Suomen Sotilas 2/2018

Lehden esittely

Osui ja upposi

Reilu vuosi sitten Suomen Sotilaan numerossa 1/2017 olleessa artikkelissa tarkasteltiin Suomen tulevien Laivue 2020 -korvettien uhkakuvia Itämerellä venäläisiin meritorjuntaohjuksiin peilaten. Nyt kerromme, mitä muiden Itämeren maiden merivoimien käytössä olleella rahalla on viime vuosina saatu, ja analysoimme sen valossa, minkälainen suorituskyky Suomen merivoimien korvettihankkeella on saavutettavissa. Toisaalla tässä lehdessä voit lukea itse hankkeesta laivanrakennuksen näkökulmasta.

Yhdessä seisten

Puolustuskyky on yhdistetty kyky. Kaikkien pitäisi pelata samaan maaliin ja rakentaa yhteistä puolustuskykyä. Puolustuskyvyn näkeminen puolustushaarakysymyksenä – Maa-, Meri- ja Ilmavoimien välisenä kamppailuna – johtaa aina puolustuskyvyn heikkenemiseen. Kun puolustuskykyä tarkkaillaan kokonaisuutena, pitäisi lopulta kysyä, onko meillä varaa itsenäiseen ja uskottavaan puolustuskykyyn vai vain jompaankumpaan niistä. Niin, entä tarvitsemmeko itsenäisiä puolustushaaroja?

Laivue 2020

Merivoimilla on edessään suurin investointi aikoihin. Suomen Sotilas sai ensimmäisenä tiedotusvälineenä perinpohjaisen esityksen Laivue 2020 -korvettihankkeesta sitä johtavalta projektiryhmältä.

Itsenäisen Suomen Merivoimien synty

Myös Merivoimamme – laivastojoukot ja rannikkopuolustus – saivat alkunsa sisällissodan riehuessa Suomessa sata vuotta sitten. Merivoimien alku oli kovin vaatimaton ja vieläpä makeilla vesillä. Karjalan rintaman päällikkö jääkärieverstiluutnantti Aarne Sihvo määräsi Vuoksen uoman pidettäväksi avonaisena hyökkäysten estämiseksi. Vuoksen jääpeitteen murtamiseksi määrättiin töihin maaliskuun alussa merikapteeni Frithjof Salvén. Ylipäällikkö Mannerheim ylensi Salvénin luutnantiksi laivaston reserviin ja nimitti hänet Saimaan, Vuoksen ja Laatokan laivastojen päälliköksi sekä kaikkien näiden satamien komendantiksi. Merivoimat olivat saaneet alkunsa makeilla vesillä. Suolaisemmille vesillekin päästiin pian. Sielläkin kaikki alkoi suojeluskunnista – merikunnasta.

Suomen Sotilaan tarkastuksessa Viro

Suomen Sotilaan koko päättyneen Suomen satavuotisjuhlavuoden kestänyt laaja koulutustarkastus ulottui myös naapurimaahamme Viroon. Keväällä kävimme tutustumassa juuri ensimmäisen itsenäistymisensä satavuotisjuhlaa viettäneeseen Viroon ja sen puolustusvoimiin ja kodinturvajoukkoihin. Tuolle ajalle osui Kevadtorm (Kevätmyrsky) 2017 -harjoitus, joka on Viron puolustusvoimien pääsotaharjoitus. Tutustuimme myös Patrian sittemmin ostaman virolaisen miehittämättömän tela-alustaisen robotin valmistajaan ja tuotteisiin sekä Viron Nato-liittolaisten rooliin Viron puolustuksessa. Suomen Sotilas onnittelee itsenäisyytensä uudelleen saanutta ja sitä sisukkaasti puolustavaa veljeskansaa ja sen asevoimia.

Viron puolustus

Jos Viron puolustusta pitäisi verrata Suomeen, nousee ensimmäisenä esiin suurin ero: Viro on Nato-maa ja Suomi ei. Mutta muitakin eroja on. Ensin tulee tietysti mieleen Viron pinnanmuodostus ja sen pienempi pinta-ala ja väestö. Muita eroja ovat ainakin Viron tehokkaat vapaaehtoisuuteen nojaavat kodinturvajoukot – tai suojeluskunnat – kotona säilytettävine aseineen ja vaikkapa se, että Virolla ei ole käytännössä lainkaan omia ilmavoimia. Siinä, missä omat paukut eivät riittäisi, luotetaan liittolaisiin, ja näin resurssit säästyvät siihen, mihin oikeasti kyetään.

