Suomen Sotilas 2/2020

Lehden esittely

Koulu Haminassa

Sota ratkaistaan jo ennen kuin se syttyy. Sen ratkaisevat osaavat johtajat. Asevelvollisessa armeijassa johtajista – upseereista – valtaosa nostetaan reservistä. Hyvin koulutettujen ja osaavien reserviupseerien merkitys nähtiin Suomen jouduttua sotaan marraskuussa 1939. Reserviupseerikoulu koulutti ennen sotaa Haminassa yli 14 000 reserviupseeria. 1920-luvulla reserviupseereita koulutettiin vain Haminassa. Seuraavalla vuosikymmenellä koulutus käynnistyi myös Ilma- ja Merivoimien omissa opetuslaitoksissa.

Hiki säästi verta. Koulutuksessa työllä ja vaivalla hankittu taito oli sotamenestyksen avain. Taitavat johtajat osasivat käyttää joukkojaan taistelussa niin, että joukko onnistui tehtävässään säästyen mahdollisimman käyttökelpoisena seuraavaan tehtäväänsä ja aikanaan rauhan töihin.

Moni upseeri sai ratkaisevaa lisäkoulutusta suojeluskunnissa. Eräiden aselajien reserviupseerikoulutus oli lähes täysin suojeluskuntien varassa.

Suomi ja Latvia panssariyhteistyöhön

Suomi ja Latvia ovat sopineet yhteisen panssariajoneuvojärjestelmän kehittämisestä. Yhteishankkeen tavoitteena on tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja kummankin maan suorituskykyvaatimuksiin, jotka mahdollisuuksien mukaan pyritään yhdenmukaistamaan.

Suomi ja Latvia allekirjoittivat 29.1.2020 teknisen järjestelyasiakirjan (TA, Technical Arrangement) maiden välisen yhteisen maavoimien liikkuvuutta parantavan kehittämishankkeen käynnistämisestä. Yhteishankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen, 6×6-tyyppinen panssaroitu pyöräajoneuvojärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa maavoimien liikkuvuutta, kustannustehokkuutta, kansainvälistä yhteensopivuutta ja kansallista huoltovarmuutta. Nyt allekirjoitettu tekninen asiakirja on jatkoa Suomen, Viron ja Latvian joulukuussa 2019 allekirjoittamalle asiaa koskevalle aiepöytäkirjalle.

Ameriikan HX-ehdokkaat – ne tulevat!

Suomen Sotilas ylittää jo eeppisessä HX-tarjokkaiden tarkastelussaan Atlantin. Jäljellä on kaksi amerikkalaisehdokasta, joista lehtemme seuraavassa numerossa (3/2020) esittelemme Yhdysvaltain merivoimien ilma-aseen jokapaikanhöylän Boeing F/A-18 E/F Super Hornet -monitoimihävittäjän ja sen mukana Suomelle tarjottavan, kaksipaikkaiseen Super Hornetiin perustuvan taktisen elektronisen sodankäynnin erikoiskoneen Boeing EA-18G Growlerin. Mutta aloitetaanpa siitä, minkälaisia koneita rapakon takaa tarjotaan ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat…

Euroopan maat hankkivat nyt korkeatorjuntakykyä

HX-hankkeen mediakohu tahtoo peittää alleen sen, että hävittäjillä ei voida hoitaa yksin koko ilmapuolustusta. Viime vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisten aluetorjuntaohjusten hankinnasta pääkaupungin suojaksi, historiaa muisteltiin näyttävästi Ilmatorjuntamuseolla kevättalvella vuosi sitten. Ensimmäiset ohjukset olivat hankintavaiheessa jo vuonna 1962, mutta ulkopoliittiset syyt – Yhdysvaltojen vaikutus, YYA-sopimus ja Pariisin rauhansopimus – estivät vielä tuolloin hankinnan. Pääkaupungin ilmapuolustukselta puuttuikin siksi pitkään kokonaan korkeatorjuntakyky. Nyt 40 vuotta myöhemmin tilanne on kuta kuinkin sama, uhkaan verrattuna jopa huonompi. Euroopassa onkin nyt herännyt mielenkiinto korkeatorjuntaan. Suomessakin. Mutta mahtaako saldo riittää?

Tähtilippu talvisodassa

Suomi sai talvisodassa apua myös Atlantin takaa. Seuraavassa sodassa Yhdysvallat tukikin sitten jo vihollista. Suomen Sotilaan edellisen numeron artikkeli ulkomaisista vapaaehtoisista talvisodassa innosti Törni-tutkimuksistaan tunnetun tietokirjailija Kari Kallosen kirjoittamaan Suomen Sotilaalle artikkelin amerikkalaisista vapaaehtoisista talvisodassa. Tähtilippu vaihtui siniristilippuun, ja osalla sotaretkestä tuli pitkä.

Toisen maailmansodan alkunäytös vai eurooppalaisen sisällissodan välinäytös?

