Suomen Sotilas 2/2017

Lehden esittely

Uusi järjestys

Edes Yhdysvaltain presidentillä ei ole niin suurta valtaa, että hän voisi vaikuttaa merkittävästi maailman muutokseen. Saati sitten Italian kokoiseksi kansantaloudeksi taantuneen Venäjän presidentillä, jolla ei ole vaikutusvaltaa senkään vertaa. Kun talous on kuralla, ei ydinaseilla pullistelusta ilman paitaa ole apua kuin sisäpolitiikassa. Maailma muuttuu, ja Trumpin tai Putinin yritykset estää muutokset todennäköisesti vain kiihdyttävät pyörää ja tiputtavat jarrumiehet kärryiltä.

Trumpin presidenttikausi, sen mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttamat kauppasodat ja Aasian nousu tulevat lähivuosina vaikuttamaan maailman talouden kehitykseen, mutta niiden taustalla on suurempia muutoksia maailmanjärjestyksessä. Uusi maailmanjärjestys tulee nykyisten tai entisten suurvaltojen johtajista huolimatta.

Robottien vallankumous

Automaatio, digitaalisaatio ja tekoäly vaikuttavat maailman talouteen ja muuttavat työmarkkinoita. Itseajavat autot ovat konkreettinen esimerkki muutoksesta, jonka odotetaan tapahtuvan varsin pian, mutta teollisuudessa robotisaatio on jo vanha juttu. Seuraavassa vaiheessa se tulee vaikuttamaan myös korkeammin koulutettujen töihin. Esimerkiksi rahoitusalalla tekoälyn ja digitaalisten palveluiden odotetaan vievän suuren määrän työpaikkoja.

TalibanUnohdetun sodan mosaiikki

Jihadismi koskee meitä kaikkia, suomalaisiakin. Terrorismin uhka on tosiasia, ja sen kitkemiseksi sen kasvualueilla suomalainenkin veri on vuotanut rauhaturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa. Uutismediaan mahtuu vain yksi kriisi kerrallaan. Syyrian sota on saanut median ja sen seuraajat unohtamaan yhä jatkuvan sodan jihadismin sydänmailla – Afganistanissa.

Tsaarin kenraali Gustaf Mannerheim

Lauantaina 16. joulukuuta 1917 virkansa ja keisarinsa menettänyt viisikymmenvuotias kenraali nousi Pietarissa Suomen asemalla Helsingin junaan. Kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheimin synnyinmaa, entinen Suomen suuriruhtinaskunta oli julistautunut itsenäiseksi vain reilua viikkoa aikaisemmin. Tsaarin valta oli romahtanut keväällä – sata vuotta sitten. Kolme vuotta aikaisemmin elokuussa 1914 alkanut sota oli vielä näyttäytynyt nuorelle kenraalille mahdollisuutena. Nyt, joulukuussa 1917, Gustaf Mannerheimilla oli takana jo toinen hävitty sota, ympärillä anarkia ja edessä tuntematon tulevaisuus.

Tshuhai_sisakuvaHäivähdys hämärästä

Suomen Sotilas tutustui Kiinan häivehävittäjäprojekteihin Zhuhaissa Kiinassa. Kiina on nouseva maailmanlaajuinen voimatekijä. Se käyttää enemmän varoja puolustuskykynsä rakentamiseen kuin virallisesti ilmoittaa, mutta silti sen kulut ovat vain murto-osa Yhdysvaltojen puolustusmenoista. Riittävätkö ne Kiinan poliittista ja taloudellista painoarvoa vastaavan aseellisen suorituskyvyn rakentamiseen tai vastaukseksi Yhdysvaltojen uuden johdon heittämiin haasteisiin? Onko Kiinalla siihen edes todellista aikomusta? Tutustuimme yhteen lukuisista projekteista. Mikä on häivehävittäjähankkeen todellisuus, tavoitteet ja merkitys Kiinalle? Minkälainen kone on syntymässä? Seuraavilla sivuilla häivähdys hämäräperäisistä häivehävittäjistä: salaperäiset Chengdu J-20 ja Shenyang FC-31 Gyrfalcon (tunturihaukka).

