Suomen Sotilas 1/2017

Lehden esittely

Istuvia ankkoja

Venäjällä on ollut käytössä meritorjuntaohjuksia jo vuosikymmeniä, onhan joku niistä ollut Suomessakin. Nyt Venäjällä on Itämerellä moderneja maasta, mereltä tai ilmasta laukaistavia meritorjuntaohjusjärjestelmiä (anti-ship cruise missile), kuten Bal-E ja K-300P Bastion. Samaan aikaan Suomi suunnittelee hankkivansa sadan metrin pituusluokassa olevia korvetteja, joiden varustelu, mukaan lukien omasuoja ja ohjus- sekä ilmatorjuntajärjestelmät, on vielä aivan hämärän peitossa. Riittävätkö suomalaisilla rahat siten varusteltuihin aluksiin, että niillä olisi mahdollisuuksia suorittaa tehtävänsä venäläisten meritorjuntaohjusuhkaa vastaan vai tuleeko korveteista metsästyskielellä parvi istuvia ankkoja ja venäläisten ohjusten harjoitusmaaleja? Jos näin on, niin onko korvettihankkeessa mitään järkeä? Onko tapahtumassa 1930-luvun panssarilaivaluokan hölmön tölväys? Tarkastellaanpa kummaa korvettihankettamme ensin yhden vakavan uhkakuvan näkökulmasta.

Mihin rahat riittävät?

Valtion kassa on tyhjä, lisää veroja ei haluta, eikä lisävelkaantumiseenkaan ole enää varaa. Hallitus ajaa silti lisärahoitusta ilmavoimien poistuvan hävittäjäkaluston suorituskyvyn korvaamiseksi uusilla hävittäjillä ja merivoimien varustamiseksi neljällä sata metriä pitkällä valtamerikelpoisella aluksella. Jälkimmäiseen hankkeeseen ei ole esitetty mitään järkevää kritiikin kestävää ja maanpuolustuksen tarpeisiin perustuvaa perustelua. Hävittäjähanketta puolestaan on ajettu vaihtoehdottomasti ja jääräpäisesti nojautuen vanhoihin ratkaisuihin ja unohtaen ilmasodan ja uhkakuvan muutos kuluneen 20 vuoden aikana. Ennen viime sotia kritisoitiin aiheellisesti niin panssarilaivahanketta, sukellusveneitä kuin ilmavoimien pommikonehankintojakin. Silti kaikki hankittiin, ja todettiin jälkikäteen virheeksi. Toistuuko sama nyt ja millä rahalla?

PearlHarborColorNousevan auringon taivas

Tällä hetkellä, keväällä 2017, maailmanpolitiikan ja talouden painopiste on Tyynellämerellä. Siellä ratkaistiin myös toisen maailmansodan kulku 75 vuotta sitten. Japanin nousevan auringon paistetta kesti vain puoli vuotta. Yllätyshyökkäys Pearl Harboriin toi Yhdysvallat mukaan sotaan ja ratkaisi sodan kulun, erityisesti kun Japani ei suostunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan – eivät sen resurssit olisi siihen riittäneetkään. Puolen vuoden ajan Japani kulki voitosta voittoon maalla, merellä ja ilmassa, mutta viimein sen ylpeys – merivoimien ilma-ase – lyötiin perinpohjin Midwaylla. Aurinko laski. Seurasi yli kolme vuotta epätoivoista katkeraa sotaa, joka päättyi itsemurhalentäjiin ja atomipommiin. 75 vuotta myöhemmin Japani varustautuu jälleen… Avustajamme Harri Mustonen lennättää meidät Tyynenmeren taivaan sineen kolmen neljännesvuosisadan taakse. Historiaan, joka on ajankohtaista.

