Suomen Sotilas 2/2016
Lehden esittely

Suomi Venäjän verkossa
Hybridisodassa ei ole mitään uutta. Sotaa ja sen tulevaisuutta arvioitaessa onkin aina aihetta vilkaista myös olan yli. Uutta ovat vain teknologian luomat mahdollisuudet. Hybridisodalle verkottunut maailma virtuaalisine verkkoineen on oiva temmellyskenttä, ja verkostoista on tullut myös hybridisodan ase. Mutta vaikuttajaverkostot ja niihin vaikuttaminen ovat aina kuuluneet voimankäytön työkalupakkiin. Suomi oli monien mielestä kylmässä sodassa erityistapaus, mutta mitä on tapahtunut sen jälkeen? Maamme kansainvälisestä asemasta keskustellaan jälleen muuallakin kuin Helsingissä. Miten itätiedustelun maahamme järjestelmällisesti jo yli puolen vuosisadan ajan rakentama vaikuttamisen ja tiedonkeruun verkosto, joka kattoi kaikki yhteiskuntaelämän osa-alueet, vaikuttaa Suomessa tänään? Onko se uhka? Asiaa ei ole koskaan kunnolla selvitetty. Vanhan verkoston pohjalle on ollut helppo rakentaa uutta entistä verkottuneemmassa maailmassa.
Suomen ja Ruotsin yhteinen ilmapuolustus?
Suomen ja Ruotsin ilma- ja meripuolustuksen yhteistoiminnasta ja laajemmastakin sotilasyhteistyöstä ainakin rauhan oloissa on puhuttu viime aikoina paljon. Ilmapuolustuksessa yhteistä historiaa on jo takanapäinkin. Talvisodan aikana ruotsalaiset osallistuivat Suomen ilmapuolustukseen Pohjois-Suomessa ja Turussa. Yhteistä ilmavalvontaa suunniteltiin jo ennen sotaa. Jatkosodan päätyttyä suomalaiset tutkamiehet kävivät Tukholmassa opastamassa ruotsalaisia saksalaisten tutkien käytössä, koulutuksessa ja huollossa. Suomessa on ollut iät ajat käytössä ruotsalaista sotakalustoa, kuten tykkejä, tutkia, ohjuksia ja lentokoneita. Käytännössä yhteistoiminnan takaamiseksi myös poikkeusoloissa tarvittaisiin vähintään valtiosopimus. Viime kädessä kysymys on siis poliittinen. Mutta miltä ratkaisu näyttäisi sotilaallisesti arvioituna ilmapuolustuksen osalta rauhan aikana ja miksei poikkeusoloissakin? Niiden ero kun on vai harmaan sävyssä.
Suomi tarvitsee korkeatorjuntakyvyn
Ilmauhka on muuttunut radikaalisti. Isojen pommikoneiden ja muidenkin miehitettyjen koneiden torjunta oli jo aikoinaan suhteellisen yksinkertaista. Ilmatorjuntaohjusten tulo taistelukentälle puoli vuosisataa sitten muutti ilmauhan lopullisesti. Tänään uhkana ovat täsmäohjukset. Täsmäaseiden torjunta vaatii resursseja. Ballistisia ohjuksia ei voi torjua hävittäjillä. Jos rahat kuluvat hävittäjätorjuntaan, ei resursseja jää korkeatorjuntakykyisiin kaukovaikutteisiin ohjuksiin sekä valvonta- ja johtamisjärjestelmään.
Spitfire – Brittien lentävä ikoni
Avasin kaasun täysille, ja henkeni salpautui. Moottori räjähti jylisemään tasaisesti, ja samalla Spitfire säntäsi liikkeelle luodin lailla ja kiisi pitkin kenttää. Olin ilmassa ennen kuin ehdin kunnolla käsittää, missä mentiin. Kone tuntui ohjaavan minua ja karkaavan altani. Pian kuitenkin kokosin itseni, vedin laskutelineet sisään, säädin potkurin suurille kulmille ja etsin sitten katseellani lentokenttää, joka oli hämmästyksekseni jo mailien päässä.
