Suomen Sotilas 1/2017
Lehden esittely

Istuvia ankkoja
Venäjällä on ollut käytössä meritorjuntaohjuksia jo vuosikymmeniä, onhan joku niistä ollut Suomessakin. Nyt Venäjällä on Itämerellä moderneja maasta, mereltä tai ilmasta laukaistavia meritorjuntaohjusjärjestelmiä (anti-ship cruise missile), kuten Bal-E ja K-300P Bastion. Samaan aikaan Suomi suunnittelee hankkivansa sadan metrin pituusluokassa olevia korvetteja, joiden varustelu, mukaan lukien omasuoja ja ohjus- sekä ilmatorjuntajärjestelmät, on vielä aivan hämärän peitossa. Riittävätkö suomalaisilla rahat siten varusteltuihin aluksiin, että niillä olisi mahdollisuuksia suorittaa tehtävänsä venäläisten meritorjuntaohjusuhkaa vastaan vai tuleeko korveteista metsästyskielellä parvi istuvia ankkoja ja venäläisten ohjusten harjoitusmaaleja? Jos näin on, niin onko korvettihankkeessa mitään järkeä? Onko tapahtumassa 1930-luvun panssarilaivaluokan hölmön tölväys? Tarkastellaanpa kummaa korvettihankettamme ensin yhden vakavan uhkakuvan näkökulmasta.
Mihin rahat riittävät?
Valtion kassa on tyhjä, lisää veroja ei haluta, eikä lisävelkaantumiseenkaan ole enää varaa. Hallitus ajaa silti lisärahoitusta ilmavoimien poistuvan hävittäjäkaluston suorituskyvyn korvaamiseksi uusilla hävittäjillä ja merivoimien varustamiseksi neljällä sata metriä pitkällä valtamerikelpoisella aluksella. Jälkimmäiseen hankkeeseen ei ole esitetty mitään järkevää kritiikin kestävää ja maanpuolustuksen tarpeisiin perustuvaa perustelua. Hävittäjähanketta puolestaan on ajettu vaihtoehdottomasti ja jääräpäisesti nojautuen vanhoihin ratkaisuihin ja unohtaen ilmasodan ja uhkakuvan muutos kuluneen 20 vuoden aikana. Ennen viime sotia kritisoitiin aiheellisesti niin panssarilaivahanketta, sukellusveneitä kuin ilmavoimien pommikonehankintojakin. Silti kaikki hankittiin, ja todettiin jälkikäteen virheeksi. Toistuuko sama nyt ja millä rahalla?
Nousevan auringon taivas
Tällä hetkellä, keväällä 2017, maailmanpolitiikan ja talouden painopiste on Tyynellämerellä. Siellä ratkaistiin myös toisen maailmansodan kulku 75 vuotta sitten. Japanin nousevan auringon paistetta kesti vain puoli vuotta. Yllätyshyökkäys Pearl Harboriin toi Yhdysvallat mukaan sotaan ja ratkaisi sodan kulun, erityisesti kun Japani ei suostunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan – eivät sen resurssit olisi siihen riittäneetkään. Puolen vuoden ajan Japani kulki voitosta voittoon maalla, merellä ja ilmassa, mutta viimein sen ylpeys – merivoimien ilma-ase – lyötiin perinpohjin Midwaylla. Aurinko laski. Seurasi yli kolme vuotta epätoivoista katkeraa sotaa, joka päättyi itsemurhalentäjiin ja atomipommiin. 75 vuotta myöhemmin Japani varustautuu jälleen… Avustajamme Harri Mustonen lennättää meidät Tyynenmeren taivaan sineen kolmen neljännesvuosisadan taakse. Historiaan, joka on ajankohtaista.