Kosti_CandeSuomalaiset SS-miehet – tilinpäätös

Tämän lehden mennessä painoon heitä on enää neljätoista. Kiisteltyjä, yhä monenlaisia, voimakkaitakin tunteita herättäviä suomalaisia SS-miehiä, jotka ovat osa Suomen satavuotista taivalta. Pian heistä viimeisetkin ovat poissa. Suomen ja suomalaisten SS-miesten asema ja suhde Saksaan oli 75 vuotta sitten erilainen kuin muiden ulkomaisten vapaaehtoisten ja heidän lähtömaidensa. Myös heidän kohtalonsa hävityn sodan jälkeen oli kovin erilainen. Suomalaisten SS-vapaaehtoisten vaiheet toisen maailmansodan jälkeen ovat jääneet lähes koskemattomaksi tutkimusalueeksi. Keitä suomalaiset SS-vapaaehtoiset olivat ja mitä heistä tuli? Miten he selviytyivät työelämässä ja kuinka heihin suhtauduttiin sekä työyhteisön että yhteiskunnan osana? On iltahuudon ja tilinpäätöksen aika.

Jääkärien kahdeksan kuukautta sodassa

Suomalaiset jääkärit palvelivat Saksan itärintamalla vuosina 1916–1917 yhteensä noin kahdeksan kuukautta. Kesäkuusta syyskuuhun 1916 Missejoen suoalueen asemissa oli aluksi suhteellisen rauhallista. Pataljoonan tykkijaos joutui jonkun kerran ankaraan tulitoimintaan, ja pioneerit osallistuivat yhteen iskuosastohyökkäykseen. Toiset kolme kuukautta pataljoona vietti Riianlahden rantamilla, jossa taistelutoiminta oli aktiivisempaa kuin Missellä. Kolmas kahden kuukauden rintamavaihe tuli talvella 1917, kun suomalaispataljoona kiidätettiin reservinä venäläisten yllätyshyökkäystä torjumaan. Hieman reilu sata vuotta sitten tehdyn talvioperaation jälkeen pataljoona ei joutunut enää taisteluihin. Palvelusta Preussin kuninkaan armeijassa kesti vielä vuoden. Suomalaiset menettivät rintamalla kaatuneina tai kadonneina 14 miestä ja 26 haavoittui. Venäjän puolelle loikkasi neljä jääkäriä. Jääkäreistä 52:lle myönnettiin rintamaansioistatoisen luokan rautaristi.

Etsi lähin lehtipiste, josta saat Suomen Sotilas -lehden:
www.lehtipiste.fi/714815.html

Tilaa Suomen Sotilas -lehti suoraan kotiisi:
www.suomensotilas.fi/tilaa

 

Sisällysluettelo

STRATEGIA

6 Uusi järjestys – Jouko Ahvenainen

17 Robottien vallankumous – Jouko Ahvenainen

JYVÄLLÄ

19 Turvallisuuskatsaus

24 Unohdetun sodan mosaiikki – Olli Ruohomäki

28 MPK koulutti 33 000 reserviläistä
Asedirektiivi uhkaa

29 Panssarihaupitseja Suomeen
Saab ja Aalto-yliopisto yhteistyöhön

30 Maailmalta – Pekka Mäkelä

36 Kosti Cande: Kunniasi oli uskollisuus – Jaakko Puuperä

39 Kari kommentoi: Hajauttaa vai keskittää? – Kari Kuusela

KAAPILLA

34 Puolustuslaitos Viinaa – Tom Lindblom ja Jaakko Puuperä

SUOMI 100

40 Tsaarin kenraali Gustaf Mannerheim – Robert Brantberg

71 Suomalaiset SS-miehet, tilinpäätös – Heidi Saarijärvi

80 Jääkärien kahdeksan kuukautta sodassa – Jukka Knuuti

85 Ekkau-Kekkau 1916 – Jukka Knuuti

87 Jääkärit hyökkäävät – Jukka Knuuti

91 Tyytymättömyys vei 83 jääkäriä – Jukka Knuuti

92 Talvitaistelut Aa-joella – Jukka Knuuti ja Edward Crockford

95 Kuinka käyttää jääkäriä rintamalla? – Jukka Knuuti

99 Mitä jääkärit oppivat rintamalla? – Jukka Knuuti

IIVI

53 Naton musta lammas – Iivi Masso

TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA

54 Häivähdys hämärästä – Kyösti Partonen

57 Kiinalainen nelonen – Kyösti Partonen

63 Aasialaisessa asebasaarissa – Kyösti Partonen

68 Zhuhai 2016: Ohjuksia ja liitopommeja – Kyösti Partonen

PALAUTTEET

100 Jumalan tuulen tappiot

101 Knuuti 1/2107

KNUUTI

102 Syyria soti Sturmeilla – Jukka Knuuti

Share This