Näin kuvaili hävittäjälentäjä David Crook kirjassaan ”Spitfire-pilotti” tyyppilentoa hävittäjällä, josta kaikki liittoutuneiden hävittäjälentäjät haaveilivat ja jota saksalaiset – ainakin brittien mielestä – kadehtivat. Spitfire on varmasti tuttu myös kaikille tämän lehden lukijoille vähintään lapsuuden ”Korkkareista” tai ”Siivet”-sarjakuvista. Tämä sulavalinjainen lentokone oli unelma lentää mutta myös tehokas ase ja sitä paitsi yhä kaunis katsella. Se on briteille yhtä ikoninen kuin Suomi-konepistooli suomalaisille. Mutta millainen työkalu tämä brittikone oli ja oliko sitä aihetta kadehtia? Suomen Sotilas otti selvää.
Viimeiset kotkat
Sotalentoja kokeneita suomalaisia lentäjiä liikkuu keskuudessamme enää harvalukuinen määrä. Ilmataistelujen tuoksinnasta on aikaa jo seitsemän vuosikymmentä, mutta muistot elävät kirkkaina mielessä. Viime syksynä Nuoret taistelulentäjät -teoksen julkaissut Pekka Hietala haastatteli viimeisiä kotkia Suomen Sotilaalle.
Elävä sotadokumentti
Huhtikuussa 91 vuotta täyttänyt ja rataesimiehenä työuransa tehnyt Reino Kallio ei koskaan ole kieltäytynyt kertomasta rintamamuistojaan niistä kiinnostuneille. Reino haluaa, että nuoremmat tietävät vielä hänenkin jälkeensä, mitä elämä siellä jossakin oli, osana raskaita tappioita kärsinyttä Jalkaväkirykmentti 7:ää – Tyrjän rykmenttiä, kuuluisine komentajineen.
Sisällysluettelo
HYBRIDISOTA
6 Suomi Venäjän verkossa – Pekka Virkki
11 Kolmas Rooma – Pekka Virkki
IIVI
14 Informaatio aseena – Iivi Masso
JYVÄLLÄ
15 Turvallisuuskatsaus: Bin Laden testamenttasi miljoonia, Amerikkalaiserikoisjoukot Isilin vastaisessa taistelussa
16 Sota Afrikan sarvessa kiihtyy
17 Pohjois-Korea uhkasi ydinsodalla
18 Libyan IS hyökkäsi Tunisiaan
19 Venäjä suunnittelee ohjuskoetta
20 Puolet Patriasta myyty, Raja vuotaa?, Varmuusvarastot – Pekka Mäkelä
21 Heikkilän kasarmit, Puolustusvoimat ostaa tarvikkeita – Pekka Mäkelä
22 Merivoimat – Pekka Mäkelä
23 Kertausharjoitus, Riskiarvio, Supon päällikkö – Pekka Mäkelä
24 Poliisit turvapaikanhakijoina – Pekka Mäkelä
25 Sotilasyhteistyötä ja joutavaa kohua – Pekka Mäkelä
26 Lentonäytös
26 Maailmalta – Pekka Mäkelä
31 Kari kommentoi: Tilannekuvaa ja pitsaa, kiitos – Kari Kuusela
ILMASOTA-EXTRA
32 Suomi ja Ruotsi – Yhteinen ilmapuolustus – Ahti Lappi
36 Suomi tarvitsee korkeatorjuntakyvyn – Ahti Lappi
40 Todellinen uhka – Ahti Lappi
42 Tavoitteena 100 % – Ahti Lappi
48 Spitfire – Brittien lentävä ikoni – Harri Mustonen
57 MK II:n ohjaamo – Harri Mustonen
61 Merlinin murinaa – Harri Mustonen
64 Spitti vastaan Mersu – Harri Mustonen
SUOMEN SOTILAAT
66 Viimeiset kotkat – Pekka Hietala
76 Mörkö-Morane – Pekka Hietala
80 Elävä sotadokumentti – Marko Eriksson
KNUUTI
90 EVVK– Jukka Knuuti