Vallankumous tuli maihin sukellusveneellä

Sata vuotta sitten sukellusveneet ja sukellusvenesodankäynti tekivät läpimurtonsa ensimmäisessä maailmansodassa. Sodasta tuli myös suurten vallankumousten ja kapinoiden sota. Ja nekin tulivat – sukellusveneellä. Suomeenkin.

UKK 1918 – Se suuri känä

Monen nuoren miehen ja pienen pojan mieli paloi itsenäisyydelle ensimmäisen maailmansodan alkaessa. Kun nuorukaisia katosi Saksaan sotaoppiin ja huhut aktiivisesta toiminnasta levisivät, myös muuan kainuulaispojan valtasi halu tehdä jotain. Jääkäriksi hän ei päässyt, ikääkään ei oikein ollut, mutta vaaleilla laillisesti ja demokraattisesti valtansa saaneen itsenäisyyssenaatin jouduttua vasemmisto-opposition aseellisen kapinan uhkaamaksi, annettiin 17-vuotiaalle halukkaalle nuorukaisellekin kivääri. Urho Kaleva Kekkosesta oli tullut vapaussoturi. Lapsisotilas, nykymaailman termein, joutui miesten ja lahtarinkin töihin, joita hän ei koskaan unohtanut. Kekkosen sotaretki sata vuotta sitten antaa myös yhden kuvan siitä, minkälainen sota Suomen sisällissota oli. Sota, jota käytiin myös pian muodostuneen kartalle piirretyn, rikkonaisen rintamalinjan selustoissa syvällä valkoisten tukialueella.

Aselaki uusiksi sammutetuin lyhdyin

EU:n asedirektiivi hyväksyttiin keväällä 2017, jolloin alkoi direktiivin kansallisen täytäntöönpanon valmistelu. Vaikka direktiivi itsessään on julkinen, ovat sen aiheuttamat muutokset olleet yksi tarkimmin varjelluista salaisuuksista Suomessa. On syntynyt vaikutelma, että laki aiotaan ajaa läpi vaivihkaa sammutetuin lyhdyin ilman häiritsevää kansalaiskeskustelua. Laki kuitenkin kajoaa perustuslaillisiin kysymyksiin, kuten kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä sekä omaisuuden suojaan. Pahimmillaan uusi laki voi tehdä kansalaisesta rikollisen tietämättään.

TET-hyökkäys ja Khe Sanhin unohdettu taistelu

Joulukuussa 1967 amerikkalaisjoukkojen komentaja, kenraali William C. Westmoreland lausui kuuluisat sanat: ”There is light at the end of the tunnel.” Hänellä oli käsitys, että sota oli jo voiton puolella. Sitten, kiinalaisen uudenvuoden koittaessa Viet Cong aloitti 30.1.1968 laajamittaisen Tet-hyökkäyksen Etelä-Vietnamissa. Valo tunnelissa olikin vastaantuleva juna. ”Charlien” (Viet Cong) hyökkäyksestä Khe Sanhiin oli tulla amerikkalaisten Dien Bien Phu. Kommunistien ilmatorjunnan epäonnistuminen esti sen, mutta tie tappioon sodassa oli avattu.

Sisällysluettelo

MERISOTA

6 Osui ja upposi – Laivue 2020 – Esa Järvelä

19 Yhdessä seisten – Jaakko Puuperä

38 Laivue 2020 – Seppo Salmi

48 Itsenäisen Suomen Merivoimien synty – Jukka I. Mattila

76 Vallankumous tuli maihin sukellusveneellä – Christian Jokinen

JYVÄLLÄ

25 Suomi suluttamisen suurvalta – Jussi Niinistö

26 Turvallisuuskatsaus

Iskut Burkina Fasossa jatkuvat

27 Afganistan “vietnamisoituu”

28 Boko Haram sieppasi taas tyttöjä

28 Kongsberg ja Saab kiinnostuivat Suomesta

30 Uudet alkeiskoulukoneet vaikeuksissa

Senaatilta lupa ohjuskaupoille Suomeen

31 Tukitaanko reikä Suomen taivaan sinessä?

JASSM osui maaliinsa ja orhi kannelle

32 Maailmalta – Pekka Mäkelä

TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA

52 Koulutustarkastuksessa Viro –Timo Säyrinen

68 Viron puolustus – Timo Säyrinen

100 VUOTTA SITTEN

86 UKK 1918 – Se suuri Känä – Robert Brantberg

ASEET

100 Aselaki uusiksi – Juha Särestöniemi

50 VUOTTA SITTEN

102 Tet-hyökkäys ja Khe Sanhin taistelu – Ahti Lappi

KNUUTI

106 Jääkärien määrästä …ja laadustakin – Jukka Knuuti

Share This