Suomen Sotilas 6/2019

Lehden esittely

Sodan Kasvot

Pian on taas joulu. 80 vuotta sitten se oli erilainen. Se oli talvisodan joulu. Talvisodasta muistetaan usein ensimmäisinä asioina Mainilan laukaukset, Raatteentie, Kollaa, Häyhä sekä kenties hävittäjä-ässä Sarvannon maailmanennätys loppiaisena 1940. Eri yksiköiden sotatiet, voitot ja tappiot, poliittinen ja sotilasjohdon toiminta käydään tänäkin tasavuonna perusteellisesti läpi julkaisuissa ja ohjelmissa toisensa jälkeen. Siviiliväestön kärsimyksistä muistetaan evakuoinnit, sotalasten vienti Ruotsiin ja usein eri paikkakuntien pommitukset uhreineen. Tänään korvessa tyhjyyteen tuijottavien hylättyjen talojen ja autioiden pihojen kerran monilukuisen kansan muistot tahdotaan kuitenkin usein unohtaa.

Kuhmon unohdettu talvisota

Suomen Sotilas sai käyttöönsä kahden 80 vuotta sitten naapureina erämaataloissaan eläneen perheen kertomukset talvisodan alkamispäivästä ja sitä seuranneesta inhimillisestä murhenäytelmästä. Yhden talon tyttären poika, avustajamme Kyösti Partonen kertoo tarinat alkuperäisten tekstien hengessä.

Kuhmon taistelupaikoilla

Kuhmon taistelut talvisodassa 80 vuotta sitten tunnetaan yleensä muita talvisodan rintamia huonommin. Edellisillä sivuilla kerroimme tarinan sodan jalkoihin jääneistä kuhmolaisista. Taisteluista voit lukea laajemmin myös Suomen Sotilaan Talvisota -erikoisnumerosta, jonka löydät Lehtipisteestä. Halusimme ottaa tuntemattomasta sodasta Kuhmossa selvää. Lehtemme tiedustelupartio matkusti Kuhmon ja Suomussalmen taistelupaikoille 80 vuotta taisteluiden jälkeen. Taistelupaikoilta suoraan raportoi avustajamme, komentajakapteeni Timo Säyrinen. 80 vuotta sodan syttymisen jälkeen kuvatut kuvat otti Säyrisen taistelupari Janne Aro.

Tolvajärvi – ensimmäinen voitto

Laatokan Karjalan merkitys Suomen puolustukselle oli Kannakseen verrattuna toisarvoinen mutta silti erittäin merkittävä. Pelkona oli, että puna-armeija iskisi Aunuksesta Sortavalaan ja jatkaisi sieltä Kannaksen joukkojen selustaan. Laatokan Karjalasta oli vastuussa IV armeijakunta komentajanaan kenraalimajuri Juho Heiskanen. Pohjoisessa hyökkäyksen otti vastaan eversti Lauri Tiaisen komentama 12. divisioona, ja etelässä puolustuksessa oli eversti Hannu Hannukselan komentama 13. divisioona. Peli saattoi nyt alkaa. Verinen ottelu, joka toisi Suomelle sen ensimmäisen, ratkaisevan voiton puna-armeijasta.

Rafale

Ranskan tavoitteena Rafale-monitoimihävittäjän kehittämisessä oli kansallisen sotilasteknisen omavaraisuuden säilyttäminen. Hävittäjän ja sen moottorien lisäksi Ranskan oli siksi kehitettävä omavaraisesti myös kaikki uuden hävittäjän alijärjestelmät aina avioniikasta sensoreihin ja aseistukseen. Kunnianhimon tasosta kertoo se, että samaan pystyivät 1980-luvulla Ranskan lisäksi vain supervallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Tilanne ei ole tästä muuttunut. Ruotsi pystyi samaan kuin Ranska vain osittain käyttämällä amerikkalaisten ja länsieurooppalaisten kriittisten teknologioiden hankintaa ja lisenssivalmistusta, mistä Ruotsille on tullut lunta tupaan amerikkalaisten kiellettyä eräät ruotsalaishävittäjien vientikaupat. Mutta pystyykö Ranska enää jatkossa itsenäiseen, riippumattomaan ilmasodankäyntiin ja tuotantoon? Löytyykö Suomen ilmavoimien joulupukinkontista ranskatar? Kuinka käy Ruotsin Gripenin? Suomen Sotilaan kaksiosainen raportti HX-hankkeen ranskattaresta päättyy.

Mihin hävittäjiä tarvitaan?