Ohjuspuolustus – vuosituhannen haaste

Ilman korkeatorjuntakykyä maa ja sen asevoimat voidaan lamauttaa. Suomella ei ole korkeatorjuntakykyä, ja nyt näyttäisi siltä, ettei sellaista olla hankkimassakaan. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että korkeatorjuntakykyyn tarvittavat ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat niin kalliita, ettei meillä ole niihin varaa. Kuitenkin yhden nyt tilauksessa olevan satametrisen sotalaivan pelkällä hankintahinnalla (300 miljoonaa euroa) – joka ei todennäköisesti edes kata kaikkia siihen tarvittavia järjestelmiä – saa varmasti yhden korkeatorjuntakykyisen ohjuspatterin. Aluksia ollaan hankkimassa merivoimille neljä. Vastaavasti ohjuspatterin saisi yhden tai kahden uuden ”torjuntahävittäjän” hinnalla, valitusta konetyypistä ja varustelusta sekä elinkaarikustannuksista riippuen. Näitä niin sanottuja torjuntahävittäjiä ollaan hankkimassa kymmeniä. Toimituksemme kysyykin nyt pääesikunnalta ja ministeriöltä, onko korvettien tarve Suomen puolustuksen kannalta todellakin niin paljon suurempi kuin korkeatorjuntakyvyn, että jälkimmäisestä voidaan luopua.

Suomalaiset palasivat Viipuriin jatkosodan alussa.

Todellinen sotilas

Suomalaisten kuva jatkosodasta ja varsinkin kesästä 1944 perustuu enemmän kaunokirjallisuuden ja viihdeteollisuuden tuotteisiin kuin historiaan. Sodasta on tietysti yhtä monta totuutta kuin on kokijaakin. Tapasimme loppuvuodesta 2016 Joutsenossa miehen, joka muistaa yhä kesän 1944 kuin eilisen päivän. Yhden todellisista Suomen sotilaista. Yhden sadoista tuhansista, jotka eivät juosseet, vaan taistelivat.

Asedirektiivi tulee

Torstaina 26. tammikuuta 2017 äänestettiin trilogineuvotteluiden tuloksesta IMCOssa (Internal Market and Consumer Protection) eli EU:n komiteassa, jonka vastuualueena ovat erityisesti EU:n sisämarkkinat ja hyödykkeiden vapaa liikkuvuus. IMCO puolsi äänestyksessä trilogin esitystä, joten Suomessa maanpuolustusväen ja aseharrastajien pelkäämä esitys jatkaa seuraavaksi Euroopan parlamentin täysistuntoon.

Tilaa Suomen Sotilas suoraan kotiisi:
www.suomensotilas.fi/tilaa

Katso tästä lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä Lehtipiste:
www.lehtipiste.fi/714814.html

Sisällysluettelo

MERI- JA ILMASOTA EXTRA

6 Istuvia ankkoja – Ahti Lappi

9 Halvemmalla kun saa – Ahti Lappi

11 Kaliningrad – Itämeren lukko – Ahti Lappi

14 Mihin rahat riittävät? – Ahti Lappi

17 Monitoimihävittäjiä vai ohjuksia? – Ahti Lappi

IIVI

21 Totta vai tarua? – Iivi Masso

JYVÄLLÄ

22 Turvallisuuskatsaus

29 Suomen Sotilas tiedustelee
Kaksi miljoonaa tukea ampumaurheilukeskukselle
Hornetin seuraajan valinta etenee
Maanpuolustustahto laskenut

30 Indy vuoden sotakoira
Puolustusvoimat tilaa MPK:lta koulutusta
Patrian kontti-Nemolle kehuja

31 Sotapolku on auki
7.62RK62 modernisoidaan
Taistelunjohtojärjestelmä merivoimien uusille aluksille

32 F35:n uusi hintalappu
Kansainvälistä väriä talvisotakurssilla
Hyppymiinoja Suomesta

33 Maailmalta – Pekka Mäkelä

38 Mikroaaltoase Phaser – Ratkaisu lennokkien torjuntaan? – Ahti Lappi

39 Kari kommentoi: Ystävät ja kaverit – Kari Kuusela

75 VUOTTA SITTEN

40 Nousevan auringon taivas – Harri Mustonen

60 Jumalan tuuli – Harri Mustonen

62 Viimeisten samuraiden ilmavoitot – Harri Mustonen

TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA

64 Ohjuspuolustus – Vuosituhannen haaste – Ahti Lappi

75 Ohjuspuolustus, robottien sotaa – Ahti Lappi

77 Nasams-ER – Paraneeko korkeatorjuntakyky? – Ahti Lappi

SUOMEN SOTILAAT

78 Todellinen sotilas – Jaakko Puuperä

ASEDIREKTIIVI

97 Asedirektiivi tulee – Juha Särestöniemi

KNUUTI

99 Epäonninen sankarijääkäri – Jukka Knuuti

Share This