Suomen Sotilas 3/2019

Lehden esittely

Panssaritaistelu Kannaksella 1944

Karjalankannaksen kesän 1944 taisteluita, torjuntavoittoa, on käsitelty runsaasti tänä kesänä taakse jäävän 75 vuoden aikana. Suomen Sotilas ottaa aiheeseen uuden iskukulman, kahden osapuolen vahvimpiin kuuluneen yhtymän, suomalaisen panssaridivisioonan ja neuvostoliittolaisen XXX (30.) kaartin armeijakunnan näkökulman. Molemmat jättivät telauransa kesällä 1944 painopistesuunnissa pääasiassa hyökkäys- tai vastahyökkäystehtävissä ja saavuttivat niissä myös menestystä. Saksan panssariasekin nähtiin rynnäkkötykkien voimin kolmen neljännesvuosisadan takaisessa mittelössä, mutta tällä kertaa keskitymme suomalaisten ja neuvostoliittolaisten tankkimiesten edesottamuksiin. Mutta kohtasivatko nämä iskuvoimaiset nyrkit missään vaiheessa toisiaan suoraan Kannaksen kesän 1944 taisteluissa ja mikä oli niiden osienkin kohtaamisten lopputulos? Suomen Sotilas otti asiasta selvää. Luukut kiinni ja vaunu mars!

HX-hanke – kisa kovenee

Ensimmäinen helmikuuta 2019 alkoi HX-hankkeen tarjouskilpailun ensimmäisen vaiheen tarjousten analyysi ja toinen neuvottelukierros HX-valmistajien kanssa. Näiden perusteella HX-kandidaateille lähetetään tarkennettu toisen vaiheen tarjouspyyntö. Lopulliset tarjoukset on toimitettava vuoden 2020 loppupuolella. Kaikki HX-hävittäjäkandidaatit testataan Suomessa vuosina 2019–2020, minkä jälkeen Puolustusvoimat valitsee evaluointitulosten ja tarjousten perusteella vaihtoehdon, jolla on korkein sotilaallinen suorituskyky, ja esittää sen hankintaa hallitukselle 2021. Suomen tuleva hallitus voi vuonna 2021 päättää hankkia Ilmavoimien suositteleman HX-kokonaisuuden, jonkun muun HX-kokonaisuuden, jättää hankinnan tekemättä tai lykätä päätöksen tekemistä. Samalla hallitus päättää myös HX-hankinnan lopullisesta laajuudesta ja budjetista, joka ei muodostu pelkästä koneiden määrästä vaan monesta muustakin järjestelmän osakokonaisuudesta.

Minkälainen on hyvä moderni taktinen monitoimihävittäjä?

Suomi (62-64 hävittäjää) on jo pelkkien hävittäjäkalustomäärien perustella lähiympäristössään määrällisesti ilma-alivoimainen Venäjälle (noin 1000 hävittäjää) ja Ruotsillekin (noin 100) hävittäjää. Siksi Suomen ei auta muu kuin panostaa ilmasodankäyntikyvyissään laatuun. Itse hävittäjä on kuitenkin lopulta vain enemmän tai vähemmän liikehtivä huippunykyaikainen lavetti. Järjestelmäkokonaisuus, vaikuttamiskyky ja hyötykuorma ratkaisevat.

Ruotsi ja sen kruununjalokivi SAAB

HX-hankkeessa on kyse hävittäjän sekä sen sensoreiden ja aseistuksen ympärille luotavasta laajasta järjestelmien järjestelmästä, jolla Puolustusvoimille luodaan edellytykset käydä tehokkaasti ilmasotaa vuosina 2030–2060. Se on siis paljon muuta kuin pelkkä lentokonehanke, jollaisena se ikävä kyllä usein mediassa näyttäytyy. HX-tarjoukset eivät olekaan siksi tällä kertaa pelkkiä perinteisiä kalustoerittelyjä määrineen, hintoineen ja ehtoineen. Tarjoukset ovat nimenomaan Suomen oloihin ja tarpeisiin räätälöityjä, Puolustusvoimien esittämien tarpeiden pohjalta hävittäjäkandidaattien valmistajien suunnittelemia laajoja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka kukin viidestä HX-kilpailun osanottajasta on koonnut oman kokemuksensa ja osaamisensa pohjalta. Toimintapa vaikuttaa lupaavalta, koska siinä yhdistetään niin Ilmavoimien kuin hävittäjävalmistajien ja niiden kalustoa käyttävien ilmavoimien tietotaito. Yksi ehdokkaista on naapurimme piskuisen Ruotsin kuningaskunnan kruununjalokivi, suuri pieni Saab Gripen E/F.

