Talvisodan alkamisesta 80 vuotta

30.11.2019 tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan alkamisesta. Aamulla 30.11.1939 Puna-armeijan tykistö alkoi ampua rajan yli eri kohteita. Kello oli tuolloin noin 7 ja tulitusta seurasi pian rajan ylitys useissa kohdin. Minkäänlaista sodanjulistusta tai muuta vastaavaa diplomatiaan kuuluvaa tointa Neuvostoliitto ei tehnyt, mutta oli 26.11. ammuttujen ns. Mainilan laukausten jälkeen nooteilla painostanut Suomen ja sanonut irti hyökkäämättömyyssopimuksen 28.11. Presidentti Kallio julisti maan julkisesti sotatilaan 13.30.

Jutun pääkuva: ”Marokon kauhun” eli luutnantti Aarne Juutilaisen miehiä Kollaalla. SA-Kuva.

Suomalaiset olivat ryhmittyneet jo lokakuun puolenvälin aikoihin puolustukseen, joka pääsotanäyttämöllä Karjalan kannaksella tarkoitti päävoimia Mannerheim-linjalla sekä sen ja rajan välissä suojajoukkoja. Nämä olivat palveluksessa olevista varusmiehistä ja hiljattain kotiutuneista miehistä koottuja ”vakinaisen väen” pataljoonia ja suojeluskuntalaisista koottuja erillisiä pataljoonia. Näiden lisäksi suojajoukkoihin kuului rajakomppanioita sekä hieman tykistöä ja aselajijoukkoja. Suojajoukot oli organisoitu neljäksi ”ryhmäksi” Suomenlahden ja Laatokan väliin, päävoimat Kannaksen Armeijan kahdeksi armeijakunnaksi numeroiltaan II ja III, joissa oli yhteensä viisi jalkaväkidivisioonaa. Laatokan pohjoispuolelle oli ryhmitetty IV Armeijakunta, jolla oli kaksi jalkaväkidivisioonaa. Päämaja piti reservinään kaksi jalkaväkidivisioonaa yhteensä siis yhdeksästä jalkaväkidivisioonasta.

Ennen pääjoukkoja perustettujen suojajoukkojen alkuperäinen tehtävä oli ollut viivyttää rajan jälkeen niin kauan että varsinaisessa liikekannallepanossa muodostetut joukot ehtivät perille pääasemaan. Koska liikekannallepano tehtiin lopulta hyvissä ajoin kuutisen viikkoa ennen sodan alkamista Ylimääräisten harjoitusten nimellä suojajoukkoja ei niiden alkuperäiseen tehtävään tarvittu. Nyt ne hidastivat vihollista ja aiheuttivat sille tappioita. Jo tuolloin ja jälkikäteenkin on esitetty ajatuksia siitä, että suojajoukot vetäytyivät paikoitellen liian nopeasti ja aktiivisemmallekin toiminnalle olisi ollut mahdollisuuksia. Suojajoukkotaistelut kestivät noin viikon, minkä jälkeen Puna-armeija oli Kannaksella Mannerheim-linjan edessä.

Kotialue huomasi sodan alkaneen Neuvostoilmavoimien pommituksista, joita tehtiin ensimmäisen sotapäivän mittaan 16 paikkakunnalle. Merkittävä kohde oli Helsinki, jota pommitettiin päivän aikana kolme kertaa ja jossa aiheutui tästä 91 kuolonuhria. Ensimmäinen hyökkäys alkoi 9.20 kun kolme SB-2 -pommikoneita hyökkäsi kohteena Malmin lentoasema. Ensimmäiset pomminsa koneet pudottivat kuitenkin Santahaminan kansakoululle. Pilvisen sään takia koneet eivät osuneet kohteeseensa vaan pommit putosivat Malmille, Pasilan ratapihalle ja Tikkurilaan. Ilmavalvonta toimi pääkaupungissa ja se ehti antaa hälytyksen ennen pommituksia, toisesta hyökkäyksestä ilmatorjunta pudotti yhden SB-2 -koneen.

Talvisodan alkaminen ei yllättänyt maan asevoimia, mutta poliittisen johdon ja siviilihallinnon se yllätti. Siviiliväestön evakuointi aivan rajan läheisyydessäkin oli suorittamatta ja pommituskohteiksi nyt tulleissa kaupungeissakin oli runsaasti turhaa väkeä. YH-vaiheen aikana oli teollisuutta ryhdytty järjestämään sotatarvikkeiden tuotantoa silmällä pitäen, mutta toimenpiteet olivat sodan syttyessä vielä kesken.

Leningradin-Viipurin rautatien tuntumassa, rajan ja Terijoen välissä ollut 2. Rajakomppania merkitsi sodan alkamisen sotapäiväkirjaansa näin: ”30.11. kello 7.00 aloittivat ryssät tykistökeskityksen Terijoelle, jota kesti 8.30 saakka.”

Kirjasalon tuntumassa ollut 5. Rajakomppanian kirjasi 30.11. sotapäiväkirjaansa: ”7.00 Aloitti venäläinen tykistö ammunnan Riihiön, Ristikiven ja Lipolan vartioille. Ammunta todettiin räjähdysten perusteella sillä yhteydet olivat katkenneet.”

Terijoella ollut Jääkäripataljoona 1 kirjasi 30.11. seuraavaa: ”Säätila +/- 0, pilvistä. 7-7.20 20 min. ajan tyk. ammuntaa Kronstadtista”. Tämä kaaderijoukko on onnistunut laittamaan sotapäiväkirjan pitäjäksi jonkun, jonka käsialasta on hyvin vaikea saada selvää…

Suojajoukkotaisteluihin kuului kaiken vihollista hyödyttävän tuhoaminen, mikä tarkoitti mm. asutuksen polttamista. Kuvassa palaa Suvilahti Laatokan-Karjalassa. SA-Kuva.

Ensimmäisen pommituspäivän vaurioita Luther-kirkossa Helsingin Fredrikinkadulla. SA-Kuva.

Ilmatorjunta pudotti ensimmäisenä pommituspäivänä SB-2 -pommikoneen Munkkiniemeen. SA-Kuva.

Siviiliväestön evakuointi oli pääosin käskemättä ja organisoimatta, tykkien kumu ajoi ihmiset liikkeelle. Mitähän kuvan pienestä ajomiehestä tuli? Edessä oli viitisen vuotta sotaa ja ehkä kaksikin evakkomatkaa. SA-Kuva.

 

Avainsanat: ,

Share This