Suomen Sotilas 5/2019

1919

Sadan vuoden takainen vuosi 1919 on jäänyt suomalaisten muistijäljessä sitä edeltäneen traagisen vuoden 1918 jalkoihin. Vuosi 1919 oli kuitenkin maallemme hyvin myrskyisä, ja sen tapahtumat Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa ratkaisivat paljon. Nyky-Suomi onkin paljon enemmän vuoden 1919 kuin vuosien 1917–1918 lapsi. Dramatiikkaakaan ei puuttunut sadan vuoden taakse jääneestä, Suomen Sotilas -lehtemme perustamisvuodesta. Pieniä sotia käytiin niin Suomen rajoilla kuin Suomenlahden eteläpuolella, eikä tilanne ollut yhtään niin selkeä kuin miltä se nyt ehkä näyttää. Kaikki oli veitsenterällä ja olisi voinut mennä toisin, sata vuotta sitten.

Alus, joka muutti voimatasapainon

Voimatasapainoa Itämerellä kesällä 1919 ei muuttanut suuri tykistöalus tai iso laivasto-osasto. Voimatasapainon muutti kahdessa eri hyökkäyksessä vain yhdeksän veneen joukko, joka upotti kaksi taistelulaivaa, sukellusveneiden tukialuksen ja risteilijän. Kyseessä oli puinen jopa 42 solmun nopeuden saavuttava Coastal Motor Boat, meikäläisittäin moottoritorpedovene.

DSEI 2019 – Paras, laajin ja numero 1

Suomen Sotilas vieraili Lontoossa joka toinen vuosi järjestettävässä DSEI-näyttelyssä. DSEI on monipuolisin ja kattavin katsaus puolustus- ja turvallisuusalan tarjontaan Euroopassa. Ainakin järjestäjän mukaan jopa maailman ykkönen. Väitettä ei voi kevyesti kiistää.

Venäjän sotilaallinen kyky Syyrian jälkeen

Suomen Sotilas selvitti avoimista lähteistä, mitä johtopäätöksiä Venäjän asevoimien ja valtion sotilaallisesta suorituskyvystä voidaan tehdä taakse jääneen Syyrian sodan perusteella. Sen ymmärtämisellä saattaa olla Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle suurempi vaikutus kuin sillä, palautetaanko Suomeen muutama ISIS-lapsi vai ei.

Talvisodan ulkopoliittinen näytelmä

Itsenäisen Suomen alkutaipaleesta lähtien oli selvää, että suurin turvallisuuspoliittinen uhka oli itänaapuri Neuvostoliitto, joka perustettiin bolševikkivallankaappauksen pohjalle. Lähtökohdat hyville naapuruussuhteille olivat olemattomat, sillä Suomessa oli juuri päästy irti Venäjän vallan ikeestä, ja sosialismin tie oli torjuttu katkerassa veljessodassa. Suhteet olivat molemmin puolin huonot.

Aikakautensa suurin kansalaisjärjestö Suojeluskunta pelasti Suomen kolmasti

80 vuotta sitten syttyneessä talvisodassa Suomen vapauden pelastaneet suojeluskunnat lakkautettiin 75 vuotta sitten. Suojeluskuntajärjestö oli vuoden 1918 raskasta perintöä kantanut vapaaehtoinen maanpuolustusorganisaatio.

Suojeluskuntajärjestö oli parlamentaarisesti valvottu osa Suomen puolustuslaitosta. Pelkistetysti järjestön ideologinen vihollinen oli kommunismi, ja käytännössä sen tavoite sekä tehtävä oli valmistautuminen sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Stalinin mukaan suojeluskuntalaiset tuli tappaa viimeiseen mieheen. Tappamista olisi riittänyt, sillä järjestössä oli vuonna 1941 yli 120 000 jäsentä. Stalin ei saanut suojeluskuntalaisia joukkohautoihin mutta onnistui kylläkin pakottamaan suomalaiset lakkauttamaan itse järjestön toiminnan marraskuussa 1944 aselepoehtojen mukana ”fasistisena” järjestönä. Viime työnään järjestö auttoi Neuvostoliiton vaatimuksesta saksalaisia vastaan Lapissa sotinutta Suomea onnistuneessa maihinnousussa Tornioon kansallissosialistisen Saksan asevoimia vastaan, seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten.

