Suomen Sotilas 5/2017

Lehden esittely

Sotaväki 2010 -luvun reserviläisen silmin

Suomen 100-vuotiaan taipaleen kunniaksi on muisteltu suurmiehiä ja suorittavan portaan miehiä Mannerheimista jääkäreihin ja viime sotiemme veteraaneihin – heitä, jotka toimillaan turvasivat nuoren valtion itsenäisyyden. Mutta entä nykyhetki ja tulevaisuus? Miltä näyttää nykyinen sotaväki nuoren asevelvollisen silmin, Suomen sotilaan sammakkoperspektiivistä? Entä tulevaisuus? Seuraavan sadan vuoden alku.

Lue tähän artikkeliin liittyvä Juhani Veijalaisen digikirja ”Kunnia ja velvollisuus” ilmaiseksi sivuiltamme.

Valkoinen kenraali

Sata vuotta sitten Suomi oli itsenäistymässä ja jakaantumassa kahtia. Laillinen järjestysvalta tarvitsi suojaajansa. Maa oli täynnä kuritonta venäläistä sotaväkeä, ja oppositio valmisteli aseellista kapinaa. Venäjän armeijan kenraaliluutnantti Mannerheim – sittemmin suurin suomalainen ja sotiemme ylipäällikkö – oli sata vuotta sitten ensin mukana yrittämässä nostaa sotajoukkoja vastavallankumoukseen tsaarin vallasta kaatanutta väliaikaista hallitusta ja sitten siltä marraskuussa 1917 vallan kaapanneita bolševikkeja vastaan. Kornilovin sotilasvallankaappausyritys epäonnistui, eikä bolševikkeja vastaan saatu koottua riittävää voimaa ajoissa. Kun tsaarinsa ja armeijansa menettäneen kenraaliluutnantin synnyinmaa julistautui itsenäiseksi, nousi viisikymmenvuotias viraton sotilas bolševikkien kaappaamassa Pietarissa Helsingin junaan. Osin sattumien kautta Venäjän sisällissodasta välttynyt upseeri joutui johtamaan toista vasta itsenäistyneessä synnyinmaassaan. Voittajien johtaja ja sankari, hävinneiden lahtari. Mutta mikä on totuus jumaloidusta ja parjatusta valkoisesta kenraalista sekä hänen johtamastaan vapaustaistelusta ja sisällissodasta, nuoren kansakunnan taipaleen tuskallisesta alusta sata vuotta sitten?

Kaarlo Kivekäs – tuntematon kenraali

Mannerheimin ja jääkärit tietävät kaikki, mutta vasta itsenäistyneen maan asevoimia oli rakentamassa vuosisata sitten moni muukin. Yhden merkittävän – ja usein unohdetun – ryhmän, johon Mannerheimkin kuului, muodostivat ryssänupseereiksi parjatut entiset Venäjän armeijan sotilaat, jotka lopulta joutuivat suurimmalta osin väistymään jääkäriupseerien tieltä. Yksi heistä oli nykyään melko tuntematon kenraaliluutnantti Kaarlo Kivekäs, jonka syntymästä tuli 6.12.2016 kuluneeksi 150 vuotta.

Keitä jääkärit olivat?

Keitä jääkärit olivat?Sata vuotta sitten lähes kaksituhatta suomalaismiestä odotti ase kädessä pääsyä kotimaahan vapauttaakseen sen vieraasta vallasta. Osa oli jo maassa, mutta pääjoukko odotti yhä pääsyä kotiin. Mitkä olivat lähes kaksituhatpäisen joukon motiivit, toiveet ja tavoitteet? Mikä oli heidän kohtalonsa? Uusi kirjoittajamme Max Liikka kertoo tässä artikkelissa niistä miehistä, joiden vaikutus tapahtumien kulkuun ja itsenäisyyden alkuun satavuotiaan Suomen syntyhetkellä oli kiistaton. Lähes 1 900:n Saksaan lähteneen ja pataljoonassa palvelleen sekaan mahtui monenlaisia miehiä, jotka eivät aina suoriutuneet palveluksesta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 1918 sodan aikana jääkärien rivejä suoristettiin, ja joukosta jätettiin pois paljon sopimattomiksi katsottua ainesta. Vaikka osa jääkäreistä menestyi myöhemmässä elämässään, oli myös niitä, joiden kohtalona oli köyhyys ja unohdetuksi joutuminen. Kruunu ei ole aina pitänyt huolta omistaan.

Soiva-aseveljeysSoiva aseveljeys

Suomen sotilaskaan ei marssi yksin mahallaan, vaan sielukin tarvitsee ravintoa. Mielialojen ylläpitoon viihde on parasta lääkettä. Talvisodassa tiedotus- ja mielialahuolto olivat olleet pikaisesti järjestettyjä. Kun jatkosota alkoi, neljänneksi aselajiksikin kutsuttu propaganda, mielialahuolto ja viihde oli organisoitu paljon paremmin. Päämaja ymmärsi viihdytystyön arvon erityisesti asemasotavaiheen alettua.

Suomi 100 – kansakunnan synty

Suomi juhlii joulukuussa satavuotiasta valtiollista itsenäisyyttään. Kuinka se oli mahdollista, mitä siitä seurasi ja miten tähän on tultu? Entä mitä pitäisi tehdä jatkossa? Sadan vuoden tilinpäätöksen ensimmäinen osa julkaistaan tässä Suomen Sotilaan Suomi 100 -teemanumerossa. Seuraava osa on lehtemme joulunumerossa.

Vuosisatojen hankinnat – Hornet-hanke ja HX -hanke

Hornet_puolustusvoimatHornet-hankinta oli viime vuosisadan suurin hanke ja HX-hankkeesta tulee kuluvan vuosisadan tähän mennessä suurin. Yhdessä ne ovat Suomen satavuotisen historian suurimpia puolustusmateriaalihankintoja. Pian satavuotiaassa lehdessämme on ollut vuosien kuluessa useampia artikkeleita eri hankkeista. Viime vuosina olemme tarkastelleet tulevaa HX-hävittäjähanketta ja arvioinnissa mukana olevia koneita. Kuinka 1990-luvun Horneteihin päätynyt hanke vertautuu meneillään olevaan Hornetien suorituskyvyn korvaamiseen eli HX-hankkeeseen, jos käytetään soveltuvin osin samoja nyt julkisia 1990-luvun valintaperusteita ja HX-hankkeessa ilmoitettuja tavoitteita?

Hankinnan parissa työskentelevillä virkamiehillä on tietysti huomattavasti kattavampi aineisto käytettävissään kuin meillä lehdessämme. Siksi tässä artikkelissa tiettyjä asioita on pelkistetty sen mukaan, mitä nyt on julkisesti tiedossa ja on mahdollista pituudeltaan rajallisessa artikkelissa käsitellä. Koneiden tekniikkaa sivutaan vain aseistuksen osalta, muuta tekniikkaa ja muita asioita on jo käsitelty useissa Suomen Sotilas -lehden aikaisemmin julkaistuissa artikkeleissa. Tämä artikkeli ei anna mitään viitettä siitä, mihin suuntaan Suomen päätös olisi kallistumassa. Siitä meillä ei ole mitään tietoa, ja jos olisi, emme sitä kertoisi. HX-hanke on herkässä vaiheessa, ja tietojen vuotaminen olisi vahingollista Suomen kansalliselle edulle, sillä se helposti nostaisi valinnan kohteena olevan koneen hintaa.

EU haluaa kieltää lyijyn

EU:n komission ajama lyijyhaulikielto on päänavaus kieltää lyijy myös luodeissa. Se iskisi ampumaharrastukseen asedirektiiviäkin pahemmin. Komission perusteluna on ympäristö, johon patruunoiden lyijykielto tuskin vaikuttaisi.

Lisäksi paljon muuta ajankohtaista asiaa meiltä ja muualta, mukaan lukien turvallisuuskatsaus ja jyvällä -palstan pikku-uutiset.

Sisällysluettelo

SUOMI 100

6 Tää korutont’ on kertomaa – Juhani Veijalainen

26 Valkoinen kenraali – Robert Brantberg

41 Vuoden 1918 sota ja sadan vuoden sanasota – Jaakko Puuperä

54 Keitä jääkärit olivat? – Max Liikka

66 Palle, Niel ja soiva aseveljeys – Christian Jokinen

71 Herms Niel, sotilas ja muusikko – Christian Jokinen

72 Kansakunnan synty, Suomi 100 – Aki Pulli

JYVÄLLÄ

12 Turvallisuuskatsaus

17 Reserviläispoliisijärjestelmää kehitetään

Kongsbergin järjestelmät Moukareihin

18 Papu-harjoitukset pidettiin syyskuussa

Aselupaprosessi joustavammaksi

Suomi ja USA harjoittelivat kyberpuolustusta

19 Venäjä trollaa Suomen hybridiuhkien keskusta

Puolustusbudjetin BKT-osuus laskee

Suomeen ei kodinturvajoukkoja pohjoismaiseen malliin

Hornetin seuraajan asejärjestelmät haussa

Yhdysvallat uhkaa jäädyttää yhteistyön Ruotsin kanssa

20 Maailmalta – Pekka Mäkelä

23 Pikatesti, Kortit liipaisimella – Jaakko Puuperä

24 Jotain uutta itärintamalta – Tom Lindblom

IIVI

25 Yhdessä vai erikseen? – Iivi Masso

SUOMEN SOTILAAT

42 Kaarlo Kivekäs, tuntematon kenraali – Jarmo Loikkanen

PUOLUSTUSVOIMAT

82 Vuosisatojen hankinnat – Esa Järvelä

ASEET

94 EU haluaa kieltää lyijyn – Mikko Niskasaari

97 Kommentti: Varautuminen biologiseen sotaan – Timo Metsola

KNUUTI

98 Konetulen sosiaalihistoria – Jukka Knuuti

Share This