Taistelu Kobanesta

Syyskuun puolivälissä käynnistyi Pohjois-Syyriassa taistelu 55 000 asukkaan Kobanen kaupungista. Turkin rajalla sijaitseva Kobane ja sitä puolustavat arviolta 5 000 kurditaistelijaa joutuivat terroristiryhmä ISISin (ISIL) piirittämäksi.

ISISin hyökkäys oli käynnistynyt 16.9.2014 sen jälkeen, kun sen taistelijoiden onnistui vallata strategisesti tärkeä Eufrat-joen silta. Seuraavana päivänä ISIS käynnisti laajamittaisen hyökkäyksen Kobanea kohti vallaten matkalla kahden vuorokauden aikana yli 200 kurdikylää. Samalla Kobanen kaupunki joutui kolmelta suunnalta saarretuksi. ISISin hyökkäys ajoi 130 000 kurdia pakolaisiksi rajan yli Turkkiin. Pakolaisaallon ja ISISin aiheuttaman poliittisen ongelman häkellyttämä Turkki sulki Kobanen rajanylityspaikan ja ajoi panssarivaununsa rajan pintaan. Turkin ongelmana on vasemmistolaisen kurditerroristijärjestön PKK:n väkivaltainen toiminta – terrorismi – Turkin laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan.

ISISin etenemisen hidastamiseksi Yhdysvallat ja sen arabiliittolaiset toteuttivat ensimmäisen kerran ilmaiskuja Kobanea kohti eteneviä joukkoja vastaan 27.9. Tämän jälkeen koalition ilmaiskut Kobanen ulkoisiin kaupunginosiin tunkeutuneita ISIS-taistelijoita vastaan ovat olleet päivittäisiä. Yhdysvaltojen puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtajan, kenraali Martin Dempseyn mukaan ilmakampanjan ongelmana on se, että keskimäärin vain joka kymmenes amerikkalaishävittäjä löytää Irakissa tai Syyriassa pommitettavan ISIS-kohteen.

Lokakuun puoleenväliin mennessä Kobane nousi Syyrian ja Irakin konfliktin uutisoinnin keskipisteeksi. Lokakuun 5. päivän aikana ISISin jihadistit tunkeutuivat Kobanen itäisiin esikaupunkeihin. Samalla käynnistyivät katutaistelut ISISin ja kaupunkia puolustavien YPG:n kurditaistelijoiden ja ”vapaan Syyrian armeijan” (FSA) välillä. Ilmatukea Kobanen puolustajat ovat saaneet amerikkalaisilta, joiden iskut ovat kohdistuneet Kobanen välittömässä läheisyydessä oleviin ISISin tykistöasemiin ja passarivaunuihin. Vaikka ilmaiskujen uskotaan pakottaneen jihadistit vetäytymään joistain Kobanen kaupunginosista, arvioi kenraali Dempsey hiljattain, etteivät ilmaiskut tule pelastamaan Kobanea ja että kaupungin puolustus tullee murtumaan. Dempseyn mukaan synkän arvion syynä on hyökkääjien mies- ja materiaaliylivoima puolustajiin nähden. Kobane on Dempseyn mukaan eristyksissä oleva pieni saari keskellä ISISin hallitsemaa aluetta.

Kurdikysymys

Kobanen taisteluun kietoutuu Turkin ja kurdien vaikea suhde. Turkin kurdit ovat vaatineet Turkilta tukea Kobanen puolustajille. Vaikka Turkki suhtautuu vihamielisesti ISISiin, on Kobanen puolustajista pääosa Turkin pitkäaikaisen sisäisenvihollisen, Kurdistanin Työväenpuolu een PKK:n syyrialaisen liittolaisen PYD:n taistelijoita. Kurdit ovat tulkinneet Turkin toimettomuuden Kobanen piirityksessä tekijäkumppanuudeksi ja tueksi ISISille. Mielenosoituksissa Turkin Kobane- politiikkaa vastaan on Turkissa kuollut lokakuun aikana 37 mielenosoittajaa, joista pääosa Diayarbakirissa. Samaan aikaan turkkilaisia viranomaisia on menehtynyt PKK:n iskuissa.

Turkin tuore presidentti Recep Tayyip Erdogan puolustautui syyttämällä kurditerroristien, Assadin hallinnon ja kansainvälisen median muodostamaa salaliittoa, joka haluaa sabotoida Turkin ja kurdien rauhanprosessia ja vetää Turkki mukaan Syyrian sisällissotaan. Retorisesti Erdogan kysyi Rizessa pitämässään puheessa, miksi Kobanen tulisi koskettaa Turkkia, Istanbulia ja Ankaraa.

