Suomen Sotilas 4/2021

Lehden esittely

Uhkakuva – hypersooniset asejärjestelmät

Onko hypersoonisten ohjusten uhka torjuttavissa tänään? Entä tulevaisuudessa? Hypersoonisten aseiden uhka on kova haaste Suomen kaltaiselle liittoutumattomalle pikkuvaltiolle. Mutta ei tilanne ole toivoton. Hypersoonisilla asejärjestelmillä on valtiosta riippuen hieman eri merkitys ja oma syntytarinansa. Koska Venäjällä, Kiinassa ja Yhdysvalloissa hypersoonisia asejärjestelmiä on kehitetty omiin kansallisiin tarpeisiin eri kehityspolkujen kautta, niin lopputuloksissakin on kansallisia erityispiirteitä. Yhtenäinen kansainvälinen tulkinta siitä, mitkä asejärjestelmät ovat hypersoonisia ja mitkä eivät, saataneen aikaiseksi viimeistään, jos joku päivä näemme niitä koskevia aserajoitusneuvotteluita.

Afganistanin romahdus – domino?

Saigon 1975. Oli joitakin, jotka sanoivat jo kaksi vuosikymmentä sitten näin vielä käyvän ennemmin tai myöhemmin. Se kävi hieman myöhemmin ja niin samoin kuin Vietnamissa vajaa puoli vuosisataa aikaisemmin. Mutta kenelläkään vapaassa maailmassa ei ole syytä iloita. Ei edes siitä, että osasi ennustaa tämän käyvän. Afganistanin romahdus ja keskiaikaisen hirmuvallan voitto, ennustettavissa ollut, kenties naiivin unelman loppu, ei ole yksin afganistanilaisten ongelma vaan meidänkin ongelmamme globaalissa maailmassa. Ei luultavasti enää padottavissa, ja kenties ainakin alueellisen dominoefektin alku.

Venäläinen ihmease – ja millä siihen varaudutaan?

Hypersooninen tutkimus, tuotekehitys ja osaaminen perustui ja perustuu niin Yhdysvalloissa kuin Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä konkreettisiin tarpeisiin, joista merkittävimpiä olivat avaruuslennot ja osin edellisten kanssa yhdessä sotilaspuolella ohjuksien kehittäminen eri käyttötarkoituksiin. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitossa kehitettiin ja otettiin palveluskäyttöön useita hypersoonisia ohjusja ilmatorjuntaohjuksia ja yli 4 Machin risteilyohjuksia eri käyttötarkoituksiin. Myös ballististen ohjusten ja taistelukärkien puolella tuotekehitys oli Neuvostoliitossa nopeampaa, koska siinä, missä Yhdysvalloissa kehitettiin usein ensin perusohjus ja sitten tehtiin siitä lukuisia parempia suorituskykyversioita vuosikausien ajan, niin Neuvostoliitossa usein suunniteltiin uusi suorituskykyisempi ohjus puhtaalta pöydältä. Resursseja riitti, kun millään ei ollut hintalappua. Kunnes varat sitten loppuivat. Mutta loppuvatko ne nyky-Venäjältä?

Hypersooniset asejärjestelmät amerikkalaisittain – maailmanlaajuinen, nopea iskukyky

1990-luvun jälkipuoliskolla Yhdysvaltain sotilaspoliittisessa yhteisössä kiteytyi konsepti nimeltään maailmanlaajuinen kantama – maailmanlaajuinen mahti (Global Reach – Global Power, GRGP), jonka mukaan Yhdysvaltojen pitäisi 1–2 tunnin kuluessa käskystä pystyä tuhoamaan tavanomaisella (ei-ydinase) täsmäohjusiskulla mikä tahansa kriittinen kohde maalla tai merellä kaikkialla maailmassa. Maailmanlaajuisen tavanomaisen pelotteen konseptin pitäisi vielä toimia ilman ulkomailla sijaitsevien amerikkalaisten sotilastukikohtien käyttöä. Syynä rajoitukseen oli ainakin osittain Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton vuonna 1987 solmima INF-sopimus, joka kielsi niiltä lyhyen 500–1 000 kilometrin ja keskimatkan 1 000–5 500 kilometrin kantaman maasta laukaistavat ballistiset ohjukset ja risteilyohjukset. Yhdysvallat vetäytyi INF-sopimuksesta vuonna 2019. Mahti on kuitenkin säilynyt ja kasvaa. Mutta etumatka lyhenee.

