Suomen Sotilas 3/2018

Lehden esittely

Vanhan valtion loppu

Valtion ensisijainen tehtävä on turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito. Siihen kuuluu keskeisenä väkivallan monopoli, joka mahdollistaa rahan laskemisen, fyysisellä alueella asuvan väestön verottamisen ja sanktioimisen monopolit. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina, eikä tule aina olemaan. Valtiorakenteita hajoaa, ja kilpailevia tapoja järjestää ja jäsentää maailma sekä haastaa vallan legitimiteetti nousee rinnalle ja yli valtion. Mutta kuka tai mikä takaa yksilön ja omaisuuden vapauden ja turvallisuuden, jos ei valtio, ja miten se sen takaa? Onko rahan – yksityisen – valta suurempi kuin – julkisen – väkivallan uhka, joka toteutuu ampumatta laukaustakaan vai onko se sittenkin mahdollisuus, jota joudutaan lopulta suojaamaan asein?

Sisu GTP

Sisun panssaroidun XA-180-miehistönkuljetusajoneuvon ikääntyminen on saanut ajoneuvovalmistajat liikkeelle. Nyt myös Pasin alkuperäinen valmistaja Sisu on esitellyt uuden sukupolven panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon.

Jenkkitankin synty

Panssarivaunua ei olisi syntynyt ilman amerikkalaista teknologiaa. Yhdysvallat oli jo 1800-luvulla noussut maatalouden koneellistamisen johtavaksi valtioksi, ja sodan kynnyksellä sillä oli maailman kehittynein maatalouskoneteollisuus, joka valmisti kaiken muun ohella myös telaketjuvetoisia traktoreita maatalous- ja teollisuuskäyttöön. Niin brittien kuin ranskalaisten panssariprojektien konseptuaalisena lähtökohtana oli amerikkalainen Holttelatraktori, ja amerikkalaistraktorien tekniset ratkaisut – telaketjut, telapyörästö, moottorit, vaihteistot ja ohjausjärjestelmät – toimivat brittiläisten ja ranskalaisten panssarisuunnittelijoiden esikuvina. Amerikkalaiset traktorivalmistajat yrittivät tuloksetta jo vuodesta 1915 alkaen saada sekä Yhdysvaltojen asevoimia että brittejä ja ranskalaisia kiinnostumaan traktoriensa panssaroidusta versiosta. Sitten sodan kulku muutti kaiken. Suomen Sotilaan Aleksei Kettusen laaja sarja tankin sadan vuoden pituiselta telauralta vie meidät tällä kertaa rapakon taakse ja takaisin.

Suojeluskunnat Suomenmaassa

”Suojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii…”, kaikuivat Vöyrin marssin sanat sata vuotta sitten. Suojeluskunnat syntyivät tarpeesta erottaa maa emämaastaan ja turvata laillinen järjestys ja omaisuus. Suojeluskuntien pohjalta syntyi myös Suomen puolustusvoimat, sata vuotta sitten.

Heimosotien alku

Harva tietää tai muistaa, että niin kutsutut heimosodat – sotaretket itään – alkoivat jo reilu sata vuotta sitten sisällissodaksi muuttuneen vapaussodan aikana keväällä 1918. Haettiin turvallisempaa ja helpommin puolustettavaa rajaa, uskottiin kansallisaatteen innoittamana Suomen kansojen yhteiseen kansallisvaltioon Itä-Karjalaa myöten ja taloudellisetkin näkymät siinsivät sata vuotta sitten joidenkin silmissä.

Minun velvollisuuteni

Nykyvirolaisten vahva maanpuolustustahto näkyy myös Eesti Kaitseliitin eli Viron suojeluskuntien alaisten erityisjärjestöjen suosiossa. Naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Naiskodukaitse (Naiskotipuolustus) on jäsenmäärältään Viron suurin naisjärjestö ja nuorisojärjestöistä suurin on tyttöjen isänmaallinen vapaaehtoisjärjestö Kodutütred (Kotityttäret). Sekä Naiskodukaitse että Kodutütred pyrkivät ensisijaisesti vahvistamaan Viron maanpuolustusvalmiutta, mutta samalla jäsenet saavat hyödyllisiä taitoja muihinkin kriisitilanteisiin ja myös siviilielämäänsä. Suomessa vastaavaa työtä teki aikoinaan suojeluskuntien alainen Lotta Svärd, jolle ei ole ollut jatkajaa vuoden 1944 jälkeen.

