauttaa hermoston toiminta. Ne aiheuttavat kuoleman jopa muutamassa minuutissa. Kaasu-nimestään huolimatta nämä yhdisteet ovat nesteitä. Aerosoliksi, kaasumaiseksi ja helposti leviäviksi ne saadaan räjähteen avulla. Kaasun tai aerosolin hengittäminen johtaa nopeasti kuolemaan. Hermokaasut ovat myös ihon kautta tappavan myrkyllisiä. Ne lamauttavat hermoston toiminnan ja sitä myötä lihastoiminnan. Ihminen kuolee tukehtumalla hengityslihasten halvautumisen seurauksena.

3xT Suomen Sotilaan ase- ja varusteliite

3xT -liitteen aiheina ovat mm. kotimainen HGR-ampumatuki, Aselaki remontissa – miten tässä savotassa käy ja osaavatko remonttimiehet hommansa? Paintball-sotaa Jämsässä ja paljon muuta.

Wacht am Atlantik – Belgian Atlantin valli ei murtunut kummassakaan maailmansodassa

Syksyllä sata vuotta sitten Saksan asevoimat miehittivät puolueettoman Belgian ja linnoittivat neljä vuotta kestäneen ensimmäisen maailmansodan aikana myös rannikon. Atlantin valli sai alkunsa. 70 vuotta sitten saksalainen sotilas vartioi jälleen Atlantin rantoja Belgiassa ja tällä kertaa myös Ranskassa. Mutta “voittamattoman” Wehrmachtin päivät alkoivat olla luetut; ensi kesänä on kulunut 70 vuotta suuresta maihinnoususta, joka teki Kolmannesta valtakunnasta lopun. Kesällä 2014 matkailijavirrat suuntautuvat taas maihinnousurannikoille. Ruuhkaa inhoaville ja sotahistoriasta kiinnostuneille hyvän vaihtoehdon tutustua Atlantin valliin tarjoaa Normandiaa huomattavasti paremmin säilynyt Raversijde Belgian Oostendessa. Suomen Sotilas kävi paikan päällä kesällä 2013. Belgiassa Atlantin valli näyttää kestävän jatkossakin.