Suomen ilmavoimien konehankinnat Münchenistä Barbarossaan

Emme halunneet sotaa, mutta oli pakko. Suomi oli hyökätessään yhdessä Saksan kanssa
Neuvostoliittoon 80 vuotta sitten muutoin ylivoimainen, mutta tulivoimassa ja taivaalla
vastustaja oli yhä vahvempi. Se maksoi verta. Viime numerossamme kerroimme jatkosodan alun materiaalisesta tilanteesta maalla ja merelläkin. Tällä kertaa puheenvuoron saa Ilmavoimat. Jatkosodassakin huikeisiin saavutuksiin osaamisellaan yltänyt altavastaaja. Mutta millä se kaikki tehtiin ja miten kalusto saatiin haalittua kasaan?

Fokker C.X

Monet nykyihmisen silmin lentäviä kangaspuita muistuttavat kaksitasot toisen maailmansodan alussa olivat itse asiassa tuolloin tuliteriä koneita. Yksi niistä on unohdettu sotataivaan työjuhta Fokker C.X

Lentolaivue 6 – suomalaiset sukellusveneitä tuhoamassa

Suomen ilmavoimien lentokoneita käytettiin vihollisen sukellusveneiden etsintään ja tuhoamiseen ensimmäisen kerran talvisodassa, mutta tuolloin niiden toiminta jäi vähäiseksi. Sen sijaan jatkosodassa lentokoneiden harjoittama sukellusveneentorjunta oli laajaa ja määrätietoista toimintaa. Lentolaivue 6 oli erikoistunut merilentotoimintaan ja kantoi päävastuun torjuntatehtävistä. Torjunnan tuloksista on saatu varmoja tietoja vasta 2000-luvulla, jolloin Itämereltä on löydetty useita sodassa jäljettömiin kadonneiden sukellusveneiden hylkyjä. Aihetta tutkinut tohtori Antti Valkonen kertoo Suomen Sotilaalle jännitystarinan 80 vuoden takaa, kun Suomi siivosi Suomenlahtea. Aloitetaanpa kuitenkin ensin vihollisesta.

Ilmatorjunta jatkosodan alussa

Suomen ilmapuolustus oli jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 aivan eri tilanteessa kuin talvisodassa. Ilmavoimilla oli paljon enemmän lentokoneita, varsinkin hävittäjiä, ja myös ilmatorjunta-aseiden määrä oli kasvanut reilusti. Kun Saksan Luftwaffe eliminoi huomattavan osan Neuvostoliiton ilmavoimasta, Suomen ilmapuolustuksen suorituskyky oli riittävä jopa maavoimien hyökkäysoperaatioiden tukemiseksi, vaikka punailmavoimat olivat Suomen rintamilla lukumääräisesti niskan päällä.

”MPK-kivääri” Suomen Sotilaan testissä

Käsky kävi, ja niin kävi käskyläisen matka. Suomen Sotilas antoi minulle tehtäväksi selvittää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vuonna 2020 hankkiman uuden MPK-kiväärin suorituskyky käytössä, johon se on tarkoitettu. Millainen uusi itselataava kertatuli-reserviläiskivääri on käytännössä?

Suomen Sotilas -lehden numero 4/2021 on saatavana hyvinvarustetuista lehtipisteistä 25.10.2021 saakka. Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste karttapalvelusta: https://www.lehtipiste.fi/880810.html

Tilaa Suomen Sotilas suoraan kotiisi: http://www.suomensotilas.fi/tilaa

 

Sisällysluettelo

STRATEGIA & TAKTIIKKA & TEKNIIKKA

6 Hypersooniset asejärjestelmät – Aleksei Kettunen

13 Hypersoonisten aseiden torjunta – Ahti Lappi

26 Venäläinen ihmease – Aleksei Kettunen

34 Hypersooniset asejärjestelmät amerikkalaisittain – Aleksei Kettuneni

JYVÄLLÄ

14 Turvallisuuskatsaus

18 Suomalaiset poistuivat Afganistanista

Puolustusmenoja leikataan

19 Lockheed Martinin tarjous: 64 hävittäjää

Kuka vastaa Suomen kyberturvallisuudesta?

Avaruus ja kyber entistä tärkeämpiä

20 Rynnäkköpanssareille päivitys

Vuosiraportti puolustustarvikkeiden viennistä julkaistu

Osaaminen on kriittinen voimavara

EU:sta tukea arktiselle liikkuvuudelle

21 Reaperit testiin

Kotimaisia valonvahvistimia ja lasertähtäimiä

22 Maailmalta – Pekka Mäkelä

80 VUOTTA SITTEN

40 Suomen konehankinnat Münchenistä Barbarossaan – Kyösti Partonen

65 Fokker C. X – Timo Säyrinen

68 Suomalaiset sukellusveneitä tuhoamassa – Antti Valkonen

80 Ilmatorjunta jatkosodan alussa – Ahti Lappi

IIVI

67 Miten he suostuivat? – Iivi Masso

RADALLA

92 Suomen Sotilaan testissä: “MPK-kivääri” – Mikko Anttila

KNUUTI

102 Maanpetturit jatkosodassa – Jukka Knuuti

Share This