Kesäretki Viron sotahistoriaan

Tallinnan vanhakaupunki, museot ja muistomerkit tarjoavat kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille kiehtovan katsauksen satavuotiaan itsenäisen Viron historiaan. Yksitoista poimittua kohdetta seuraavat Tallinnan ja Viron kohtaloita muinaisajoilta meidän päiviimme asti. Innokkaammille matkailijoille poimimme lisäksi muutaman kohteen Tallinnan ulkopuolelta Viron joka kolkalta.

Uusi aselaki toteuttaa pahimmat pelot

Sisäministeriön työryhmä julkaisi toukokuussa esityksensä EU:n asedirektiivin täytäntöönpanosta Suomessa. Direktiivi vaikuttaa ampuma-aselain lisäksi muun muassa lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuuslakiin. Suomen Sotilas varoitti jo aikaisemmin, että lainvalmistelu näyttäisi toteuttavan pahimmat uhat ja laista tulisi tiukempi ja ristiriitaisempi kuin direktiivi edellyttäisi. Nyt pelot näyttävät toteutuvan. Torjuntavoittoa ei tullut vaan rökäletappio, joka tekee helposti lainkuuliaisesta kansalaisesta tietämättään rikollisen, asettaa perustuslain takaamat kansalaisten yhdenvertaisuuden ja omaisuuden suojan kyseenalaiseksi eikä taatusti paranna aseturvallisuutta, mutta sen sijaan lisää virkamiesten työtaakkaa turhan byrokratian parissa entisestään. Sääntely lisääntyy Suomessa taas.

Epäsymmetristä sotaa Etelä-Vietnamissa

Viisi vuosikymmentä sitten Vietnamissa käytiin loputtomalta näyttänyttä epäsymmetristä sotaa jo kolmattakymmenettä vuotta. Sodan jäljet näkyvät rauhallisessa ja nopeasti kehittyvässä maassa yhä. Eversti Ahti Lappi vie Suomen Sotilaan lukijat seuraavilla sivuilla matkalle Mekongin viidakoihin ja sodan esihistoriaan asti.

Tunnelirottien sota

Vähän yli 60 kilometrin päässä Saigonista luoteeseen sijaitsi koko sodan ajan Viet Congin 300 neliökilometrin suuruinen tukialue, joka sai nimen Iron Triangle. Kuuluisa Cu Chin tunneliverkosto sijaitsee yhä sen eteläpuolella. Suomen Sotilas tutustui alueeseen paikan päällä.

Suomen Sotilas -lehden 3/2018 esittelyvideo

Osta Suomen Sotilas lähimmästä lehtipisteestä! Tämä numero on myynnissä 17.8.2018 saakka.

https://www.lehtipiste.fi/766709.html

Sisällysluettelo

STRATEGIA

6 Vanhan valtion loppu – Jouko Ahvenainen

JYVÄLLÄ

16 Turvallisuuskatsaus

Japani palauttaa marijalkaväen

17 Yhdysvallat palauttaa 2. laivastonsa

ETA lakkautti itsensä

18 Israel varoitti Iranista

Venäläishävittäjä taas alas Syyriassa

19 Maavoimille neljä siltapanssarivaunua

Suomi Siilissä

Koeammunnat hämmensivät pääkaupunkiseudulla

Salpalinja siirtyy maanomistajille

20 Saabin simulaattoreita Suomeen

Tankit turvaan

Onko suomalaisupseereilla kristallipallo?

21 Maailmalta – Pekka Mäkelä

KIRJAT

26 Kuvadokumentti Väinö Mikkolan elämästä –Timo Säyrinen

IIVI

27 “Minäkin” on turvallisuuskysymys – Iivi Masso

TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA

28 Sisu GTP – Seppo Salmi

30 Jenkkitankin synty – Aleksei Kettunen

34 Sodan ja rauhan hinta – Aleksei Kettunen

48 Patton – Aleksei Kettunen

51 Ike – Aleksei Kettunen

78 Epäsymmetristä sotaa Etelä-Vietnamissa – Ahti Lappi

85 Tunnelirottien sota – Ahti Lappi

88 Tuhat vuotta sotahistoriaa – Ahti Lappi

100 VUOTTA SITTEN

53 Suojeluskunnat Suomenmaassa – Max Liikka

60 Heimosotien alku – Jukka I. Mattila

VIRO 100

64 Naiskodukaitse ja Kodutütred – Katri Sipilä

69 Kesäretki Viron sotahistoriaan – Katri Sipilä ja Jaakko Puuperä

ASEDIREKTIIVI

74 Uusi aselaki toteuttaa pahimmat pelot – Juha Särestöniemi

KNUUTI

90 Dufvasta Montyyn – Jukka Knuuti

Share This