HX-kisassa Ruotsin Gripen NG

Saab JAS 39 E/F Gripen on monessakin mielessä merkittävä monitoimihävittäjä, ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten se pärjää Ilmavoimien HX-hankkeessa. Se on kilpailijoista ainoa, jossa kaikki HX-hankkeen tavoitteena olevat verkostopohjaisen sodankäynnin ominaisuudet ovat ihan oikeasti palveluskäytössä ainakin Ruotsissa.

Ja ne aseet…

Seksikäs otsikko kyllä, mutta oikeastaan ei pitäisi puhua aseista vaan vaikuttamiskyvystä. Perinteisellä asevaikutuksella on totta kai paikkansa tulevaisuudenkin taistelukentillä, mutta elektronisen sodankäynnin kyvyt ja muu ei tappava -vaikutus nousevat alati merkittävämmäksi ilmasodassakin.

ELSO, Growler ja Gripen

Taktisia EA-18G Growler -elektronisen sodankäynnin ELSO-erikoiskoneita on käytössä enää vain Yhdysvaltain laivaston ilma-aseella ja Australian ilmavoimilla, ja sille on luonnollinen ja järkeenkäypä selitys. Kummatkin toimivat laajoilla avomerialueilla pinta-aluksia vastaan, ja esimerkiksi vastustajan ohjusfregatin upottaminen sujuu huomattavasti kätevämmin, jos sen ilma- ja ohjustorjuntaa voidaan heikentää ELSOlla.Suomelle Growler näyttäisi olevan hintaansa nähden ehkä virheveto. Verkottuneeseen sotaan, ELSOon ja linkkeihin taivaalla kannattaa ja pitää kuitenkin sijoittaa paukkuja.

Kova kolmikko koeajossa

Kotimaisen Sisu XA-180/185 -sarjan seuraajaksi on tarjolla kolmekin kotimaista vaihtoehtoa. Koeajoimme lehtemme viime numerossa (2/2019) esitellyn kotimaisen kolmikon ja selvitimme, millaisin eväin ne liikkuvat niin tiellä kuin sen ulkopuolellakin.

Sisua Suomesta – PASI, still going strong

Vertailuajoneuvona koeajoissa käytimme Patrialla tallella olevaa Sisu XA-185 -mallia olevaa ajoneuvoyksilöä, jota on käytetty erilaisten asejärjestelmien koealustana. Vaikka ikäeroa koeajamiimme tämän päivän uusiin ajoneuvoihin onkin lähes 35 vuotta, vanha veteraani osoittautui yhä varsin kelvolliseksi kulkijaksi.

Antavatko keraamit ja komposiitit suojaa?

Taistelijakohtaiset suojamateriaalit nykytaistelukentällä voidaan jakaa pääsääntöisesti kolmeen: metalleihin, keraameihin ja polymeereihin, komposiitteihin. Lisäksi tarjolla on näiden yhdistelminä toteutettuja hybridisuojarakenteita. Suomen Sotilaan numeroissa 1/2016 ja 6/2016 käsittelimme metallien maaliballistiikkaa ja koeammuimme legendaarisiin Venäjän erikoisjoukkojen teräs- ja titaani-pallokypäriin SSSh-94 Sfera-S ja STSh-81 Sfera. Lisäksi olemme käsitelleet viime vuosina tapausesimerkein ja testein muun muassa komposiittien ja keraamien käytännön kestävyyttä. Nyt on aika jatkaa matkaa ja tutustua tarkemmin keraameihin ja komposiitteihin ballistisina suojamateriaaleina. Pysy mukana! Tulossa uudet kypärien ampumatestit, ballistisen suojan kenttätesti ja matemaattinen mallinnustutkimus eri materiaalien kestosta tyypillisimmissä nykytaistelukentän tilanteissa. Testaamme ja tutkimme ergonomian ja suojan.