HX-hanke, vuosina 2025–2030 käytöstä poistuvien taktisten F/A-18C/D Hornet (HN) -monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen, on Suomen historian suurin sotilasmateriaalihankinta ja kokonaisuudessaan noin 10–15 vuoden kestoinen Puolustusvoimien jättihanke. Miksi se tehdään ja mitä sillä tavoitellaan?

EU:n kieltolistalla seuraavana: lyijy

Maanpuolustusväki, reserviläiset ja muut suomalaiset luvallisen aseen omistavat ammunnan harrastajat, kuten kilpa-ampujat ja metsästäjät, ovat joutumassa harrastuksensa suhteen vuosi vuodelta tiukemmalle. Aselakien tiukennukset ja ampumaratojen sulkemiset milloin ympäristöperustein, milloin naapuruston meluhaittavalitusten vuoksi, ovat tehneet ampumataidon ylläpidosta aina vain vaikeampaa ja kalliimpaa. Uusin uhka on EU:n suunnittelema lyijyn täyskielto, jota Suomessa sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) nyt alkaa tutkia. Tutkia kannattaisikin. Lyijystä ja sen vaaroista tuntuu olevan liikkeellä enemmän luuloa kuin tietoa.

Lapin unohdettu torjuntavoitto: taistelu Tankavaarassa

Puna-armeijan suurhyökkäys syksyllä 75 vuotta sitten on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle, vaikka sen myötä Suomi menetti yhteyden Jäämerelle ja neuvostojoukot etenivät aina Ivaloon saakka. Saksalaiset taistelivat Suomelle aikaa syksyllä 1944 Suomenlahden etelärannalla Viron Sinimäissä mutta myös pohjoisessa Jäämerellä. Se oli torjuntavoitto, josta Suomi hyötyi, vaikka olikin jo sodassa Saksaa vastaan.

1919 – sota Baltiassa

Ensimmäinen maailmansota ei loppunut itäisessä Euroopassa 11.11.1918 eikä 28.6.1919. Sata vuotta sitten romahtaneiden eurooppalaisten suurvaltojen raunioilla – reunavaltioissa, Suomen naapurissa – käytiin eurooppalaista sisällissotaa, sarjaa vapaussotia, joilla oli kohtalokkaat seuraukset ja vaikutukset koko Euroopan ja Suomen historiaan. Vaikutukset, jotka näkyvät yhä. Baltian sadan vuoden takaisilla sotakentillä kunnostautuivat myös miehet, jotka rakensivat sittemmin ensin Reichswehrin ja sen päälle Wehrmachtin. Avustajamme, tohtori, sotataidon historian dosentti, Saksan asevoimien everstiluutnantti evp Agilolf Kesselring jatkaa lehtemme viime numerossa alkanutta aikamatkaa Suomenlahden etelärannalle. Sata vuotta sitten.

Sisällysluettelo

TALVISOTA

6 Sodan kasvot – Kyösti Partonen

18 Suomen Sotilas Kuhmon taistelupaikoilla – Timo Säyrinen

23 Majuri Jussi Kekkonen – Timo Säyrinen

24 Tolvajärvi, ensimmäinen voitto – Mika Kulju

JYVÄLLÄ

28 Turvallisuuskatsaus

31 Mummon sukat

Ilmavoimien vuoden suurin harjoitus

Hävittäjien lukumäärä yhä auki

32 Tupakointi vähenee, nuuskaaminen lisääntyy

Suojeluskuntatalo kaupan

Tiedustelu-upseeri varoittaa venäläisistä

Kaartin jääkärit harjoittelivat Ruotsissa

33 Leopardit viimein kotiinsa

Maavoimilla arvovaltainen vieras

Kauan on kärsitty…

34 Maapaikkalainsäädäntö maaliin

Diabeetikot takaisin riviin?

Suomi ja Yhdysvallat avaruusyhteistyöhön

Tiedustelulaista lisäpuhtia kyberpuolustukseen

35 Maailmalta – Pekka Mäkelä

39 Suomen Sotilas 100 vuotta – Jaakko Puuperä

IIVI

41 Mielipiteet paketissa – Iivi Masso

HX-HANKE

42 Rafale, Osa II – Aleksei Kettunen

51 Rafale sotataivailla – Aleksei Kettunen

56 Mihin hävitäjiä tarvitaan? – Aleksei Kettunen

ASEET

60 EU:n kieltolistalla seuraavana: lyijy – Jaakko Puuperä

75 VUOTTA SITTEN

66 Taistelu Tankavaarassa – Eerikki Rundgren

100 VUOTTA SITTEN

76 Sota Baltiassa 1919, Osa II – Agilolf Kesselring

94 Kuperjanov, Svinhufvud, Manteuffel – Agilolf Kesselring

KNUUTI

98 Ruotsi oli Naton 17. jäsen – Jukka Knuuti

Share This