Viime vuonna järjestettiin Euroopassa toisen maailmansodan alun 80-vuotismuistotapahtumia. Suomessa – ja tietysti myös Suomen Sotilaassa – kunnioitettiin nyt taakse jääneenä talvena talvisodan 105 kunnian päivän tasavuotismuistoa. Toinen maailmansota oli alkanut kuitenkin Aasiassa jo viimeistään 1937. Alkoiko se Euroopassakin jo ennen syyskuuta 1939? Oliko vuosi 1939 vain osa ajan katkeamatonta jatkumoa? Oliko kaikki kauhu, johon maanosamme 80 vuotta sitten syöksyi, vain kulminaatiopiste jo sata vuotta sitten meneillään olleessa eurooppalaisessa sisällissodassa, jonka alkujuuret olivat vuodessa 1914? Olemmeko tekemässä taas samat virheet? Agilolf Kesselring jatkaa eurooppalaisen sisällissodan ja yhteisen historiamme sipulin kuorimista.

Itämeren kadonnut kansa, baltiansaksalaiset

Sata vuotta sitten Baltian saksalainen kulttuuri eli viimeisiä hetkiään. Ensimmäinen maailmansota oli tehnyt lopun vanhasta maailmasta. Satoja vuosia Suomenlahden etelärannalla vallanpitäjien vaihtumisesta piittaamatta vallankahvassa istunut ja myös porvariston ja paikallisen sivistyneistön rungon muodostanut etninen ryhmä sai kadota historian hämärään. Seuraavina vuosikymmeninä tuhoutuivat myös alueen juutalaiskulttuuri ja viimeisenä – toisen maailmansodan voittajien tahdosta – hävitettiin Euroopan kartalta Preussi. Agilolf Kesselring kertoo kadonneen, usein kovin väärin ymmärretyn ja mustamaalatunkin baltiansaksalaisen kulttuurin ja kansan tarinan. Tarinan, joka on Suomessa huonosti tunnettu ja jota tuntematta Suomenkin historiasta saa helposti viitekehyksestään irrotetun ja jopa väärän kuvan.

Hrodna, eräs kaupunki Euroopan sisällissodassa

Venäläinen, valkovenäläinen, puolalainen, liettualainen, juutalainen, katolinen, ortodoksi, ateisti. Euroopan sisällissodan näyttämöllä vanhat usein sovussakin eläneet kulttuurit, kansat ja uskonnot nostettiin toisiaan vastaan. Tänään meistä useimmista kiveen hakatuilta ja ikivanhoilta tuntuvat rajat ovat usein keinotekoisia ja nuoria, ja niiden ikävä, ruma historia halutaan unohtaa. Eräs tuhansista tänään taas ajankohtaisista tarinoista on Hrodna – Grodno. Vanha juutalainen, liettualainen, puolalainen, valkovenäläinen kaupunki, joka jäi sata vuotta sitten sodan jalkoihin. Sodan, jonka murhaava jälkinäytös nähtiin vuosina 1939–1944.

Kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan – sopimus 1939-1941

Keväällä 80 vuotta sitten Neuvostoliitto ja Saksa olivat jakaneet itäisen Euroopan ja antaneet toisilleen vapaat kädet etupiireissään. Saksa sai myös täyden operaatiovapauden lännessä. Pian hakaristilippu liehui Oslossa, Pariisissa, Belgradissa ja Ateenassa. Saksan tuhouduttua aloittamassaan sodassa jäi sopimuksen toinen osapuoli voittajaksi ja sai pitää lännen siunauksella jotakuinkin kaiken, minkä oli Saksan kanssa sopimalla saanut, ja vielä korkojen kera. Saksalaisprofessorin uutuuskirja on tuore näkökulma Molotov-Ribbentrop-sopimusta seuranneeseen 22 kuukauden yhteistyöhön diktatuurien välillä. Se asettaa suomalaisten nahoissaan tunteneen sopimuksen oikeaan, laajempaan ja kansainväliseen koko Eurooppaan vaikuttaneeseen viitekehykseen.

Hoida ne muurahaiset!

Seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten maailmansota veteli viimeisiään. Suomessa olivat alkaneet vaaran vuodet, valvontakomissio, asekätkentä ja sotasyyllisyysoikeudenkäynnit. Rauha tuntui kovin ohuelta ja hauraalta. Kesällä vuotta aikaisemmin kansakunta oli ollut veitsen terällä. Suomen Sotilas tapasi yhden viimeisistä elossa olevista – silloin kerran nuorista – miehistä, joiden varassa kaikki oli ensin sodassa ja sitten rauhassa. Puheenvuoron saa 97-vuotias sotaveteraani, kadettikurssin 27 suorittanut majuri Olli Fallenius.

Kun maailma järkkyy, resilientti organisaatio kestää

Pandemia, sota, luonnonkatastrofi, ilmastonmuutos, arjen kriisit. Yhteistä on se, että tietynlaiset organisaatiot ja rakenteet kestävät kriisit ja katastrofit, kun rakenteellisesti heikommat sortuvat. Uuden-Seelannin Christchurchin vuosikymmenen takainen maanjäristys jätti maahan jälkensä, mutta siitä voidaan myös oppia niin siviili- kuin sotilasorganisaatioissakin. Pandemiankin uhatessa.