Bagration – Saksan keskustan armeijaryhmän tuho

Olethan kuullut Stalingradista, Kurskista? Mutta entä Vitebsk, Orsha, Mogilev, Bobruisk, Minsk…? Sanovatko ne mitään? Keskustan armeijaryhmä oli käytännössä tuhottu pari viikkoa kestäneissä taisteluissa kesällä 75 vuotta sitten. Samaan aikaan Suomi kamppaili olemassaolostaan Tali-Ihantalassa, joka on yhä Pohjoismaiden suurin taistelu. Normandiassa länsiliittoutuneiden operaatio oli juuttunut rantakaistaleelle kuukausiksi. Taistelut Kannaksella ja Normandiassa olivat pienempiä operaatioita kuin puna-armeijan kesän 1944 pääoperaatio Bagration, joka on silti jäänyt monelle tuntemattomaksi niin meillä kuin muuallakin lännessä. Tervetuloa lukumatkalle tuntemattomaan historiaan, toisen maailmansodan suurimman ratkaisutaistelun tantereille, puna-armeijan panssarikärkien matkaan halki Valko-Venäjän, jossa Saksan Wehrmacht kohtasi Cannaensa.

Ilman herruutta

lmaherruus itärintamalla oli kesällä 1944 Neuvostoliitolla. Saksan ilmavoimat kykenivät yhä saavuttamaan rajoitetusti ilmatilan hallinnan, aiheuttamaan vastustajilleen raskaita tappioita ja iskemään pommikoneilla ja hävittäjäpommittajilla tehokkaastikin, mutta yhä harvemmilla onnistuneilla iskuilla ei saavutettu ratkaisevaa vaikutusta taisteluihin. Ongelmaksi muodostui, ettei maavoimien taistelua kyetty tukemaan riittävästi eikä vastaavasti estämään lukumääräisesti ylivoimaisten Neuvostoliiton ilmavoimien voimakasta tukea etenevälle puna-armeijalle.

Ratsuväen viimeinen rynnäkkö

Wehrmacht kulki hevosin sodan loppuun asti, ja olipa sillä ratsastavia taisteluyksiköitäkin vielä aivan sodan lopussa. Eurooppalaiset maat olivat muutenkin vielä 75 vuotta sitten yhteiskuntina kovin hevosvetoisia. Toista maata oli jo pitkälle autoistunut ja mekanisoitu Yhdysvallat, joka mekanisoi myös puna-armeijan. Mutta silti kesällä 75 vuotta sitten yli Valko-Venäjän arojen hyökkäsi kohti länttä myös valtavat laumat punaista ratsuväkeä sapeleineen ja karabiineineen.

Sisällysluettelo

75 VUOTTA SITTEN

6 Panssaritaistelu Kannaksella 1944 – Antti Karila

24 Punapanssarit Kannaksella – Antti Karila

94 Bagration, Saksan keskustan armeijaryhmän tuho – Antti Karila

109 Ilman herruutta – Antti Karila

112 Ratsuväen viimeinen rynnäkkö – Antti Karila

JYVÄLLÄ

25 Turvallisuuskatsaus

26 Yli 1 200 naista haki asepalvelukseen

Sotilaallinen koulutus MPK:lta Puolustusvoimiin

27 KES päivitettiin

HX-ehdokas Rafale Turun taivaalla

Keskeytysmäärät nousevat yhä

Kaikkia koskeva kansalaispalvelus

Reino Lehväslaiho on poissa

28 7.62 RK 62M jakoon

Hyppypanos tulivoimaa monipuolistamaan

Sukellusvenejahtia Itämerellä

29 Patrian pilottikoulutus Espanjaan

Lounaspussikokeilusta ensimmäiset tulokset

3 000 veteraania sai mitalin

29 Maailmalta – Pekka Mäkelä

33 Ruotsin ilmavoimien kehityssuunnitelmat tarkentuvat – Aleksei Kettunen

IIVI

35 Valheita ja paljastuksia – Iivi Masso

HX-HANKE

36 Kisa kovenee – Aleksei Kettunen

44 Moderni taktinen monitoimihävittäjä – Aleksei Kettunen

47 Verkottunut taistelu – Aleksei Kettunen

48 FCAS – Jaakko Puuperä

50 Ruotsi ja sen kruununjalokivi SAAB – Aleksei Kettunen

58 Gripen NG – Aleksei Kettunen

64 Ja ne aseet – Aleksei Kettunen

68 ELSO, Growler ja Gripen – Aleksei Kettunen

KOEAJOSSA

71 Kova kolmikko koeajossa – Seppo Salmi

78 PASI – Still going strong – Seppo Salmi

KENTÄLLÄ

80 Antavatko keraamit ja komposiitit suojaa? – Jukka Janhunen

98 Pasin lyhyt historia – Seppo Salmi

KNUUTI

114 Kesä Marskin junassa – Jukka Knuuti

Share This