Vaikka PKK:n vangittu johtaja Abdullah Öcalan on vaatinut Turkin suoraa sotilaallista puuttumista Kobanessa, eivät kurdit todellisuudessa halua Turkin sotilaallista interventiota. Sen sijaan he haluaisivat Turkin sallivan aseistetuille kurdisisseille ja PKK-taistelijoille vapaan pääsyn Pohjois-Irakista, Turkista ja muista Syyrian osista Kobaneen. Turkki näkee Kobanen kohtalon olevan kuitenkin pitkällä aikavälillä toissijainen suhteessa kurdien pitkäaikaisiin pyrkimyksiin luoda oma valtio. Se taas uhkaisi Turkin yhtenäisyyttä.

Iso ja vanha

ISISistä huolissaan oleva Yhdysvallat on yrittänyt painostaa Turkkia aktiiviseen osallistumiseen tässä kuitenkaan toistaiseksi onnistumatta. Lähialueillaan Turkki harjoittaa varovaista ulkopolitiikaa.Maa ei osallistunut vuonna 2003 alkaneeseen Irakin sotaan. Syyriassa Turkki on tiettävästi asettanut osallistumiselleen ennakkoehdoksi Bashar al-Assadin hallinnon syöksemisen vallasta.

Turkin toimettomuuteen Kobanen edustalla saattaa olla myös puhtaan sotilaallisia syitä. Turkin Kobanen vastaiselle rajalle keskittämät kolme tusinaa turkkilaispanssarivaunua – malliltaan M60 – ovat herättäneet keskustelua siitä, olisiko Turkin armeija edes valmis tehokkaaseen taisteluun ISISiä vastaan. Maan asevoimat ovat Naton jäsenmaista toiseksi suurimmat. Maassa on voimassa yleinen asevelvollisuus. Rauhan aikana asevoimissa on 510 000 miestä ja puolisotilaallisissa poliisivoimissa 100 000 miestä. Tämän lisäksi maalla on mahdollisuus liikekannellepanna nopeasti satojatuhansia reserviläisiä. Joukkojen varustelutaso on kuitenkin pääosin vanhentunutta – 800 M60-panssarivaunua muodostaa kolmanneksen panssarivoimista. Toisen kolmanneksen muodostavat vielä vanhemmat M48- panssarivaunut. Tärkeimmän panssarinyrkin muodostavat Leopard-taistelupanssarivaunut, joita turkkilaisilla on kolmea eri mallia.

Turkin_M60_MBT

Turkin Kobanen vastaiselle rajalle keskittämät kolme tusinaa turkkilaispanssarivaunua – malliltaan M60 – ovat herättäneet keskustelua siitä, olisiko Turkin armeija edes valmis tehokkaaseen taisteluun ISISiä vastaan.

Toukokuussa 2014 Turkin tuolloinen presidentti Abdullah Gül totesi, että Turkki kuuluu niihin harvoihin maihin, joka ei ole uusinut asevoimiaan sitten 1960-luvun. Turkin asevoimia onkin pidetty kylmän sodan armeijana. Gül asetti työryhmän pohtimaan maan asevoimien uudistamista. Sen valmistelema raportti luovutettiin presidentille elokuussa. Raportti ehdottaa asevoimien pienentämistä vuoteen 2033 mennessä, armeijan liikkuvuuden lisäämistä, taistelujoukkojen lisäämistä, asevelvollisuudesta luopumista sekä aselajien välisen yhteistyön parantamista. Näiden Turkissa esitettyjen kommenttien valossa onkin kyseenalaista, pystyisikö Turkin asevoimat lyömään pienemmät, liikkuvat ja epäsymmetristä sotaa käyvät ISISin jihadistit. Epäilyksiä lisää se, ettei Turkki ole kyennyt lyömään kolmen vuosikymmenen aikana vasemmistolaisia PKK-terroristeja omalla maaperällään.

Tummia pilviä

Konflikti Irakin, Syyrian ja Turkin alueella ei ole kehittymässä hyvään suuntaan. Lokakuun puolivälissä Turkin ilmavoimat toteutti ilmaiskuja PKK:n asemia vastaan Hakkarin alueella lähellä Iranin rajaa. Ilmaiskujen myötä Turkin ja PKK:n välinen rauhanprosessi on vaarassa. Alkuvuodesta 2013 PKK ilmoitti vetävänsä taistelijansa Turkista Irakiin. Tämän myötä myös yhteeotot PKK:n ja Turkin turvallisuusviranomaisten välillä vähenivät merkittävästi. Nyt tehtyjä ilmaiskuja Turkki perusteli PKK:n tekemillä kranaatinheitiniskuilla Turkin asevoimienasemia vastaan.

Avainsanat: , , ,

Share This