Mikä uhkaa suomalaisia organisaatioita?

Organisaation resilienssi on kyky, joka auttaa organisaatioita selviämään muutoksista ja menestymään epävarmuuksien maailmassa. Sitä voidaan parantaa kehittämällä johtamista ja kulttuuria, ylläpitämällä verkostoja ja vuorovaikutussuhteita sekä vahvistamalla muutosvalmiutta. Organisaation resilienssi on kehittyvä ominaisuus. Se on ennen muuta harjaantumista muutoksiin reagoimisessa ja kyvyssä olla jatkuvasti hereillä. Yksittäisistä kriisitilanteista selviämistä voidaan toki harjoitella, mutta lopulta emme voi varmasti tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, mihin meidän pitäisi seuraavaksi varautua.

Gender – tunkeutuuko naisasia jo kriisinhallintaoperaatioihinkin?

Ei. Naisasia ei tunkeudu operaatioihin. Gender-toiminnassa on kyse operatiivisesta hyödystä, lisäarvosta, jonka toiminta tuo operaation ja siellä toimivien tilannekuvaan. Gender-toiminta tuo tilanneymmärrykseen, kanssakäymiseen, yhteistoimintaan ja tiedustelutiedon hankintaan työkaluja, jotka antavat oikeamman, tarkemman ja laajemman käsityksen kokonaistilanteesta operaatioalueella. Samalla se parhaimmillaan rakentaa positiivista mielikuvaa kriisinhallintajoukosta paikallisväestön keskuudessa ja vaikuttaa epäsuorasti perheiden ja kotien kautta. Kaikki edellä mainittu tehostaa kriisinhallintajoukon toiminnan tuloksellisuutta, operaatioiden tehokkuutta ja lisää sotilaiden turvallisuutta. Samalla se tukee myös paikallisväestön naisten asemaa yhteisöissään. Suomen Sotilas otti asiasta selvää ja vieraili Ruotsissa alan yhteispohjoismaisessa osaamiskeskuksessa.

Lehden saatavuus

Suomen Sotilas -lehden numero 1/2020 on saatavissa hyvinvarustetuista lehtipisteistä 5.6.2020 saakka hintaan 13,50€

Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste Lehtipisteen karttapalvelun avulla: www.lehtipiste.fi/858424.html

Tilaa jo seuraava Suomen Sotilas -lehti suoraan kotiisi: www.suomensotilas.fi/tilaa

Sisällysluettelo

100 VUOTTA SITTEN

6 Reserviupseerikoulutus 100 vuotta – Jaakko Puuperä

68 Hrodna – Agilolf Kesselring

JYVÄLLÄ

20 Turvallisuuskatsaus

22 Virukset kuriin

24 Hornetit ilmatankkauksessa

Ohjusvene Tornion päivitys valmistui

Viimeinen iltahuuto

PAPU-harjoitukset tuovat kevään

25 Ylipäällikkö tarkasti panssariprikaatin

Tiedusteluvalvontavaliokunta aloitti työnsä

Diabeetikkojen vapaaehtoinen palvelumahdollisuus päättyy

26 Paras sotaelokuva, jota et ole nähnyt?

Miehet ja naiset samoihin tupiin

27 Poliitikot pohtivat asevelvollisuuden tulevaisuutta

Maailmalta – Pekka Mäkelä

30 Suomi ja Latvia panssariyhteistyöhön – Seppo Salmi

IIVI

33 Pitääkö olla huolissaan? – Iivi Masso

HX-HANKE

34 Ameriikan HX-ehdokkaat – Aleksei Kettunen

TAKTIIKKA & TEKNIIKKA

38 Euroopan maat hankkivat nyt korkeatorjuntakykyä – Ahti Lappi

80 VUOTTA SITTEN

40 Tähtilippu talvisodassa – Kari Kallonen

47 Mannerheim ei huolinut natseja talvisotaan – Kari Kallonen

50 Toisen maailmansodan alkunäytös – Agilolf Kesselring

HISTORIA

60 Itämeren kadonnut kansa – Agilolf Kesselring

KIRJAT

74 Sopimus 1939–1941 – Christian Jokinen

SUOMEN SOTILAAT

80 “Hoida ne muurahaiset!” – Jaakko Puuperä

86 Kunnia kestävän palkka – Jaakko Puuperä

JOHTAMINEN

89 Kun maailma järkkyy – Sanna Malinen, Minna Janhonen,

Miira Heiniö, Bernard Walker ja Venkataraman Nilakant

93 Mikä uhkaa suomalaisia organisaatioita? – Minna Janhonen

SODANKÄYNTI

94 Tunkeutuuko naisasia jo kriisinhallintaoperaatioihin? – Jarmo Sinkkonen

KNUUTI

98 Saappaattomat sankarit – Jukka Knuuti

Share This