Ohjuspuolustus – vuosituhannen haaste
Ilman korkeatorjuntakykyä maa ja sen asevoimat voidaan lamauttaa. Suomella ei ole korkeatorjuntakykyä, ja nyt näyttäisi siltä, ettei sellaista olla hankkimassakaan. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että korkeatorjuntakykyyn tarvittavat ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat niin kalliita, ettei meillä ole niihin varaa. Kuitenkin yhden nyt tilauksessa olevan satametrisen sotalaivan pelkällä hankintahinnalla (300 miljoonaa euroa) – joka ei todennäköisesti edes kata kaikkia siihen tarvittavia järjestelmiä – saa varmasti yhden korkeatorjuntakykyisen ohjuspatterin. Aluksia ollaan hankkimassa merivoimille neljä. Vastaavasti ohjuspatterin saisi yhden tai kahden uuden ”torjuntahävittäjän” hinnalla, valitusta konetyypistä ja varustelusta sekä elinkaarikustannuksista riippuen. Näitä niin sanottuja torjuntahävittäjiä ollaan hankkimassa kymmeniä. Toimituksemme kysyykin nyt pääesikunnalta ja ministeriöltä, onko korvettien tarve Suomen puolustuksen kannalta todellakin niin paljon suurempi kuin korkeatorjuntakyvyn, että jälkimmäisestä voidaan luopua.
Todellinen sotilas
Suomalaisten kuva jatkosodasta ja varsinkin kesästä 1944 perustuu enemmän kaunokirjallisuuden ja viihdeteollisuuden tuotteisiin kuin historiaan. Sodasta on tietysti yhtä monta totuutta kuin on kokijaakin. Tapasimme loppuvuodesta 2016 Joutsenossa miehen, joka muistaa yhä kesän 1944 kuin eilisen päivän. Yhden todellisista Suomen sotilaista. Yhden sadoista tuhansista, jotka eivät juosseet, vaan taistelivat.
Asedirektiivi tulee
Torstaina 26. tammikuuta 2017 äänestettiin trilogineuvotteluiden tuloksesta IMCOssa (Internal Market and Consumer Protection) eli EU:n komiteassa, jonka vastuualueena ovat erityisesti EU:n sisämarkkinat ja hyödykkeiden vapaa liikkuvuus. IMCO puolsi äänestyksessä trilogin esitystä, joten Suomessa maanpuolustusväen ja aseharrastajien pelkäämä esitys jatkaa seuraavaksi Euroopan parlamentin täysistuntoon.
Tilaa Suomen Sotilas suoraan kotiisi:
www.suomensotilas.fi/tilaa
Katso tästä lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä Lehtipiste:
www.lehtipiste.fi/714814.html
Sisällysluettelo
MERI- JA ILMASOTA EXTRA
6 Istuvia ankkoja – Ahti Lappi
9 Halvemmalla kun saa – Ahti Lappi
11 Kaliningrad – Itämeren lukko – Ahti Lappi
14 Mihin rahat riittävät? – Ahti Lappi
17 Monitoimihävittäjiä vai ohjuksia? – Ahti Lappi
IIVI
21 Totta vai tarua? – Iivi Masso
JYVÄLLÄ
22 Turvallisuuskatsaus
29 Suomen Sotilas tiedustelee
Kaksi miljoonaa tukea ampumaurheilukeskukselle
Hornetin seuraajan valinta etenee
Maanpuolustustahto laskenut
30 Indy vuoden sotakoira
Puolustusvoimat tilaa MPK:lta koulutusta
Patrian kontti-Nemolle kehuja
31 Sotapolku on auki
7.62RK62 modernisoidaan
Taistelunjohtojärjestelmä merivoimien uusille aluksille
32 F35:n uusi hintalappu
Kansainvälistä väriä talvisotakurssilla
Hyppymiinoja Suomesta
33 Maailmalta – Pekka Mäkelä
38 Mikroaaltoase Phaser – Ratkaisu lennokkien torjuntaan? – Ahti Lappi
39 Kari kommentoi: Ystävät ja kaverit – Kari Kuusela
75 VUOTTA SITTEN
40 Nousevan auringon taivas – Harri Mustonen
60 Jumalan tuuli – Harri Mustonen
62 Viimeisten samuraiden ilmavoitot – Harri Mustonen
TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA
64 Ohjuspuolustus – Vuosituhannen haaste – Ahti Lappi
75 Ohjuspuolustus, robottien sotaa – Ahti Lappi
77 Nasams-ER – Paraneeko korkeatorjuntakyky? – Ahti Lappi
SUOMEN SOTILAAT
78 Todellinen sotilas – Jaakko Puuperä
ASEDIREKTIIVI
97 Asedirektiivi tulee – Juha Särestöniemi
KNUUTI
99 Epäonninen sankarijääkäri – Jukka Knuuti