Vaihtoehto Ranskasta – Rafale

Rafale – ranskalainen vaihtoehto Hornetin suorituskykyjen korvaamiseksi – on yksi viidestä HX-kandidaatista ja kenties vähiten julkisuudessa Suomessa näkynyt. Päätimmekin korjata tapahtuneen kirjoittamalla koneesta sen verran tuhdin paketin, että tarinaa ja dataa riittää kahteen lehteen. Suomen Sotilas perehtyi salaperäiseen ranskattareen siis juurta jaksaen. Purimme ”tuulenpuuskan” lukijoidemme tutkittavaksi kahteen osaan, tähän ja seuraavaan numeroomme. Joten, s’il vous plaît, Suomen sotilaat: Rafale.

Rafale – avioniikka, sensorit ja aseistus

Avioniikan (ilmailuelektroniikan), sensorien ja aseistuksen osalta ero klassisen Hornetin ja Rafalen välillä on vielä suurempi kuin lentorangon osalta, koska ne kehittyivät koneita erottavan kahden vuosikymmenen aikana kaikkien voimakkaimmin ja Rafalen kohdalla niiden kehittäminen jatkuu.

1919 – Sota Baltiassa

Suomen Sotilas viettää tänä vuonna sadatta juhlavuottaan. Vietämme sitä rauhassa. Me kaikki Suomen sotilaat – te lukijat ja me kirjoittajat. Sata vuotta sitten oli toisin. Suomessa oli vuonna 1919 toki rauha, mutta kovin horjuvalta näyttäneen Neuvosto-Venäjän bolševikkihallinnon kanssa ei oltu vieläkään solmittu rauhaa. Britit liittolaisineen kävivät sotaa Venäjän bolševikkeja vastaan tukeutuen Venäjän Muurmannin ja Karhumäen lisäksi Suomen ja Viron alueisiin. Baltiassa käytiin täyttä sotaa, jossa nähtiin suomalaisia vapaaehtoisjoukkojakin.

Hävinneellä Saksalla ja saksalaisilla oli sodassa vahva rooli Venäjän bolševikeista ja valkoisista puhumattakaan. Aselepoehtojen – Saksan vetäytymisen – valvonta olikin yksi virallinen selitys voittajavaltojen interventioon Suomenlahden etelärannalla. Bolševismin pysäyttäminen oli sitäkin suurempi syy. Ensimmäinen maailmansota ja vanha maailma oli päättynyt, mutta sota pohjolassa jatkui. Siitä tuli itäisessä Euroopassa eräänlainen sekava sisällissota romahtaneiden imperiumien menetetyillä mailla. Avustajamme, tohtori, sotataidon historian dosentti, everstiluutnantti evp Agilolf Kesselring kertoo Suomessa harvoin kuullun historian Baltian sodasta ja Suomestakin osana suurvaltapolitiikkaa sata vuotta sitten. Tarinan, josta voi kenties yhä oppia jotain.

Jukums Vācietis ja latvialaiset tarkka-ampujat

Jukums Vācietis (1873–1938) kuuluu unohdettujen puna-armeijan päälliköiden joukkoon, vaikka hän oli syyskuusta 1918 asti Neuvosto-Venäjän puna-armeijan sotilaallinen päällikkö. Hän toimi kuitenkin ”punaisen sotaministerin”, paremmin Trotskina tunnetun Lev Bronsteinin ja hänen sijaisensa Efraim Skljanskin poliittisessa alaisuudessa. Isännät palkitsivat lopulta uskollisen latvialaisen kuolemalla.

Lehden saatavuus

Suomen Sotilas -lehden numero on saatavissa hyvinvarustetuista lehtipisteistä 19.12.2019 saakka hintaan 13,50€

Katso lähin Suomen Sotilas -lehteä myyvä lehtipiste Lehtipisteen karttapalvelun avulla: www.lehtipiste.fi/802247.html

Tilaa jo seuraava Suomen Sotilas -lehti suoraan kotiisi: www.suomensotilas.fi/tilaa

Osta tämä lehti diginumerona: