Suomen Sotilas 2/2016

Lehden esittely

Suomi Venäjän verkossa

Hybridisodassa ei ole mitään uutta. Sotaa ja sen tulevaisuutta arvioitaessa onkin aina aihetta vilkaista myös olan yli. Uutta ovat vain teknologian luomat mahdollisuudet. Hybridisodalle verkottunut maailma virtuaalisine verkkoineen on oiva temmellyskenttä, ja verkostoista on tullut myös hybridisodan ase. Mutta vaikuttajaverkostot ja niihin vaikuttaminen ovat aina kuuluneet voimankäytön työkalupakkiin. Suomi oli monien mielestä kylmässä sodassa erityistapaus, mutta mitä on tapahtunut sen jälkeen? Maamme kansainvälisestä asemasta keskustellaan jälleen muuallakin kuin Helsingissä. Miten itätiedustelun maahamme järjestelmällisesti jo yli puolen vuosisadan ajan rakentama vaikuttamisen ja tiedonkeruun verkosto, joka kattoi kaikki yhteiskuntaelämän osa-alueet, vaikuttaa Suomessa tänään? Onko se uhka? Asiaa ei ole koskaan kunnolla selvitetty. Vanhan verkoston pohjalle on ollut helppo rakentaa uutta entistä verkottuneemmassa maailmassa.

Suomen ja Ruotsin yhteinen ilmapuolustus?

Suomen ja Ruotsin ilma- ja meripuolustuksen yhteistoiminnasta ja laajemmastakin sotilasyhteistyöstä ainakin rauhan oloissa on puhuttu viime aikoina paljon. Ilmapuolustuksessa yhteistä historiaa on jo takanapäinkin. Talvisodan aikana ruotsalaiset osallistuivat Suomen ilmapuolustukseen Pohjois-Suomessa ja Turussa. Yhteistä ilmavalvontaa suunniteltiin jo ennen sotaa. Jatkosodan päätyttyä suomalaiset tutkamiehet kävivät Tukholmassa opastamassa ruotsalaisia saksalaisten tutkien käytössä, koulutuksessa ja huollossa. Suomessa on ollut iät ajat käytössä ruotsalaista sotakalustoa, kuten tykkejä, tutkia, ohjuksia ja lentokoneita. Käytännössä yhteistoiminnan takaamiseksi myös poikkeusoloissa tarvittaisiin vähintään valtiosopimus. Viime kädessä kysymys on siis poliittinen. Mutta miltä ratkaisu näyttäisi sotilaallisesti arvioituna ilmapuolustuksen osalta rauhan aikana ja miksei poikkeusoloissakin? Niiden ero kun on vai harmaan sävyssä.

Patriot ilmatorjuntaohjusjärjestelmäSuomi tarvitsee korkeatorjuntakyvyn

Ilmauhka on muuttunut radikaalisti. Isojen pommikoneiden ja muidenkin miehitettyjen koneiden torjunta oli jo aikoinaan suhteellisen yksinkertaista. Ilmatorjuntaohjusten tulo taistelukentälle puoli vuosisataa sitten muutti ilmauhan lopullisesti. Tänään uhkana ovat täsmäohjukset. Täsmäaseiden torjunta vaatii resursseja. Ballistisia ohjuksia ei voi torjua hävittäjillä. Jos rahat kuluvat hävittäjätorjuntaan, ei resursseja jää korkeatorjuntakykyisiin kaukovaikutteisiin ohjuksiin sekä valvonta- ja johtamisjärjestelmään.

Spitfire – Brittien lentävä ikoni

Avasin kaasun täysille, ja henkeni salpautui. Moottori räjähti jylisemään tasaisesti, ja samalla Spitfire säntäsi liikkeelle luodin lailla ja kiisi pitkin kenttää. Olin ilmassa ennen kuin ehdin kunnolla käsittää, missä mentiin. Kone tuntui ohjaavan minua ja karkaavan altani. Pian kuitenkin kokosin itseni, vedin laskutelineet sisään, säädin potkurin suurille kulmille ja etsin sitten katseellani lentokenttää, joka oli hämmästyksekseni jo mailien päässä.

Näin kuvaili hävittäjälentäjä David Crook kirjassaan ”Spitfire-pilotti” tyyppilentoa hävittäjällä, josta kaikki liittoutuneiden hävittäjälentäjät haaveilivat ja jota saksalaiset – ainakin brittien mielestä – kadehtivat. Spitfire on varmasti tuttu myös kaikille tämän lehden lukijoille vähintään lapsuuden ”Korkkareista” tai ”Siivet”-sarjakuvista. Tämä sulavalinjainen lentokone oli unelma lentää mutta myös tehokas ase ja sitä paitsi yhä kaunis katsella. Se on briteille yhtä ikoninen kuin Suomi-konepistooli suomalaisille. Mutta millainen työkalu tämä brittikone oli ja oliko sitä aihetta kadehtia? Suomen Sotilas otti selvää.

Viimeiset kotkatFinnish Air Force Brewster Buffalo

Sotalentoja kokeneita suomalaisia lentäjiä liikkuu keskuudessamme enää harvalukuinen määrä. Ilmataistelujen tuoksinnasta on aikaa jo seitsemän vuosikymmentä, mutta muistot elävät kirkkaina mielessä. Viime syksynä Nuoret taistelulentäjät -teoksen julkaissut Pekka Hietala haastatteli viimeisiä kotkia Suomen Sotilaalle.

Elävä sotadokumentti

Huhtikuussa 91 vuotta täyttänyt ja rataesimiehenä työuransa tehnyt Reino Kallio ei koskaan ole kieltäytynyt kertomasta rintamamuistojaan niistä kiinnostuneille. Reino haluaa, että nuoremmat tietävät vielä hänenkin jälkeensä, mitä elämä siellä jossakin oli, osana raskaita tappioita kärsinyttä Jalkaväkirykmentti 7:ää – Tyrjän rykmenttiä, kuuluisine komentajineen.

 


 

Sisällysluettelo

HYBRIDISOTA

6 Suomi Venäjän verkossa – Pekka Virkki

11 Kolmas Rooma – Pekka Virkki

IIVI

14 Informaatio aseena – Iivi Masso

JYVÄLLÄ

15 Turvallisuuskatsaus: Bin Laden testamenttasi miljoonia, Amerikkalaiserikoisjoukot Isilin vastaisessa taistelussa

16 Sota Afrikan sarvessa kiihtyy

17 Pohjois-Korea uhkasi ydinsodalla

18 Libyan IS hyökkäsi Tunisiaan

19 Venäjä suunnittelee ohjuskoetta

20 Puolet Patriasta myyty, Raja vuotaa?, Varmuusvarastot – Pekka Mäkelä

21 Heikkilän kasarmit, Puolustusvoimat ostaa tarvikkeita – Pekka Mäkelä

22 Merivoimat – Pekka Mäkelä

23 Kertausharjoitus, Riskiarvio, Supon päällikkö – Pekka Mäkelä

24 Poliisit turvapaikanhakijoina – Pekka Mäkelä

25 Sotilasyhteistyötä ja joutavaa kohua – Pekka Mäkelä

26 Lentonäytös

26 Maailmalta – Pekka Mäkelä

31 Kari kommentoi: Tilannekuvaa ja pitsaa, kiitos – Kari Kuusela

ILMASOTA-EXTRA

32 Suomi ja Ruotsi – Yhteinen ilmapuolustus – Ahti Lappi

36 Suomi tarvitsee korkeatorjuntakyvyn – Ahti Lappi

40 Todellinen uhka – Ahti Lappi

42 Tavoitteena 100 % – Ahti Lappi

48 Spitfire – Brittien lentävä ikoni – Harri Mustonen

57 MK II:n ohjaamo – Harri Mustonen

61 Merlinin murinaa – Harri Mustonen

64 Spitti vastaan Mersu – Harri Mustonen

SUOMEN SOTILAAT

66 Viimeiset kotkat – Pekka Hietala

76 Mörkö-Morane – Pekka Hietala

80 Elävä sotadokumentti – Marko Eriksson

KNUUTI

90 EVVK– Jukka Knuuti

Share This